Pelaat tällä kaudella naisten Ykköspesistä Siipettärissä, Siilinjärvellä. Kerro hiukan pelaajaurastasi. Miten päädyit pelaamaan pesistä ja kauanko olet jo pelannut?
”Pesäpallokentälle olen löytänyt pari vuotta vanhemman isoveljen kautta. Veli lähti harjoituksiin ja minä halusin mukaan. Pelivuosia on tuosta hetkestä kertynyt muutama, nyt taitaa olla jo 17. kausi meneillään.”
Siilinjärven Pesis on kasvattajaseurasi, mutta sinulta löytyy myös pelikokemusta Siilinjärven ulkopuolelta. Missä eri seuroissa olet pelannut ja mitä sarjatasoja?
”B-tyttöjä Susirajan Mailassa, suomensarjaa Kempeleessä, Puijolla ja Viinijärvellä. Viinijärvellä pelasin myös muutaman ottelun superpesistä.”
Siipettäret riemuitsevat juoksujuhlissa Kuva: Siipettäret / Katja Vainikainen
Seppänen oli voittamassa B-tyttöjen SM-hopeaa Susirajan Mailassa vuonna 2014. Susirajan Maila koostui Savo-Karjalan alueen B-tyttöikäluokan parhaimmistosta. Susirajan vahvasti edustettuihin seuroihin lukeutui muun muassa Viinijärven Urheilijat, Kiteen Pallo sekä Joensuun Maila. Hopeajuhlissa mukana oli myös tämänhetkisistä joukkuekavereista Petra Väistölä.
24-vuotias Seppänen tuo taitavuutensa lisäksi myös pirteän vivahteen joukkueen henkiseen vahvuuteen. Hän toimii esimerkillisenä pelaajana nuoremmille pelaajille kannustamalla kaikkia yrittämään parhaansa ja huolehtimalla, milloin kenenkin unohtuneista lajikamppeista. Ehkä tästäkin syystä joukkue on tituleerannut Seppäselle oman spesiaalitittelinsä: joukkueen kanaemo.
Kuulut joukkueesi “kokeneeseen kaartiin”. Mitä ylemmille sarjatasoille pääseminen vaatii pelaajilta? Oliko sinulla jo juniorina selvät tavoitteet sille, missä haluat pelata isona?
”Kunnianhimoa, laadukasta harjoittelua, paljon pelejä ja välillä myös tuuria. Pelihuumorikaan ei ole pahitteeksi. 😊 Olen aina osannut unelmoida. Ilmoitin seitsemän vuotiaana, että voitan suomenmestaruuksien lisäksi ainakin lyöjätilaston ja kärkilyöntitilaston. Samaan listaan ilmoitin tulevani valituksi itä-lännen kentän parhaaksi pelaajaksi”
Olet pelipaikaltasi koppari. Oletko aina pysytellyt linjan takana vai löytyykö sinulta kokemusta myös muualta ulkokentältä?
Siru Seppänen juonii pelinjohtaja Erno Tuomaisen kanssa vastustajan päänmenoksi. Kuva: Siipettäret / Katja Vainikainen
”Nuorempana toimin lukkarina.”
Mikä on mieleenpainuvin muistosi pesiskentiltä?
”Mieleenpainuvista hetkistä kirjoittaisin, vaikka kirjan – niitä riittää. Tässä yhteydessä jaan muiston Siilinjärven Tenavaleiriltä vuodelta 2005. Yksi leiriottelu pelattiin Mantulla ja ennen peliä ainakin minua jännitti aivan hirmuisen paljon. Alkulämmittelyssä en osunut palloon kertaakaan, vaan löin 25 hutia ja jäin itkemään lyöntipaikalle. Silloinen valmentajani rohkaisi minua sanomalla, että pelissä osun varmasti. Taisinkin lyödä pelin ensimmäisellä lyönnillä kunnarin.”
Mitä terveisiä haluaisit lähettää junioreille, jotka haluavat päästä yhtä pitkälle kuin sinä?
”Seuratkaa lajin tähtipelaajia ja viekää itsenne epämukavuusalueelle harjoittelussa. Tärkeintä on kuitenkin pitää hauskaa, nauttia pesiksestä ja kannustaa kavereita!”
