Tilannekansio: kaksi tulkintaa liittyen vaaralliseen pelitapaan
Pesäpallon kurinpitopäällikkö Aarne Puisto on saanut kesän aikana työpöydälleen kaksi tapausta, joissa on arvioitu mahdollista vaarallista pelitapaa.
Hutunkeitto Autoexperten-pelituomarin Jan Karjalaisen johdolla. Ⓒ Antti Haapasalo
Pesäpallon pelisääntöihin lisättiin tälle kaudelle ”vaarallinen pelitapa” uutena terminä. Sillä tarkoitetaan ”esimerkiksi tilannetta, jossa joukkueen jäsenen toiminta vaarantaa vastustajan, oman joukkueen, katsojien tai toimihenkilöiden turvallisuuden.” Pesäpallon pelisääntöjen muutoksista kaudelle 2026 julkaistiin uutinen 22.12.2025.
– Vaarallisen pelitavan arviointi on luonteeltaan korostuneen tapauskohtaista. Siinä on otettava huomioon kullekin tilanteelle ominaiset olosuhteet. Arviossa merkityksellisiä seikkoja voivat olla muiden muassa kontaktin voimakkuus ja nopeus, tilanteen kulku ennen kontaktia, kontaktin tai törmäysyrityksen suunta, osapuolten asento ja liikkeen intensiteetti kohtaamishetkellä, sekä se, onko tilanteesta aiheutunut tai olisiko siitä voinut aiheutua fyysinen vamma, Puisto on todennut päätöksissään.
Pesäpalloliiton tuomaripäällikkö Joona Tervonen pyysi kurinpitopäällikköä tutkimaan Imatran Pallo-Veikkojen Kasperi Vehkaojan tilanteen 17.5.2026 sekä Laitilan Jyskeen Aamu Riissasen tilanteen 14.7.2026. Vehkaojalle määrättiin yhden ottelun peli- ja toimitsijakielto. Riissasen toiminnassa ei ollut aihetta rangaistukseen.
– Ulkopelaaja ei ollut lyöntihetkellä havaittavissa Riissasen etenemislinjalla samalla tavalla kuin (ulkopelaaja) Nestori Yli-Sissala oli Vehkaojan etenemislinjalla, vaan (ulkopelaaja) Tiia Peltonen sijaitsi etenemislinjan etupuolella ottaen vasta ensimmäistä askelettaan lyöntiin reagoiden. Toiseksi Riissasen tilannenopeus oli huomattavasti matalampi kuin Vehkaojan, sillä hän oli ehtinyt ottaa vasta viisi kiihdytysaskelta eikä ollut saavuttanut täyttä juoksuvauhtia. Kolmanneksi Riissanen hidasti vauhtiaan merkittävästi jo reilut 0,5 sekuntia lyöntihetken jälkeen, mikä johti oleellisesti pienempään törmäysvoimaan kuin, jos hidastusta ei olisi tapahtunut. Neljänneksi Riissanen väisti Peltosen liikesuunnan vastakkaiseen suuntaan ja pehmensi kontaktia käsillään, kun taas Vehkaojan tapauksessa väistäminen tapahtui vasta aivan viime hetkellä, Puisto arvioi.
– Edellä selostettu osoittaa, että Riissanen on tilanteen havaittuaan ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin törmäyksen välttämiseksi ja sen seurausten minimoimiseksi. Loukkaantumisen välttymistä ei tässä tapauksessa voida pitää seurauksena onnekkaista olosuhteista, vaan ennen muuta Riissasen aktiivisista väistämiseen ja kontaktin minimointiin tähtäävistä toimista, Puisto lisäsi.
Kurinpitopäätökset molemmista tapauksista yksityiskohtineen löytyvät tulospalvelun kurinpitosivulta.
Pesäpallon sääntökirjan oheen on pesis.fi-sivustolla julkaistu uusi tilannekansio, jonka tarkoituksena on avata sääntöjen näkökulmasta kimurantteja tilanteita. Jokaisesta esimerkkitapauksesta löytyy videoklippi, kuvaus tilanteesta, tuomioon sovellettavat pelisäännöt sekä tilannekohtainen tuomio. Tilannekansiosta löytyy jo seitsemän erilaista tapausta pesäpallon pelisääntöihin liittyen.
Joona Tervonen
Tuomaripäällikkö
Tuomaritoiminta, tuomarikoulutukset