Sarjataulukossa on useampi viiva, joiden ympärille syntyvää kuhinaa kannattaa seurata. Runkosarjan voitto voi tuoda merkittävästi helpomman vastustajan puolivälieriin, kotietu eri pudotuspelisarjoihin hyödyttää ja suora puolivälieräpaikka keventää rasitusta otteluruuhkan keskellä. Alkavalla kaudella myös naisten Superpesiksessä nähdään puolivälieräkarsinnat eli mestaruusmahdollisuus säilyy runkosarjan jälkeen peräti 10 joukkueella.
Sen sijaan pudotuspeliviivan alapuolella olo voi käydä tukalaksi. Miesten puolella alemman jatkosarjan jumbojoukkue putoaa suoraan Ykköspesikseen kaudelle 2025 ja 11.–12.-sijoittuneet joutuvat putoamiskarsintaan. Myös naisten Superpesiksessä yksi joukkue saa tehdä tilaa Ykköspesiksen voittajalle.
Manse ja Virkiä vahvimpina suistamaan mestaria valtaistuimelta
Pelinjohtajien ennakkoarvioiden perusteella naisten Superpesis-joukkueet voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään, joista jokaisessa pelataan kovin panoksin. Ennakkosuosikeihin lukeutuvat Manse PP Tampereelta, Talvisuperin voittaja Lapuan Virkiä ja hallitseva Suomen mestari Pesäkarhut Porista. Neljättä välieräpaikkaa tavoittelevat vahvimmin Seinäjoen Maila-Jussit, Jyväskylän Kirittäret ja Fera Raumalta. Puolivälieriin ovat tyrkyllä edellä mainittujen lisäksi Joensuun Maila ja Mailattaret Vaasasta.
Uutuutena naisten Superpesiksessä lanseerataan puolivälieräkarsinta, jossa pelaavat 7.–10.-sijoittuneet joukkueet ottelupareina. Pienten marginaalien sarjassa riittää dramatiikkaa, sillä pykälää huonompi sarjasijoitus tietää joutumista putoamiskarsintaan. Pelinjohtajien papereissa sarjan häntäpäähän arvioidut Haminan Palloilijat, Hyvinkään Tahko, Roihuttaret Helsingistä ja Pöytyän Urheilijat saavatkin asettaa ensisijaiseksi prioriteetikseen sarjapaikan säilyttämisen.
Ykkössuosikkina kauteen lähtee Manse, joka varmasti haluaa hyvityksen syksyn satumaisen loppuottelusarjan tappiolleen. Vuoden pesäpalloilija Virpi Hukka nousee jo podiumille kaikkien aikojen etenijätilastossa ja hurjan kärjen täydentää monipuolinen huippupelaaja Saaga-Angelia Raudasoja. Mestaruuden vienyt Pesäkarhut koki muutoksia, mutta sai riveihinsä sarjan parhaan kentällemenijän Johanna Pirskasen. Kakkosruutuun sijoitettu Virkiä osoitti kuitenkin Talvisuperin mestaruudella voivansa horjuttaa kärjen voimasuhteita. Jokerikotiuttaja Janette Lepistö on jo lähellä kaikkien aikojen lyöjätilaston terävintä kärkeä ja sarjan lukkarieliittiin noussut Anni Heikkilä saa parikseen etukentälle aiemmilta vuosilta tutun joukkuekaverin Senni Korhosen.
Vahvimmaksi haastajaksi nousee viime kaudella välieräkirouksensa murtanut Seinäjoen Maila-Jussit, joka tavoittelee paluuta mitalikantaan 45 vuoden tauon jälkeen. Uudistunut Kirittäret tarvitsee kapteeninsa Venla Karttusen ja oululaislähtöisen huippulupauksen, Superpesis-debytantin Selina Similän onnistumisia menestyäkseen. Jyväskylään on voitettu 2000-luvulla peräti 12 naisten Suomen mestaruutta.
Oman mausteensa keitokseen tuovat uudet pelinjohtajat yli puolella joukkueista. Kärkipäässä Mansen Manu Vartia, Virkiän Jussi Muilu ja Pesäkarhujen Jussi Haapakoski debytoivat tehtävissään.
Venla Karttunen on tärkeässä roolissa uudistuneen Jyväskylän Kirittärien kapteenina. Kuva: Antti Haapasalo
Ennätystasainen kärki miesten Superpesiksessä
Pelinjohtajien arvioissa jopa kuudelle miesten Superpesis-joukkueelle povataan mahdollisuutta loppuottelupaikkaan. Suurimmat suosikit ovat viime syksyn finalistit Vimpelin Veto ja hallitseva Suomen mestari Sotkamon Jymy. Lähimpinä haastajina kärkikaksikkoa varjostavat Talvisuperin vienyt Joensuun Maila ja Manse PP Tampereelta. Useampia arvioita välieräjoukkueiksi saavat myös Kempeleen Kiri, Kouvolan Pallonlyöjät ja Hyvinkään Tahko.
Joukkueiden ensimmäinen tavoite on yltää runkosarjan alkusarjassa seitsemän parhaan joukkoon, jolloin kausi jatkuu ylemmässä jatkosarjassa. Tämän jälkeen sijoitus kuuden joukossa tuo suoran puolivälieräpaikan.
Panokset ovat erityisen hurjat myös alemmassa jatkosarjassa, jonka häviäjä putoaa suoraan Ykköspesikseen joukkuemäärän pienentämisen myötä. 11. ja 12. sijoittuvat joukkueet joutuvat putoamiskarsintaan. Toisaalta alemman jatkosarjan kolme parasta yltävät ylempiin pudotuspeleihin.
Miesten Superpesis-joukkueiden välillä isointa liikehdintää on nähty pelinjohtajapuolella. Kokeneet Iiro Haimi (SoJy), Kari Kleemola (ViVe), Mikko Korhonen (KeKi), Jarkko Pokela (Tahko), Petri Tuuva (KPL) ja Mikko Vainionpää (JymyJussit) ovat vaihtaneet talven aikana uuden seuran väreihin. Pelaajien osalta merkittävimpinä muutoksina Niko Korhonen siirtyi Joensuun Mailaan, Iiro Kuosa Hyvinkään Tahkoon ja Elmeri Lieto Manseen.
Aina Sotkamon Jymyä tähän asti edustanut Niko Korhonen siirtyi Joensuun Mailaan tälle kaudelle. Kuva: Joona-Pekka Hirvonen
Miesten Superpesiksessä on yhä mukana kaikkien aikojen pesäpalloilijoita. Sotkamon Jymyn Roope Korhonen ja Kouvolan Pallonlyöjiin siirtynyt Juha Korhonen, kunnaritilaston kärki ja kärkilyöntitilaston ykkösnimi, takovat juoksuja omilla sataluvuillaan. Kaikkien aikojen etenijäkuningas Sami Haapakoski jatkaa uraansa isommalla sisäpelinumerolla, mutta on edelleen todella tärkeä pelaaja joukkueelleen niin sisä- kuin ulkopelissä.
Nuoremmiltakin vastuunkantajilta odotetaan paljon. Vuoden pesäpalloilijan titteliä sovitellaan esimerkiksi Elmeri Anttilan (ViVe), Konsta Kettusen (JoMa) ja Hannes Pekkisen (SoJy) ylle. Lautasen äärelle saattaa kulminoitua jopa mestaruuskamppailu. Itä-Länsi-tähdet Petteri Alanen (Tahko) ja Aapo Komulainen (SoJy) edustavat uutta menestyvää lukkarisukupolvea.
