Sääntöihin liittyviä

videoita

Kopinottohetkellä pesällä ollut lyöjä tai etenijä saa edetä, kun pallo on ollut kotipesässä olevan ulkopelaajan hallussa. Kotipesäkopin jälkeen etenemisoikeus on siis välittömästi.

Syöttötuomarille yllättäen eteen tuleva nopea tilanne on usein haasteellinen. Olethan erittäin tarkkana, ottaako lukkari kopin kotipesässä vai sen ulkopuolella.

Toinen lyönti on laiton, kolmas jää kopiksi. Etenijä ei ehdi palata ykköselle ennen kopinottohetkeä. Kun seuraava etenijä saapuu pesään, ykkösellä ollut etenijä palaa ähkyn seurauksena.

Useampi esimerkki ähky-tilanteista löytyy pelisääntöjen 36 §:n tulkinnoista.

Pelisäännöt: "Lyöjän lyödessä on kaikilla ulkopelaajilla oltava kosketus varsinaiseen pelialueeseen sillä hetkellä, kun pallo irtoaa lukkarin kädestä syöttöön."

Mikäli rikkeen tapahtuessa syöttöön ei lyödä, tuomitaan syöttö vääräksi tai oikean syötön vaatimukset täyttävä syöttö mitättömäksi.

Jos tilanteessa etenijä olisi edennyt, tuomaristo olisi antanut etenijälle vapaataivaloikeuden.

Rikkeen tapahtuessa tuomaristo näyttää siirretyn ratkaisun merkkiä, kuten takarajatuomari tekee ansiokkaasti videolla.

Pelisääntöjen § 31:stä on mahdollisuus kerrata, miten tilanteessa toimitaan lyöjän lyödessä syöttöön.

Pelisäännöt: "Lyöjän lyödessä on kaikilla ulkopelaajilla oltava kosketus varsinaiseen pelialueeseen sillä hetkellä, kun pallo irtoaa lukkarin kädestä syöttöön."

Jos lyöjä lyö, tuomitaan kärkietenijälle, edenneille etenijöille ja tarvittaessa lyöjälle vapaataivaloikeus.

Pelisäännöt, 46 §: "Mikäli tuomari tai muu ottelun toimitsija auttaa tai estää tahattomastikin pallon kulkua, on tilanne tuomittava, kuten se olisi edennyt ilman asianomaisten peliin puuttumista. Mikäli tuomari selvästi väärällä sijoittumisellaan estää pelaajaa suorittamasta pelitehtäväänsä, on tilanne tuomittava siten kuin se olisi edennyt ilman väärää sijoittumista."

Pesäpalloliiton pelisääntöjen § 40, tulkinnat: "Mikäli lyöjä tekee lyöntinsä tahallisesti laittomaksi hudin jälkeen, tilanne tuomitaan kuten estäminen."

Etenijä etenee kolmoselta kotiin, joten tilanteessa vihelletään estämiseen syyllistyneen lyöjän lisäksi palo hyötyä saaneesta kärkietenijästä.

Pelisäännöt, 40 §, tulkinnat: "Mikäli lyöjä tekee lyöntinsä tahallisesti laittomaksi hudin jälkeen, tilanne tuomitaan kuten estäminen. Jos kentällä olevat etenijät eivät etene, vaihtopakko raukeaa ja ajolähtö siirtyy seuraavalle lyöjälle. Mikäli etenijöitä on edennyt, sovelletaan heihin vaihtopakkosääntöä eli heidät voidaan polttaa, palauttaa tai mitätöidä eteneminen. Jos kyseinen tilanne tapahtuu kolmannella lyönnillä, vaihtopakko on voimassa."

Videon tilanteessa oli siis kolmen palon paikka.

Pelituomari lukee tilanteen niin, että tilanteessa annetaan vapaataival kakkospesälle.

Ohitus voi tapahtua missä kohtaa tahansa ennen kolmospesää.

Pelisäännöt, 20 §: Etenijöiden lyöntijärjestysnumero ei vaikuta heidän pesäturvaoikeuteensa eli etenijä voi edetessään ohittaa toisen etenijän.

Pelisäännöt, 42 §: Jos kunniajuoksun tekijä ohittaa edellään etenevän, joka saapuu hänen jälkeensä säännönmukaisesti kolmospesään, kunniajuoksun tehnyt pelaaja ei saa yrittää tuplajuoksua, mutta ei myöskään pala, vaan hän siirtyy kotipuolelle, ja ohitettu pelaaja saa turvan kolmospesältä.

Pelisäännöt, 20 §: "Kullakin pesällä on turvassa ainoastaan sille viimeksi säännönmukaisesti tullut pelaaja. Samalla tämä pelaaja vie pesällä aiemmin olleelta pelaajalta pesäturvan."

Ei. Pelisääntöjen 40 §:n mukaan ajotilanne syntyy, kun kaikilla kenttäpesillä on etenijä ja lukkari syöttää lyöntivuoroiselle pelaajalle ensimmäisen syötön.

Tilanteessa ulkopelaajalla ei ole mitään aktiivista tehtävää, joten hänen tulee väistää omalla linjallaan etenevää etenijää. Kun ulkopelaaja ei väistä, tilanteesta tuomitaan estäminen eli etenijälle vapaataival kotipesään.

Etenevän kärjen takana etenemään lähtevä lyöjä häiritsee syöttötuomarin mukaan lukkarin aktiivista ulkopelisuoritusta, mikä aiheuttaa estämistuomion.

Etenijä estää aktiivista ulkopelaajaa etenevän kärjen takana. Kaksi paloa ei kuitenkaan ole estämistilanteissa automaatio, jos käytännön mahdollisuutta polttaa kärkietenijää ei ole. Tuomaristo käyttää pelisilmäänsä videon tilanteessa ja polttaa ainoastaan estämiseen syyllistyneen pelaajan.

Pelituomari katsoo etenevän kärjen takana edenneen sisäpelaajan estäneen aktiivista ulkopelaajaa.

Takaetenijän tulee kiertää ja selkeästi väistää aktiivista suoritusta tekevää ulkopelaajaa.

Pesäpallon pelisäännöt: "Etenevän kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa."

Kärkietenijä törmää ulkopelaajaan, joka ei ole palloa tavoitteleva. Tilanteesta tuomitaan vapaataival ykköspesälle.

Kontakti tapahtuu jo heti kärkietenijän lähdettyä etenemään, jolloin lukkari ei ole tilanteessa aktiivinen ulkopelaaja. Lyöjälle tuomitaan vapaataival ykköspesälle.

Lukkari ei ole tilanteessa palloa tavoitteleva ulkopelaaja. Ulkopelaajan on väistettävä kärkietenijää, ellei hänellä ole pallo hallussa tai mahdollisuus saada sitä haltuunsa ennen kontaktitilannetta.

Etenijä etenee kentän puolella ja syöksyy kiinniottajan jalkoihin. Pelituomari nostaa keltaisen kortin, syynä "tahallinen estäminen".

Pelituomarin näkemyksen mukaisesti ykkösellä ollut etenijä häiritsee liikehdinnällään kiinniottajaa.

Kahden palon tilanteessa palo voidaan hakea lähimmältä pesältä. Usein ajotilanteessa pallo heitetäänkin ykköselle ja kolmas palo otetaan lyöjästä. Jos tilanne on tiukempi ja pelituomari on kotipesäviivan jatkeella seuraamassa kotipesäkilpaa, ykköselle syntyvää kilpaa ei näe parhaasta paikasta. Voisiko tällöin jopa kakkostuomari auttaa pesäkilvan tuomitsemisessa?

Yksi vaihtoehto on videolla nähty sijoittuminen, jossa pelituomari keskittyy mahdolliseen pesäkilpaan ykköselle. Tällöin syöttötuomarille jää todella iso vastuu kotipesäkilvan osalta.

Sijoittumisiin ei ole ainoita oikeita vastauksia. Tuomariston kesken onkin tärkeää käydä eri tilanteet jo ennalta läpi, jotta nopeissa tilanteissa jokainen tietää, mitä tekee.

Jos olet tuomarina vähänkään epävarma lyönnin laillisuudesta, sitä ei kannata ensimmäisenä näyttää tai viheltää laittomaksi. Nopeissa tilanteissa tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Pelisääntöjen § 47:n mukaan "tavoittamaton laillinen läpilyönti, joka on vihelletty laittomaksi, tuomitaan, kuten tilanne olisi edennyt ilman vihellystä. Samoin voidaan toimia tilanteessa, jossa etenijällä on pesäturva kolmospesällä ja laillinen lyönti on vihelletty virheellisesti laittomaksi."

Mahdollisimman hyvä ennakkovarautuminen auttaa tuomaristoa, kun tunteet kentällä kuumenevat. Videolla nähtävässä tilanteessa ansuokkaasti sekä pelituomari, syöttötuomari että pesätuomarit ovat nopeasti tapahtumien polttopisteessä.

Akuutti tilanne on ensin saatava haltuun ja erotettua eri joukkueiden toimijat toisistaan. Videolla nähdään, kuinka pelinjohtajatkin vielä keskustelevat lähietäisyydellä keskenään. Tuomariston erottaessa heidät toisistaan pyritään varmistamaan, ettei liiallisia ylilyöntejä tapahdu.

Tilanteen rauhoituttua tuomaristolla on työrauha käsitellä tapahtumia. Itse isoon rikkeeseen syyllistyneen henkilön lisäksi on tärkeä pystyä selvittämään, mistä tapahtumat saivat alkunsa.

Ottelu päättyy kolmanteen paloon kakkospesälle. Kiinniottaja kääntyy provosoivasti kohti palanutta etenijää, joka hermostuu tilanteessa ja tönäisee. Tilanteesta tuomittiin ulkopelaajalle yhden pisteen varoitus provosoinnista ja sisäpelaajalle pelirangaistus lievästä fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta.

Kun peli keskeytetään, pallo toimitetaan lähimmälle tuomarille. Laitettaessa peli uudelleen käyntiin tuomaristo huolehtii, että kentällä olevilla pelaajilla on tieto pallon sijainnista.

Näkyvä reagointi saatuun varoitukseen voidaan tulkita epäurheilijamaiseksi, mikä antaa pelituomarille mahdollisuuden toiseen varoitukseen.

Lukkari ottaa kahteen kertaan alkuasennon ennen syöttöä.

Lyöjän voi vaihtaa, kun lukkarilla ei vielä ollut syöttöoikeutta lyöjälle.

Pelisäännöt, 27 §: "Pelaaja asettuu lyömään, kun hän on kotipesässä maila kädessä lyöntiaikeissa ja kun syöttöoikeus on hankittu. Lyömään asettunutta pelaajaa ja lyömään asettunutta jokeripelaajaa ei voi vaihtaa pois lyömästä."

Pelisäännöt, 24 §: "Lukkari saa syöttöoikeuden lyöjälle, kun pallo on edellisen lyöjän muututtua lopullisesti etenijäksi käynyt ulkopelaajan hallussa kotipesässä ja jossakin kenttäpesässä ja tullut takaisin kotipesässä olevalle ulkopelaajalle."

Pelisääntöjen § 25:n mukaan "lukkarin on väistämisen jälkeen sijoituttava lyöntihetkellä siten, että hän koskettaa kotipesää, eikä ole lyöntisektorissa."

"Lukkarin on väistyttävä välittömästi lyöjästä poispäin siten, että lyöjä voi suorittaa lyöntisivalluksen haluamaansa sallittuun suuntaan. Jos lukkari on lyöntihetkellä lyöntisektorissa (vaikka jalat eivät olisikaan, mutta edes jollain kehon osallaan), tuomitaan ulkopelaajan estäminen."

Syöttötuomari tuomitsee tilanteen näkemyksensä mukaisesti ja ratkaisu perustuu pesäpallon pelisääntöihin. Tilanteessa tulee kuitenkin arvioida, onko lukkari sektorissa vai ei sekä lyönnin laatu ja vaikuttaako lukkarin toiminta lyönnin laatuun. Tällöin kyseessä on lukkarin hyvä suoritus ja palo kakkoselta.

Tilanteessa tuomitaan lukkarin väärin suoritettu väistyminen. Pelisäännöt: ”Jos lukkari estää lyöjää lyömästä vapaasti haluamaansa suuntaan tai muutoin liikehtelemisellään häiritsee lyöjää, tuomari voi tuomita lyöjälle ja aktiivisille etenijöille vapaataivaloikeuden siinäkin tapauksessa, että lyöjä on lyönyt.”