Lajikokeilut vain muutaman vuoden ikäisenä, pesiskoulu, valtakunnalliset leirit sekä juniorisarjojen ottelut ja Itä-Lännet piirtyvät mieliin tärkeinä kokemuksina matkalla kohti huippua. Ennen kaikkea moni on kiitellyt pesäpallon parista saatuja ikuisia ystävyyssuhteita. Ihmiset nousevat mitaleita ja palkintoja suurempaan arvoon, vaikka huippu-urheilussa lähdetään aina tavoittelemaan menestystä.

Miesten Superpesiksessä uransa päättivät pesäpallon 100-vuotisjuhlavuoteen ottelutilaston kärkinimet Toni Kohonen ja Sami Partanen.

Kunnioitus upeille pelaajaurille naisten Superpesiksessä

Emma Körkkö (o.s. Nieminen)

Turku-Pesiksen kasvatti on yksi aikakautensa suurimmista. 15 superpesiskauden mittainen ura oli päättyä jo kolme vuotta aiemmin, mutta Körkkö teki sensaatiomaisen paluun voittaen vielä tämän jälkeen viidennen ja kuudennen Suomen mestaruutensa, saavuttaen toisen ja kolmannen vuoden pesäpalloilijan tittelinsä sekä pelaten kahdeksannen Itä-Läntensä. Ottelutilaston yhdeksäs pelasi 345 superpesisottelua ja takoi niissä kymmenentenä pelaajana kautta aikain yli 1700 kärkilyöntiä (1701).

Kirittärien pelaajahaastattelu

Susanne Ojaniemi

Tinkimätön harjoittelija ja nöyrä joukkuepelaaja kulki pitkin taipaleen Järvenpäästä Poriin ja Pesäkarhuihin kaudelle 2010, suoraan Superpesiksen huipulle. Vuoden pesäpalloilijaksi 2017 valittu Ojaniemi hoiti oman ruutunsa aina mallikkaasti ja huipensi 13 kauden mittaisen superpesisuransa lopulta Suomen mestarina Jyväskylän Kirittärissä. Moni soi mestaruuden Kirittärille ihan jo Ojaniemenkin takia, jos oma joukkue oli pudonnut jatkosta.

Kirittärien pelaajahaastattelu

Henna Peltokangas

Ylihärmän Pesis-Junkkarien kasvatti voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa Lapuan Virkiässä 2015, mutta nousi todelliseen tähtikategoriaan Mansen paidassa kaksi vuotta myöhemmin: Seurahistoriallinen mestaruus, pudotuspelien arvokkaimman pelaajan titteli ja ensimmäinen uran viidestä Itä-Länsi-edustuksesta. Viimeisimpänä takana on uran yksi parhaista – mm. kolmas sija sekä etenijä- että kärkilyöntitilastoissa – kausista, mikä on saanut monet empimään, josko ura kuitenkin jatkuisi.

Aamulehden uutinen

Henna Peltokangas pelasi loistavasti juhlavuoden superpesiskaudella. Itä-Lännessä kotikentällä Peltokangas palkittiin Lännen parhaana. Kuva: Juuso Koro

Susanna Puisto

Porilaisen Pesäkarhujen oma kasvatti antoi kaikkensa joukkueelleen ja pelille. Kapteeni johdatti esimerkillään. Kaksinkertainen lyöjäkuningatar, vuoden jokeri ja seitsemän Itä-Lännen tähtipelaaja voitti 10 SM-mitalin jatkoksi sen kaikkein kirkkaimman, Suomen mestaruuden kasvattajaseurassaan ja kotikentällään 2021. Uran 341 superpesisottelussa Puisto takoi 27+740=767 juoksua, jotka oikeuttavat kautta aikain -tilastossa Tanja Vehniäisen ja Henna Salmelan jälkeen kolmanneksi.

Pesäkarhujen kiitokset

Senni Sallinen

Viinijärven Urheilijoiden kasvatti lähti kotikonnuiltaan Tampereelle ja piirsi nimensä historian kirjoihin heti ensimmäisellä kaudellaan Mansen paidassa. Vuoden lukkari 2017 johdatti joukkueensa ikimuistoiseen, Mansen seurahistorian ensimmäiseen Suomen mestaruuteen. Sallinen on nelinkertainen Itä-Länsi-pelaaja, joka osoitti parhaimpana itsenään kuuluvansa pelipaikkansa ehdottomaan eliittiin.

Aamulehden uutinen

Antti Kallio
antti.kallio(ät)pesis.fi