Matkalla pesäpallon kävelevä tietopankki Pekka Jyrkiäinen pitää napakan luennon luovutetun Karjalan pesäpallohistoriasta. Samalla matkalla vieraillaan legendaarisilla tapahtumapaikoilla.

Alustavaan ohjelmaan kuuluvat vierailut pesäpallohistoriaan oleellisesti kuuluvissa kohteissa, kuten koulukentällä, paraatikentällä ja Viipurin keskuskentällä. Lisäksi ohjelmaan pyritään sisällyttämään vierailu Viipurin keskustan ulkopuolella lähinnä jalkapallon ja yleisurheilun käyttöön tarkoitetulla Papulan kentällä, jossa kuitenkin pelattiin myös pesäpalloa. Papulan kentällä on tehty 16 yleisurheilun maailmanennätystä sekä lukuisia Suomen ennätyksiä. Kentällä järjestettiin aikoinaan kaksi kertaa yleisurheilun Kalevan Kisat.

Upean Viipurin matkalla muita mahdollisia vierailukohteita matkalla ovat Viipurin linna, Alvar Aallon Viipurin kirjasto Torkkelin puistossa, Viipurin kauppahalli ja tori, pyöreä torni, Karjalan Kannaksen sotamuseo (Paraatikentän vieressä), Espilän ravintola, Eremitaasin Viipurin taidemuseo ja Monrepos-puisto.

Matkalle osallistuville toimitetaan myöhemmin tarkempi ohjelma ja aikataulutus.

Matkainfo ja ilmoittautumiset

Aika: 21.-22.9.2019
Reitti: Imatra-Lappeenranta-Viipuri-Lappeenranta-Imatra
Auto: 50-paikkainen turistibussi (ilmastointi, wc)
Majoitus: Hotelli Viktoria, 21.-22.9.2019
Hinta: 155 € / henkilö (sis. ulkomaan alv. 0 %) omalla viisumilla

Hintaan sisältyvät:
– bussikuljetus
– majoitus kahden hengen huoneissa aamiaisin (Viktoriassa 21.-22.9.2019)
– päivällinen lauantaina

Lisähintaan:
– ryhmäviisumi 80 € (vähintään viisi matkustajaa)
– yhden hengen huone + 40 €

Ilmoittautuminen

Sitovat ilmoittautumiset matkalle 23.8.2019 mennessä sähköpostilla osoitteeseen tilausajot(ät)liikenneetelapaa.fi.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, syntymäaika ja passin numero.

Pekka Jyrkiäinen: Tiivistelmä luovutetun Karjalan pesäpallohistoriasta

Viipuri oli 1930-luvulla merkittävä pesäpallokeskus ja siellä toimi useita kansallispeliä harrastavia urheiluseuroja. Viipurin Pallonlyöjät voittivat vuonna 1928 miesten Suomen mestaruuden.

Seuran naisjoukkue voitti Suomen mestaruuden vuonna 1934. Ensimmäinen pesäpallon naisten Suomen mestaruus ratkaistiin vuonna 1931 Viipurissa Koulukentällä, kun vierailevat Lahden Mailaveikot nappasivat mestaruuden Viipurin Pallonlyöjien edestä.

Viipurin Kisa-Veikot pelasivat 1930-luvulla pesäpallon Suursarjassa eli silloisessa miesten pääsarjassa useita vuosia. Miesten pääsarjaan olivat tyrkyllä myös Viipurin NMKY, Viipurin Pallo-Veikot ja Uuraan Urheilijat.

Viipurin oppikoulujen pesäpallon kilpailutoiminta loi hyvän pohjan seurojen toiminnalle. Sekä pojille ja tytöille oli omat koululaissarjat. Viipurin keskustan Paraatikentän reunoilla oli satoja katsojia seuraamassa oppikoulujen pesäpallo-otteluja. Viipurilaiset lapset pelasivat jo 1800-luvulla erilaisia pallonlyöntipelejä. Erään pallopelin nimi reslakku, joka oli muunnos ruotsinkielisestä nimestä “tre slag” eli kolme lyöntiä.

Viipurissa pesäpalloa iskettiin useilla kentillä, yksi niistä oli keskellä kaupunkia ollut Paraatikenttä. Toinen keskeinen kansallispelin näyttämö oli Vaasankadun varrella ollut Koulukenttä. Lisäksi palloa lyötiin Viipurin keskuskentän ruhokentällä ja keskuskentän harjoituskentillä. Karjalan kaartin kentällä pelattiin myös runsaasti otteluita.

Suojeluskunnat ja armeijan joukko-osastot pelasivat myös runsaasti pesäpalloa, Viipurin Rykmentti voitti armeijan mestaruuden kolmena vuonna. Kansallispeli oli myös akateemisten opiskelijoiden suosiossa ennen sotia, Viipurilainen osakunta voitti Helsingin yliopiston pesäpallomestaruuden vuosina 1929, 1930, 1932 ja 1935.

Viipurissa toimi kaupungin seurojen perustama pesäpallotoimikunta, joka järjesti keväällä lajia markkinoivia pesäpallopäiviä. Rinkelikaupungissa perustettiin vuonna 1933 yksi ensimmäisistä pesäpallotuomarikerhoista. Monet viipurilaiset pesäpallovaikuttajat, kuten pesäpallon kunniagalleriaan valittu Osmo Kupiainen olivat mukana kehittämässä pesäpalloa ennen sotia ja vielä sen jälkeen.

Viipurissa syntynyt Erkki “Pulla” Heikkilä kehitti 1950-luvun lopussa ns. neljän miehen polttolinjan ja hän oli koko 1960-luvun Lännen pelinjohtaja 11 peräkkäisessä Itä-Länsi ottelussa.

Kun räpylä käyttö sallittiin 1930-luvun vaihteessa, Viipurin lakkitehdas alkoi valmistaa pesäpalloräpylöitä.

Sortavala oli Laatokan Karjalan pesäpallokeskus. Sortavalan Palloseura paras saavutus pesäpallossa oli neljäs sija miesten SM-kilpailuissa vuonna 1930. Sortavalan Palloilijoiden puheenjohtaja Martti Hukan aloitteesta 1930 käynnistettiin myös pesäpallon naisten Suomen mestaruuskilpailut.

Sortavalan seminaarin Kunnon pesäpallojoukkue kävi pelaamassa Tallinnassa 1930-luvulla, kun pesäpalloa pelattiin myös Virossa. Kun sortavalaiset palloiluseurat siirtyivät sotien jälkeen Kuopioon ja yhdistyivät, he ottivat uuden palloiluseuran nimeksi Kalevan Pallon. KalPa pelaa nykyään jääkiekkoa SM-liigassa.

Enson Kisailijoiden sinivalkoiset edustusasut nähtiin 1930-luvulla viisi kautta pesäpallon miesten silloisessa pääsarjassa, Suursarjassa. Kauhomistyylin pesäpalloon tuonut “kaikkien aikojen paras kakkosvahti” Olli Hanski oli Jääsken Kirijöiden kasvatti. Hän voitti kaksi Suomen mestaruutta Lahden Mailaveikoissa ja pelasi 14 kertaa Itä-Länsi-ottelussa.

Terijoen Kiisto pelasi miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Välisarjassa. Terijoella toimi 1930-luvulla muutamia vuosia myös pesäpallon erikoisseura Terijoen Rajamaila, joka kuitenkin myöhemmin yhdistyi Terijoen Kiistoon.

Nykyään karjalaista pesäpalloa kilpailutasolla parhaimmillaan edustavat Imatran Pallo-Veikot, Joensuun Maila, Kiteen Pallo -90 ja Pesä Ysit Lappeenrannasta. Lisäksi Helsingissä toimii vuonna 1941 viipurilaisten kansallispelin harrastajien perustama lajin erikoisseura Puna-Mustat.

Aiheesta lisää

Imatran Pallo-Veikkojen kotisivut