Toimintasäännöt
Toimintasäännöt päivitetty 18.12.2023
LIITON NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Pesäpalloliitto PPL ry ja sen kotipaikka on Vantaan kaupunki. Näissäsäännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.
2 §
Liiton tarkoituksena on kansallispelimme pesäpallon ja vastaavanlaisen lyömäpalloilunedistäminen, kehittäminen ja valvominen, kilpailu-, nuoriso- ja kuntoliikuntatoiminnanharjoittaminen sekä toimiminen mainittuja toimintoja harjoittavien jäsentensä valtakunnallisena yhdyselimenä.
Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.
Liitto voi omistaa kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa sellaista ansiotoimintaa, mikä liittyy välittömästi tarkoitetun toiminnan toteuttamiseen. Liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksiaja testamentteja sekä perustaa rahastoja ja säätiöitä.
3 §
Liitto toteuttaa tarkoitustaan
- kehittämällä ja ylläpitämällä pesäpallon sarjajärjestelmää
- järjestämällä myös muunlaisia kilpailutilaisuuksia sekä edistämällä pesäpalloilua harraste- jaterveysliikuntana
- laatimalla ja julkaisemalla pelisäännöt sekä kehittämällä ja valvomalla pelaamista koskevaa muutakilpailu- ja
edustuskelpoisuussäännöstöä - edistämällä uusien pesäpalloseurojen perustamista ja huolehtimalla siitä, että mahdollisimmanmonet muutkin urheiluseurat pitävät pesäpalloa ohjelmassaan
- tukemalla ja tehostamalla seurojen, muiden jäsenyhdistysten ja toiminnallisten alueidensatoimintaa ja koulutusta
- toimimalla yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa pesäpallon aseman vahvistamiseksi
- harjoittamalla kustannustoimintaa sekä voittoa tavoittelematta urheiluvälineiden välitystäjäsenilleen sekä tekemällä toiminnan vaatimia sopimuksia
- valvomalla sääntöjen noudattamista ja ratkaisemalla niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet
LIITON JÄSENET
4 §
Liiton jäseneksi voi päästä kirjallisen hakemuksen perusteella pesäpalloa, baseballia tai softballiaharrastava tai näitä toimintoja edistävä rekisteröity yhdistys.
Uudet jäsenet hyväksyy liittojohtokunta.
Jäsenet ryhmitetään alueellisen kokonaisuuden muodostaviin toiminnallisiin alueisiin.
Jäsenen katsotaan ilmoituksessaan sitoutuneen noudattamaan näitä sääntöjä ja liiton johtoelintenpäätöksiä sekä vastaamaan muista liiton mahdollisesti asettamista velvoitteista. Liiton syyskokousmäärää jäsenille liittymismaksun sekä vuosittaisen jäsenmaksun.
Henkilö, joka toiminnallaan on erikoisessa määrin edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista,voidaan liittojohtokunnan esityksestä ja liittokokouksen päätöksellä kutsua liitonkunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi.
Liittojohtokunta voi hyväksyä ulkojäseneksi pesäpallotoimintaa harjoittavan ulkomaisen yhteisön,jonka tarkoitus on aatteellinen ja joka kotivaltiossaan tunnustetaan itsenäiseksi oikeushenkilöksi.Ulkojäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta liittokokouksessa.
SITOUTUMINEN ANTIDOPINGTOIMINTAAN
5 §
Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.
Epäillyissä dopingrikkomuksissa 1.1.2021 alkaen kurinpitovaltaa käyttää voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.
LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN SEKÄ MUUT KURINPITOTOIMET
6 §
Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä lainmukaisen ilmoituksen. Eroaminen tulee voimaan liitonkulumassa olevan toimintavuoden päättyessä.
Jos jäsenyhdistys tai -yhteisö purkautuu, katsotaan sen jäsenyys päättyneeksi.
7 §
Jäsenyhdistystä tai -yhteisöä taikka sen jäsentä, joka ei noudata näitä sääntöjä tai liiton johtoelintenpäätöksiä ja määräyksiä tahi muulla tavoin toimii liitolle tai pesäpallolle lajina vahinkoa tuottavasti,voi liittojohtokunta rangaista sen jälkeen, kun asianomaiselle on annettu tilaisuus selityksenantamiseen määräajan kuluessa
- liitosta erottamisella määräajaksi tai ainaiseksi
- yksityisluontoisella tai julkisella varoituksella
- kilpailu- tai toimitsijakiellolla määräajaksi tai ainaiseksi
Sama oikeus on jäsenyhdistyksellä tai -yhteisöllä sen jäsentä kohtaan.
Kilpailu- tai toimitsijakelvottomuus ei vapauta avoinna olevista velvoitteista liittoa kohtaan.Kurinpitotoimen kohteeksi joutunut voi saattaa asian Urheilun oikeusturvalautakunnantutkittavaksi.
Pesäpalloliitto ja sen jäsenet sitoutuvat liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallistakäyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin ja urheiluyhteisönyhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan ja sääntöihin sekä senpäätöksiin. Pesäpalloliiton jäsenet sitouttavat omat jäsenensä ja toiminnassaan mukana olevat henkilöt ja yhteisöt edellä mainittuihin kurinpitomääräyksiin ja kurinpitolautakunnan toimivaltaan,sääntöihin ja päätöksiin.
LIITON HALLINTO
Liiton päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa. Liiton hallituksena toimii liittojohtokunta.
8 §
Liitolla on kaksi varsinaista liittokokousta, kevätkokous ja syyskokous.
Kevätkokous pidetään vuosittain maalis-huhtikuussa ja syyskokous vuosittain loka-marraskuussa.Kokoukset pidetään liittojohtokunnan määräämänä aikana ja määräämässä paikassa.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous tai liittojohtokunta niin päättää tai jos yksikymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii kirjallisesti liittojohtokunnalta erityisestiilmoitettua asiaa varten.
Kokous on kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Kutsu liittokokoukseen on julkaistava liiton internet-sivuilla kuukautta ennen liittokokousta.
9 §
Jäsenillä on oikeus osallistua liittokokoukseen yhdellä nimetyllä varsinaisella edustajalla ja lisäedustajilla. Jäsenen päätäntävaltaa käyttää sen varsinainen edustaja, lisäedustajilla on vain puhevalta. Sama henkilö voi edustaa enintään kolmea jäsentä. Äänioikeutettuja ovat jäsenyhdistykset, jotka ovat maksaneet liiton jäsenmaksun, joka määritellään vuosittain syyskokouksessa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua johtokunnan niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta, jäsenen on ilmoitettava osallistumisesta kokoukseenetukäteen ja toimitettava jäsenseuran antama valtakirja Pesäpalloliittoon viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
Liiton kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, liiton puheenjohtajalla, liittojohtokunnan jäsenillä, liiton ulkojäsenillä, liiton toiminnanjohtajalla sekä mahdollisten valiokuntien jäsenillä on liittokokouksessa puhevalta.
10 §
Liittokokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni.
11 §
Päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä ole muuta määrätty, mielipide, jota on kannattanut ylipuolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet.
Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa saman äänimääränsaaneiden kesken arpa.
Liiton puheenjohtajan vaalissa on kuitenkin saatava yli puolet annetuista äänistä. Ellei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ehdokkaista ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen välillä.
12 §
Liiton kevätkokouksessa
- esitetään liittojohtokunnan laatima liiton vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta jakeskustellaan siitä
- esitetään liiton tilikertomus edelliseltä toimintavuodelta sekä tilintarkastajien siitä antamalausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestäliittojohtokunnalle ja muille tilivelvollisille
- käsitellään muut esityslistaan merkityt asiat.
Liiton syyskokouksessa
- päätetään liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta
- päätetään liiton puheenjohtajalle ja liittojohtokunnan jäsenille maksettavista palkkioista
- valitaan joka toinen vuosi liittojohtokunnan puheenjohtaja, jota myös kutsutaan liitonpuheenjohtajaksi. Lisäksi liittokokous valitsee joka toinen vuosi kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan liittojohtokunnan jäsenet siten, että liittojohtokunnan jäsenistössä ovat kattavasti edustettuina Suomen Pesäpalloliitto ry:n alueet ja sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteet otetaan huomioon liittojohtokunnan jäseniä valittaessa. Valittujen toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
- valitaan tilintarkastaja. Liitolla on yksi varsinainen tilintarkastaja. Varatilintarkastaja on valittava, mikäli varsinainen tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan syyskokouksessa kalenterivuodeksi.
- vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
- käsitellään muut esityslistaan merkityt asiat
13 §
Jäsenen kirjallisesta vaatimuksesta on varsinaisen liittokokouksen esityslistalle merkittävä asia, jonka jäsen haluaa saada liittokokouskäsittelyyn edellyttäen, että tämä esitys on jätetty liittojohtokunnalle viimeistään 21 päivää ennen kokousta.
14 §
Liittojohtokunnan muodostavat liiton syyskokouksen kahdeksi kalenterivuodeksi valitsemat liitonpuheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä, joista liittojohtokunta valitsee johtokunnalle ensimmäisen jatoisen varapuheenjohtajan.
Liittojohtokunnan jäsenten tulee valintahetkellä olla alle 70-vuotiaita. Ehdokas voidaan valitaliittojohtokuntaan enintään neljäksi peräkkäiseksi kaksivuotiskaudeksi lähtien näiden sääntöjen hyväksymisestä. Suomen Pesäpalloliitto ry:hyn tai sen jäsenenä olevaan oikeushenkilöön päätoimisessa tai siihen rinnastuvassa työsopimussuhteessa olevaa henkilöä ei voida valitatoimimaan liittojohtokunnan jäsenenä lähtien näiden sääntöjen hyväksymisestä.
Liittojohtokunnan jäsenten vaalia valmistelemaan liittokokous nimeää vaalitoimikunnan, jossa ovat edustettuina kattavasti Suomen Pesäpalloliitto ry:n alueet ja maakunnat. Vaalitoimikunnantehtävänä on valmistella perusteltu esitys liiton puheenjohtajan ja liittojohtokunnan jäsentenvalinnasta liittokokoukselle.
Liittokokous vahvistaa vaalitoimikunnan ohjesäännön. Liittojohtokunnan jäsenten valinnassa tulee ottaa huomioon alueellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteet.
Liittojohtokunta on päätösvaltainen viiden jäsenen läsnä ollessa, joista vähintään yhden on oltavapuheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Liittojohtokunnassa tulee päätökseksi mielipide, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä ja vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet.
Jos vaalissa valitaan vain yksi henkilö, valituksi tuleminen edellyttää kuitenkin, että ehdokas saa ylipuolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muutoin puheenjohtajan mielipide.
15 §
Liittojohtokunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät:
- kutsuu koolle liittokokoukset ja valmistelee niissä esitettävät asiat
- ratkaisee jäseneksi pääsyasiat
- hoitaa liiton talousasiat
- nimittää ja erottaa liiton toiminnanjohtajan sekä vahvistaa henkilökunnan nimitykset ja erottamiset
- johtaa liiton kilpailu-, koulutus- ja muuta toimintaa
- vahvistaa edustus- ja kilpailukelpoisuussäännöt, pelisäännöt ja sarjajärjestelmän sekä valvoo niiden noudattamista
- valitsee liiton edustajat liiton ulkopuolisiin tehtäviin
- laatii toimintasuunnitelman ja talousarvioesityksen sekä toiminta- ja tilikertomuksen
- nimittää avukseen tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja toimikunnat
- myöntää ansiomerkit ja viirit
- seuraa ja edistää pesäpalloilun kehitystä
- päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä
Liittojohtokunnalla ei ole oikeutta siirtää antidopingtoimintaan liittyviä velvollisuuksia, tehtäviä ja toimivaltaansa.
TILI- JA TOIMINTAKAUSI
16 §
Liiton tili- ja toimintakausi on 1.1.-31.12.
LIITON NIMENKIRJOITUS
17 §
PPL:n nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja yksin tailiittojohtokunnan jäsenet kaksi yhdessä. Määrätty nimenkirjoitusoikeus voidaan antaa johtokunnan päätöksellä toimintasektoreiden vastuullisille henkilöille sekä talous- ja henkilöstöpäällikölle, kullekin yksin.
LIITON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN
18 §
Näiden sääntöjen muuttamista tai liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä siten, ettäsääntömuutosten kohdalta päätös tehdään yhdessä liittokokouksessa, jossa ehdotusta kannattaa vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä ja liiton purkamisen kohdalta kahdessa perättäisessä liittokokouksessa, joiden välillä on vähintään kolme kuukautta ja joissa molemmissa ehdotusta kannattaa vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä.
Jos liitto päätetään purkaa tai lakkauttaa, sen omaisuus on käytettävä liittokokouksen määräämällä tavalla pallonlyönnin edistämiseen.
19 §
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Nämä toimintasäännöt on vahvistanut Suomen Pesäpalloliitto PPL ry 18.12.2023.
