SiiPe antaa pelaajilleen mahdollisuuden pelaamisen ohella toteuttaa itseään, oppia tärkeitä tietoja ja taitoja sekä tukea seuran markkinointia. Välineenä on lähinnä sosiaalinen media.

– Omalla pelaajaurallani tein koko ajan muutakin kuin pelasin. Tavallaan pelaajat ovat päässeet aika helpolla, eikä sitä ole riittävästi mietitty, millä kaikin tavoin he voisivat olla hyödyksi seuralle. Sitä kautta ajatus kumpusi. Uutena tässä tehtävässä on ollut hyvä paikka tuoda idea esiin ja lähestyä sitä, kun oma pelaajaura on vielä tuoreessa muistissa ja on helppo asettua pelaajan asemaan, toiminnanjohtaja Teemu Huhtakangas sanoo.

Kyse on urheilijan arvon määrittelystä. Pelaaja saa bonuksen haalittuaan sosiaalisessa mediassa 1000 seuraajaa ja julkaistuaan vähintään 10 päivitystä vuoden aikana. Koulutuskin kuuluu osana bonukseen ja sitä tarjotaan Savonia-ammattikorkeakoulun Sponsorointi ja urheilijan henkilöbrändäys -opintojaksolla.

– Turun yliopistossa on rakennettu Juha Hedmanin johdolla pelaajien sosiaalisen median arvoon ja pelaaja-arvoon liittyvää työkalu, jota hyödynnämme tulevaisuudessa, Huhtakangas kertoo.

Siilinjärven Pesis teki paluun naisten Superpesikseen viime kaudella. Kuva: Juha Leskinen

Pelaajien tarinat kiinnostavat

Pelaajasopimuksessa määritellään pelaajan vastuut ja velvollisuudet. Sinne voidaan kirjata esimerkiksi 50 prosenttia talkootyötä, johon pelaajan tulee osallistua. Parhaimmillaan sopimus kuitenkin hyödyttää vahvasti molempia osapuolia. Huhtakangas herättelee mielellään keskustelua aiheesta.

– Pelaajapalkkiot ovat pesäpallossa aika kovia, jos miettii pelaamisen vastikkeellisuutta. Miksei urheilijalla voisi olla pelaajasopimus ja markkinointisopimus erikseen?

Mitä enemmän joukkueella on kiinnekohtia, sitä kiinnostavammaksi joukkue muuttuu. Joku on paikkakuntalainen ja joku fanittaa joukkuetta, mutta yhä useampi kulkee yksittäisen pelaajan matkassa mukana – ainakin, jos tarina rakentuu kiinnostavaksi. Huhtakangas haluaa tavoitella uusia yleisöjä myös vetovoimaisten persoonien kautta.

– Henkilöbrändit ovat aina samaistuttavampia ja helpompia. Kansainvälisellä tasolla löytyy useita urheilijoita, joilla on isommat tulot somessa kuin urheilijoina.

Juha Puhtimäki näkyy pelaajabrändinä aika monelle. Moni tulee nykyään katsomaan otteluihin ihan yksittäistä pelaajaa, jos häntä on seurannut ja hänet tuntee. Seuran kannalta pelaajien tunnettuus laskee kynnystä saapua ottelutapahtumiin.

Omaa brändiä pystyy myös tietoisesti rakentamaan.

– Esiintyminen on opeteltava taito, meilläkin on mietitty esiintymiskoulutusta. Pelaajalla voisi olla vaikkapa tavaramerkkituuletus, jota toistetaan kaikissa tilanteissa ja josta hänet tunnetaan, Huhtakangas miettii.

Superpesiksessä on runsaasti kasvattajaseurojen pelaajia, jotka ovat lähteneet maailmalle. Heidän eteenpäinmenoaan seurataan aktiivisesti kotipaikkakunnilla.

– Jokaisella on aktiivinen rooli. Meillä esimerkiksi Jiri Pippola ja Ville Veittikoski, he herättävät mielenkiintoa omilla paikkakunnillaan. Pelaaja saa yhteistyösopimuksen teosta bonusta itselleen 20 %, jos hän saa paikkakunnan yrityksen lähtemään mukaan yhteistyöhön, Huhtakangas avaa erilaisia yhteistyön muotoja.

Hyötyjä pelaajauran jälkeiseenkin aikaan

Pelaajat, kuten kaikki muutkin ihmiset, ovat yksilöitä. Osalle sosiaalinen media on luontainen tapa toimia, toisille uudenlainen toimintakulttuuri vaatii enemmän omaksumista.

– Ketään ei tietenkään voi pakottaa mihinkään, mutta kannustamme pelaajia heittäytymään uudenlaiseen ajatteluun ja tarjoamme oppimisen välineitä. Esimerkiksi Samu Vainikainen on meille erittäin tärkeä pelaaja, vaikka hän ei aktiivisesti someen lähtisikään, Huhtakangas sanoo.

Joukkueen keskuudessa on sovittu yhteisistä pelisäännöistä, joilla sosiaalisessa mediassa toimitaan. Esimerkiksi seuran arvoja tulee joka tilanteessa kunnioittaa. Yleisesti pelaajat ovat suhtautuneet suurella mielenkiinnolla seuran uuteen toimintakulttuuriin.

– Pelaajat ovat ottaneet idean hyvin vastaan. Toistaiseksi Sebastian Lahti ja Eemeli Paldanius ovat bonusjärjestelmässä osallistumalla Savonia-ammattikorkeakoulun kurssille. Mielenkiintoista on nähdä tuloksia, kun sisältöjä jaetaan ja toistetaan enemmän, ja saamme mitattavia lukuja, Huhtakangas miettii.

Uusi toimintamalli tukee koko joukkueen kehittymistä. Huhtakangas haluaa edistää avointa keskustelukulttuuria ja vuorovaikutusta seurassa.

– Itsensä kehittäminen lähtee yksilöistä. Rohkaisimme siihen tarjoamalla pelaajille Jyväskylän yliopiston tunne- ja vuorovaikutustaidot -kurssia. Sen suorittamalla on mahdollisuus saada seuralta bonus tai urheilupsykologilla käyntejä. Kun pelaajat pystyvät kommunikoimaan ansiokkaasti, se edistää entisestään koko joukkueen tekemistä ja ilmapiirin kehittymistä myönteiseen suuntaan.

– Tavoitteena on kehittää joukkueen toimintakulttuurin muutosta. Pelaaja oppii havainnoimaan omaa psykologista käyttäytymistään ja sitä, miten se vaikuttaa muihin joukkueen jäseniin.

Urheilu-ura on vain yksi ajanjakso elämässä. Huhtakangas kannustaa pelaajia rohkeuteen ja miettimään tulevaisuuttaan pitkäjänteisesti.

– Haluamme SiiPessä olla yhteiskuntavastuullisia ja auttaa pelaajaa miettimään, mitä pelaajauran jälkeen tapahtuu. Kun on pelaajauralla ollut aktiivinen, se helpottaa oman paikkansa löytämistä myöhemmin. Pelaajan pitäisi koko ajan nähdä myös tulevaisuus, mikä voi olla seurankin intressi. Pelaaja voi siirtyä seurassa toisiin tehtäviin, työskennellä yhteistyökumppanin palveluksessa tai vaikkapa perustaa oman yrityksen.

Tähän kannustaa malli, jossa pelaaja ja seura tukevat toisiaan niin pelikentällä kuin sen ulkopuolella.

– Tässä on mahdollisuus tuoda pelaajia, joukkuetta ja seuraa esiin uudella tavalla. Varmasti konsepti hioutuu paremmaksi, kun pääsemme kunnolla vauhtiin, Huhtakangas uskoo.

Siilinjärven Pesiksellä on joukkueet miesten Superpesiksessä ja naisten Superpesiksessä kaudella 2021. Seuran uudesta tavasta hyödyntää sosiaalista mediaa kertoivat aiemmin mm. Urheilulehti, Yle ja Uutis-Jousi.

Siilinjärven Pesis on ansioitunut myös lasten ja nuorten toiminnassaan, josta seuralle on myönnetty Tähtimerkki.