Tuomarin tilannekansio videoineen
Pesäpallotuomarin tilannekansio on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille avaamaan toimintatapoja sääntöjen kannalta haasteellisissa pelitilanteissa. Jokaiseen toimintaohjeeseen on lisätty video konkretisoimaan tilannetta kentällä.
Jäikö kentällä tapahtunut pelisääntöihin ja / tai tuomaritoimintaan liittynyt tilanne askarruttamaan mieltäsi? Lähetä vinkki tilanteesta verkkolomakkeella tulospalvelujärjestelmässä (vaatii kirjautumisen).
Tilannekansio täydentää, konkretisoi ja laventaa monipuolisesti tilanteita pelisääntöpykälien ympärillä. Ohjeita tuomareille ja tapauksia, joihin sääntökirja antaa selkeän vastauksen, tuodaan esiin tuomarikoulutusmateriaaleissa.
Tapaus 1: Polttoheitto osuu lyöjän kentän puolelle jättämään mailaan
Kuvaus tilanteesta: Lyöjä jättää mailan kenttäpuolelle lähtiessään etenemään. Polttoheitto kotipesään osuu mailaan, jolloin lukkari ei saa palloa haltuunsa.
Sovellettavat pelisäännöt: Estäminen, 22 §
Selostus tilanteesta ja tilannekohtainen tuomio: "Estäminen on tarkoitukseton tai tarkoituksellinen teko, jolla pelaaja häiritsee vastapelaajan aktiivista pelitekoa."
Pelaaja vastaa omista pelivälineistään, vaikka ei fyysisesti niitä pitäisi hallussaan. Pelaajan tulee aktiivisen peliteon jälkeen sijoittaa pelivälineensä niin, etteivät ne häiritse vastustajan pelaamista.
Tilanteessa tuomitaan sisäpelaajan estäminen. Estäjästä (pelivälineen jättäneestä pelaajasta) sekä kotiin edenneestä, hyötyä saaneesta kärkietenijästä tuomitaan palot. Muut edenneet sisäpelaajat palautetaan lähtöpesilleen.
Tapaus 2: Pelin jatkuminen luvattoman kentälletulon tilanteessa
Kuvaus tilanteesta: Etenijä etenee kolmoselle kahden palon tilanteessa. Pelituomari näyttää ehtimistä ja kumoaa kolmostuomarin näytön . Ulkojoukkue luulee palon syntyneen ja jakson päättyneen. Joukkueen kakkospelinjohtaja ryntää kentälle. Sisäjoukkue huomaa tilaisuutensa tulleen ja pelinjohtaja vinkkaa etenijän juoksemaan kotipesään, kun peli ei ole poikki.
Sovellettavat pelisäännöt: Lopullinen ratkaisu, 21 § | Luvaton kentälletulo, 44 §
Selostus tilanteesta ja tilannekohtainen tuomio: Kyseisessä tilanteessa peliteot ovat voimassa, koska ottelun tuomaristo ei ole viheltänyt peliä poikki. Näin toimittaessa tuomariston tulee antaa pelitekojen jatkua ja odottaa, että pelaajat pääsevät lopulliseen ratkaisuun.
Kakkospelinjohtaja juoksee luvatta kentälle, mistä tuomitaan pelisääntöjen mukaisesti yhden pisteen (1 p.) varoitus. Kakkospelinjohtaja ei voi toiminnallaan aiheuttaa tahallista haittaa vastustajajoukkueelle sääntöjen vastaisella toiminnallaan. Yleisesti luvattoman kentälletulon tilanteessa peli vihelletään poikki, jos aktiivisia pelitekoja ei ole meneillään.
Tapaus 3: Lyönnin kiinniottaja ja takaetenijä kakkospesällä
Kuvaus tilanteesta: Lyöjä lyö lyöntinsä kakkospesään, jonne palaamassa olevan takaetenijän ja kiinniottajan välille syntyy kontakti. Kärkietenijä etenee kotipesään.
Sovellettavat pelisäännöt: Estäminen, 22 §
Selostus tilanteesta ja tilannekohtainen tuomio: Kyseisessä tilanteessa ulkopelaajan oikeudet ovat sisäpelaajaa suuremmat. Pelisääntöjen mukaisesti kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa, vaikka sisäpelaaja saapuisi takaisin pesään hänelle oikeutettuun paikkaan. Sisäjoukkueen tulee tiedostaa tilanne ennalta, jos lyönti suuntautuu videossa nähdyllä tavalla kakkospesään.
Tapaus 4: Etenemisen rytmittäminen vastustajan mukaan
Kuvaus tilanteesta: Molemmissa videoissa lyöjä pyrkii kentälle ykkösrajanäpillä, jonka perään lukkari säntää. Pelaajat jatkavat toisiinsa nojaten kohti ykköspesää.
Sovellettavat pelisäännöt: Estäminen, 22 §
Selostus tilanteesta ja tilannekohtainen tuomio: Ensimmäisessä videossa etenijä toimii sääntöjen sallimissa puitteissa oikein ja saa pesäturvan ykköspesältä.
Toisessa videossa etenijä rytmittää ja säätelee vauhtiaan vastustajan mukaan, mikä katsotaan estämiseksi. Tilanteessa tuomitaan sisäpelaajan estäminen eli ykköselle pyrkinyt etenijä palaa.
Tapaus 5: Kopinottohetkellä pesässä ollut etenijä
Kuvaus tilanteesta: Ajotilanteen toinen lyönti on laiton ja viimeinen nousee kopiksi. Etenijät ykkösellä ja kakkosella ovat pesässä kopinottohetkellä. Etenijä lähtee etenemään kakkoselta kolmoselle kopinottohetken jälkeen.
Sovellettavat pelisäännöt: Koppilyönnillä eteneminen, 36 § | Pesärikko, 34 §
Selostus tilanteesta ja tilannekohtainen tuomio: Ykköspesässä kopinottohetkellä ollut etenijä haavoittuu tuplahaavan seurauksena, kun lopullisesti etenijäksi muuttunut lyöjä ehtii ykköselle. Myöskään etenijällä kakkospesässä ei ole etenemisoikeutta. Kakkos- ja kolmostuomarit voivat pyrkiä tilanteessa viestimään etenijälle asiasta.
Videolla nähtävä tilanne puretaan pelitekojen mukaisessa järjestyksessä. Peli vihelletään poikki aktiivisten etenijöiden saavuttua päätepesilleen, kakkospesällä kopinottohetkellä ollut etenijä palautetaan takaisin lähtöpesälleen ja tämän jälkeen annetaan pallo peliin ulkojoukkueelle. Kakkosella oleva etenijä menettää pesäturvansa ja on pelisääntöjen 40 §:n mukaisesti poltettavissa, jos pallo toimitetaan ko. pesälle.
Tapaus 6: Lukkari palauttaa pallon syöttötuomarille aktiivisessa pelitilanteessa
Kuvaus tilanteesta: Kahden palon ajotilanteessa kaari vetoaa viimeisellä väärää, mutta syöttötuomari näkee lyöntiliikkeen tapahtuneen ja tuomitsee lyönnin. Lukkari palauttaa pallon syöttötuomarille luullen, että tilanteessa tapahtuu vuoronvaihto ja lähtee kohti vaihtopenkkiä. Syöttötuomari ottaa pallon haltuunsa. Lyöjä ei etene, eikä yksikään etenijöistä.
Kaari protestoi syöttötuomarin tuomiota. Kun pallo on syöttötuomarin hallussa, kolmosella ollut etenijä näkee tilaisuutensa tulleen ja juoksee kotipesään.
Sovellettavat pelisäännöt: Yleisön puuttuminen ottelun kulkuun, 46 § | Rangaistukset, 49 §
Selostus tilanteesta ja tilannekohtainen tuomio: Toimintaohje tilanteeseen perustuu pelisääntöjen §:ään 46. ”Mikäli tuomari tai muu ottelun toimitsija auttaa tai estää tahattomastikin pallon kulkua, tilanne on tuomittava, kuten se olisi edennyt ilman asianomaisten peliin puuttumista.”
Vastaavassa tilanteessa mahdollisesti edenneet etenijät palautetaan lähtöpesilleen. Tämän jälkeen pelituomari viheltää pelin uudelleen käyntiin ja syöttötuomari antaa pallon peliin. Pesäturvansa ajotilanteessa menettäneet etenijät ovat poltettavissa pelisääntöjen §:n 40 mukaisesti.
Kun sisäjoukkue protestoi tuomiota videolla nähdyn mukaisesti, pelisäännöt (49 §) antavat mahdollisuuden tuomita teknisen palon (syöttötuomarin) piirittämisestä.
Tapaus 7: Vaarallisen pelitavan arviointi
Kuvaus tilanteesta: Pesäpallon pelisääntöihin lisättiin tälle kaudelle ”vaarallinen pelitapa” uutena terminä. Sillä tarkoitetaan ”esimerkiksi tilannetta, jossa joukkueen jäsenen toiminta vaarantaa vastustajan, oman joukkueen, katsojien tai toimihenkilöiden turvallisuuden.”
Pesäpallon kurinpitopäällikkö Aarne Puisto arvioi kaudelta 2026 Imatran Pallo-Veikkojen Kasperi Vehkaojan tilanteen 17.5.2026 sekä Laitilan Jyskeen Aamu Riissasen tilanteen 14.7.2026. Molemmissa tilanteissa tuomittiin kentällä oikein kärjen takana tapahtunut sisäpelaajan estäminen.
Sovellettavat pelisäännöt: Estäminen, 22 § | Rangaistukset, 49 § (vaarallinen pelitapa)
Selostus tilanteesta ja tilannekohtainen tuomio: Kurinpitopäällikkö Puisto arvioi kahta videolla näkyvää tapausta kaudelta 2026 vaarallisen pelitavan näkökulmasta. ”Ulkopelaaja ei ollut lyöntihetkellä havaittavissa Riissasen etenemislinjalla samalla tavalla kuin (ulkopelaaja) Nestori Yli-Sissala oli Vehkaojan etenemislinjalla, vaan (ulkopelaaja) Tiia Peltonen sijaitsi etenemislinjan etupuolella ottaen vasta ensimmäistä askelettaan lyöntiin reagoiden. Toiseksi Riissasen tilannenopeus oli huomattavasti matalampi kuin Vehkaojan, sillä hän oli ehtinyt ottaa vasta viisi kiihdytysaskelta eikä ollut saavuttanut täyttä juoksuvauhtia. Kolmanneksi Riissanen hidasti vauhtiaan merkittävästi jo reilut 0,5 sekuntia lyöntihetken jälkeen, mikä johti oleellisesti pienempään törmäysvoimaan kuin, jos hidastusta ei olisi tapahtunut. Neljänneksi Riissanen väisti Peltosen liikesuunnan vastakkaiseen suuntaan ja pehmensi kontaktia käsillään, kun taas Vehkaojan tapauksessa väistäminen tapahtui vasta aivan viime hetkellä.
Edellä selostettu osoittaa, että Riissanen on tilanteen havaittuaan ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin törmäyksen välttämiseksi ja sen seurausten minimoimiseksi. Loukkaantumisen välttymistä ei tässä tapauksessa voida pitää seurauksena onnekkaista olosuhteista, vaan ennen muuta Riissasen aktiivisista väistämiseen ja kontaktin minimointiin tähtäävistä toimista.”
Kurinpitopäätökset molemmista tapauksista yksityiskohtineen löytyvät tulospalvelun kurinpitosivulta. Vaarallisen pelitavan arviointi on luonteeltaan korostuneen tapauskohtaista. Siinä on otettava huomioon kullekin tilanteelle ominaiset olosuhteet.