Valitse sivu

Historia

Pesäpallon historian lyhyt esittely

Pallonlyöntipelit olivat suosittuja Euroopassa 1800-luvulla, mutta vuosisadan loppupuolelle tultaessa niiden asema alkoi horjua ”uuden kilpaurheilun” myötä. Rovasti Aleksander Gummeruksen ja Alma Maria Nordlundin sittemmin 11-lapsiseen perheeseen 1888 syntynyt Lauri ”Tahko” Pihkala kuitenkin näki pallonlyöntipeleillä monenlaisia mahdollisuuksia.

Uuden vuosisadan alussa suosituin pallonlyöntipeli Suomessa oli kuningaspallo, jonka ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin Oulussa 1901. Sen pohjalta Pihkala alkoi kehittää peliä edelleen. Ensimmäinen kosintayritys tulevaan vaimoon epäonnistui, mutta tuotti yhden läpimurroista pesäpalloa ajatellen. Pihkala lähti lähes varattomana Yhdysvaltoihin, sai paljon käytännön oppia kansainvälisestä urheilusta ja tutustui baseballiin.

Yhdysvaltojen matkat edistivät suomalaisen pallonlyöntipelin kehitystyötä. Siihen antoivat vaikutteensa myös Euroopassa suositut lapta Venäjällä, långboll Ruotsissa ja Schlagball Saksassa. Vuonna 1915 Pihkala esitteli pitkäpallon, joka oli eräänlainen muunnos kuningaspallosta.

Kehitystyö jatkui. Erityisesti Pihkala halusi lisätä pallonlyöntipeliin kilpailullista luonnetta. Pesäpallossa yhdistyivätkin Pihkalan vaatimukset leikin ja kilpailun yhdistämisestä, lisäksi laji sopi hyvin suomalaiselle luonteenlaadulle.

Ensimmäinen nykymuotoisen pesäpallon koeottelu pelattiin Helsingissä Kaisaniemen kentällä 14.11.1920. Pitkäpallo vaihdettiin lopullisesti pesäpalloon vuonna 1922 ja lajia lähdettiin aluksi levittämään erityisesti suojeluskuntajärjestön kautta. Samoin pesäpallosta tuli suosittu koulupeli.

Lähes 100 vuotta pesäpalloa

1922: Ensimmäisen pesäpallon Suomen mestaruuden voitti Helsingin Pallonlyöjät.

1926: Helsingin Pallonlyöjät voitti miesten loppuottelussa Pallo-Toverit Helsingistä. Kyseessä on ainoa kerta, kun miesten loppuottelu on ratkaistu paikallisvastustajien kesken.

1928: Sivurajat siirrettiin alkamaan syöttölautasen reunasta (tätä ennen syöttölautasen keskipisteestä).

1931: Lahden Mailaveikot voitti ensimmäisen pesäpallon naisten Suomen mestaruuden.

1931: Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran sarjamuotoisesti.

1931: Suomen Pesäpalloliitto ry:n perustava kokous pidettiin 10.10.1931, paikalla oli edustus 22 urheiluseurasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi toiseksi Suomen Jääkiekkoleijonaksi aateloitu Helsingin Pallonlyöjiä edustanut Aaro Kivilinna ja sihteerinä Pallo-Tovereiden Erkki Merinen Helsingistä. Perustetun liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Viktor Kuusio Lahdesta. Pesäpallon järjestäytyminen alkoi jo lajin edeltäjän pitkäpallon aikakaudella, kun pitkäpallojaosto liittyi osaksi Suomen Palloliittoa 14.3.1920.

1931: Miesten kenttään piirrettiin ensi kertaa takaraja, 86 metrin kohdalle. Kotipolulle lisättiin mutka.

1932: Suursarja jaettiin Idän ja Lännen lohkoihin, jotka muodostivat tulevan arvo-ottelun jakolinjan. Ensimmäinen miesten Itä-Länsi-ottelu pelattiin Helsingin Hesperiassa 2.10.1932. Länsi voitti 4-11. Ensimmäisen Itä-Länsi-ottelun avausheitosta vastasi itseoikeutetusti Lauri ”Tahko” Pihkala.

1932: Ensimmäinen pesäpallon maaottelu pelattiin, Suomi voitti Viron juoksuin 14-3.

1940: Enson Kisailijat ja Viipurin Kisa-Veikot joutuivat luopumaan sarjasta kotikenttiensä jäätyä miehitetylle alueelle. Tampereen Poliisi-Urheilijat jäi myös pois sarjasta, kun joukkue kärsi Talvisodassa sen verran kovia menetyksiä.

1941: Sota keskeytti sarjatoiminnan kesäkuussa. Mitaleja ei jaettu, eikä Itä-Länsi-ottelua pelattu.

1942: Sarja nimettiin poikkeusolojen myötä ”sotasarjaksi”, Itä-Länsi-ottelua ei pelattu. Mestaruuden vei välisarjasta mukaan nostettu Valtion Lentokonetehtaan joukkue Tampereelta.

1943: Itä-Länsi-ottelu pelattiin ensi kertaa Helsingin ulkopuolella, Seinäjoella.

1944: Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen SM-sarjan avauksen aikoihin, joten sarja keskeytyi jo muutaman ottelun jälkeen. Itä-Länsi-ottelua ei pelattu.

1952: Pesäpallo oli näytöslajina Helsingin olympialaisissa. Suomen Pesäpalloliiton joukkue voitti Suomen Työväen Urheiluliiton joukkueen juoksuin 8-4 olympiastadionilla 31.7.1952. Ottelua seurasi paikan päällä 19 309 katsojaa.

1961: Ensimmäinen naisten Itä-Länsi-ottelu pelattiin Kuopiossa. Länsi voitti juoksuin 2-7.

1964: Eino Kaakkolahti pelasi kautta aikain ensimmäisenä 16. miesten Itä-Länsi-ottelunsa Helsingin Hesperiassa.

1966: Ensimmäiset valtakunnalliset pesäpalloleirit järjestettiin piirijoukkueille. Mukana olivat ampiaiset (alle 13-vuotiaat pojat), oravat (alle 15-vuotiaat pojat) ja pääskyt (alle 15-vuotiaat tytöt).

1967: Helsingin Pallo-Toverit voitti 18. peräkkäisen naisten SM-mitalinsa.

1975: Naisten arvo-otteluna pelattiin kokeiluluontoisesti Etelä-Pohjoinen-ottelu Hyvinkäällä 27.8.1975. Etelä voitti ottelun 6-7.

1976: Kaikkien aikojen naisten Itä-Länsi-pesäpalloilija Tuula Rantanen pelasi 16. Itä-Läntensä Kannuksessa 8.8.1976.

1979: Hyvinkään Tahko voitti Jyväskylän Kirin 9-1 uusintaottelussa Kouvolassa 16.9.1979 ja juhli miesten Suomen mestaruutta. Katsojia oli paikan päällä ainakin 11 000.

1981: Lauri Tahko Pihkala menehtyi Helsingissä 20.5.1981.

1981: Ykkössarja (1991 lähtien Ykköspesis) tuli uudeksi sarjatasoksi mestaruussarjan (myöhemmin Superpesis) ja suomensarjan väliin.

1985: Jokerilyöjän käytöstä tuli mahdollista. Jokerilyöjä vei varsinaisen lyöntivuoron ennen kuin sääntöä muutettiin kaudelle 1989.

1987: Ensimmäinen pesäpalloa varten rakennettu hiekkatekonurmikenttä valmistui Ikaalisiin.

1987: Mestaruus ratkaistiin ensi kertaa pudotuspelien perusteella.

1989: Superpesis perustettiin pesäpallon pääsarjaksi.

1989: Pesäpallossa otettiin käyttöön päänsuojukset.

1990: Supervuoropari otettiin käyttöön.

1992: Ensimmäinen pesäpallon World Cup -turnaus pelattiin Helsingin Kaisaniemessä.

1994: Jaksopeli mullisti pesäpallon pistelaskujärjestelmän.

1996: Kotiutuskilpailu lanseerattiin.

1998: Pesäpallo kokee murskaavan takaiskun ”mustan torstain” myötä.

2001: Kahden juoksun sääntö tuli voimaan. Lyöjän väliinjättösääntö otettiin käyttöön miesten Superpesiksessä.

2014: Toni Kohonen nousi miesten pesispörssin ykköspelaajaksi ja Sami Haapakoski kautta aikain etenijäkuninkaaksi.

2017: Sotkamon Jymy voitti 17. peräkkäisen miesten SM-mitalinsa.

2018: Kaikkien aikojen miesten Itä-Länsi-pesäpalloilija Toni Kohonen pelasi 22. Itä-Läntensä Joensuussa 1.7.2018.

2018: Joensuun Mailasta tulee kautta aikain 27. seura, joka on voittanut miesten pesäpallon Suomen mestaruuden.

2019: Pesäpallolisenssien määrä nousee kaikkien aikojen ennätyslukemiin ja hipoo jo 18 000 lisenssin rajaa (17960 lisenssiä 12.11.)

2020: Itä-Länsi-tapahtuma järjestetään kautta aikain ensimmäisen kerran Satakunnassa ja Porissa 3.-4.7.2020. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.ita-lansi.fi. Aikuisten Itä-Länsi-ottelu on pelattu Satakunnassa aiemmin vain kahdesti, naisten Itä-Länsi-ottelut Ulvilassa 1978 ja 1990.