Vinkkejä

seuroille

toisilta seuroilta

IDEA

Pesiskoulujen järjestäminen Lappeenrannan lähikunnissa (touko‒elokuussa) 20 vuoden ajan. Naapurikunnissamme on urheilevia lapsia paljon, mutta ei lajina ei juuri pesäpalloa saatika resursseja tai osaamistakaan. Menemme sinne, missä on lapsia ja tarjoamme aktiviteettejä. Pienemmät kunnat haluavat, että on toimintaa, mutta ongelmana on, kuka toiminnan järjestää.

TOTEUTUS

Pääsääntöisesti järjestämme kesäkaudella kerran viikossa toimintaa neljässä pienemmässä kunnassa. Resurssit eivät riitä vielä pyörittämään toimintaa kokovuotisesti. Tarjoamme lapsille pesisharrastuksen veloituksetta, jotta saamme osallistumiskynnyksen matalaksi ja yleensä kunnat ovat 100-prosenttisesti mukana, kun järjestetään lapsille toimintaa. Mukana on 1–3 kumppania jokaisesta kunnasta, jotka mahdollistavat kokonaisuuden veloituksetta toukokuusta elokuuhun. Kertoja on yhteensä 11–15 omalla paikkakunnalla ja kerran viikossa järjestetään peli-ilta, jolloin jokaisesta kunnasta saavutaan pelaamaan erikseen keskustan kentille. Kokonaisuus siis jo lähes 30 harrastuskertaa.

Alussa ikähaarukka oli pitkälti 6–12-vuotiaat, mutta lisäksi on tehty kaksi (2–5-v.) ryhmää, oma ryhmä 2–3-vuotiaille ja toinen ryhmä 3–4-vuotiaille liian pitkien ajomatkojen välttämiseksi. Näin kokonaisuus on alkanut hahmottumaan.

VAIKUTUS

• Pesiksen kiinnostavuus on kasvanut.

• Uusia lapsia maakunnasta joukkuetoimintaan

• Taloudellisesti plussan puolella, sillä arvomaailmallisesti rahaa on välillä helpompi saada tällaiseen toimintaan kuin kilpaurheiluun.

Lisätietoja tästä linkistä

LISÄTIETOJA:

Pesä Ysit

Ville Lantta

ville.lantta@pesaysit.fi

040 529 3011

Asiasanat: harrastajamäärien lisääminen, pesiskoulutoiminta

IDEA

Olemme pitäneet jo vuosia 4–6-vuotiaille tarkoitettua pesisliikkaria. Vuosi vuodelta pesisliikkari on kasvanut suuremmaksi ja suuremmaksi, minkä myötä tuli tarve erkaannuttaa jatkossa pesisliikkari kahteen eri ikäryhmään, kun ikä- ja taitoerot ryhmien sisällä alkoivat kasvaa liian suuriksi. Tämä toi haasteita suunnitella ja toteuttaa liikkarikertoja.  Pesisliikkarissa oli paljon jo useita vuosia toiminnassa mukana olleita, ja toisaalta mukaan halusi jopa 3-vuotiaita.

TOTEUTUS

Kaikkien Kansallispeli -hanke julkaistiin samaan aikaan ja siinä yhtenä kohderyhmänä oli 2–3-vuotiaat. Näin ollen meidän oli mahdollista järjestää keväällä 2022 laajasti päiväkotikäyntejä ja käynnistää kesällä 2022 naperoliikkari, eli 2–3-vuotiaiden pesäpalloon painottuva liikuntaleikkikoulu.

Naperoliikkari on 2–3-vuotiaille tarkoitettu pesäpalloon painottuva liikuntaleikkikoulu. Mukana ryhmissä meillä tosin on myös 1-vuotiaita, mutta pääpaino kannattaa pitää 2–3-vuotiaissa. Keväällä 2022 järjestimme päiväkotikäyntejä ja toukokuun alussa käynnistimme kaksi naperoliikkariryhmää, jotka kokoontuivat kerran viikossa tekonurmikentällä elokuun loppuun saakka.

Seuran junioripäällikkö on vastannut toiminnan organisoinnista (markkinointi, päiväkotikäynnit, ilmoittautumiset, ohjaajarekryt ja -koulutukset, viestintä, välineistö, kenttien varaukset, liikkarituotteen hankinta, liikkarimaksujen valvonta yms.). Naperoliikkarin osallistumismaksu on sisältänyt pesispassin, seuran jäsenyyden, liikkaripaidan sekä ohjauksen ja lainavälineet. Maksu on pyritty pitämään mahdollisimman alhaisena, jotta se ei olisi esteenä toimintaan osallistumiselle. Seura ei ole pyrkinyt taloudelliseen hyötyyn naperoliikkarista.

Naperoliikkarissa pyritään liikkumaan mahdollisimman paljon, hyödyntämään monipuolisesti erilaisia välineitä sekä oppia toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä ohjeita kuunnellen. Tyypillisiä leikkejä/pelejä ovat muun muassa oma puoli puhtaaksi, temppuradat, pesänryöstö sekä erilaiset hippa- ja polttopallopelit, joihin liitetään erilaisia pesäpalloon liittyviä tehtäviä. Pyrimme jatkuvasti ideoimaan uusia pelejä ja leikkejä, jotta lapset eivät kyllästy. Kesällä 2022 pyöritimme kahta naperoliikkariryhmää, joissa oli hieman yli 40 osallistujaa. Koska naperoliikkari oli hyvin onnistunut konsepti, jatkoimme toimintaa myös talvelle. Lokakuusta asti meillä on pyörinyt yksi, noin 20 lapsen naperoliikkariryhmä kerran viikossa koulun liikuntasalissa. Tavoitteena on perustaa jälleen kesällä 2023 kaksi naperoliikkariryhmää, ja saada toiminnasta pysyvää.

VAIKUTUS

Naperoliikkari on ollut hyvin pidetty toimintamuoto perheen pienimmille. Naperoliikkarissa on myös paljon seurassamme jo mukana olevien harrastajien pikkusisaruksia, mikä tietysti sitoo perheitä hyvin pesiksen pariin.

Napero- ja pesisliikkarin nettisivut

LISÄTIETOJA

Jyväskylän Kiri&Kirittäret Juniorit

Riina Kankaanperä

riina.kankaanpera@gmail.com

0400 549974

Asiasanat:Liikkaritoiminta, harrastajamäärien lisääminen

IDEA

Tavoitteenamme oli saada lapsia sekä nuoria houkuteltua mukaan tutustumaan lajiin, tavoitteena oli houkutella mahdollisimman suuria massoja ja saada heidät sitä kautta joukkuetoimintaan. Mahdollisuus lajiin tutustumiseen pitää viedä mahdollisimman lähelle sinne, missä kohderyhmä on. Ideaa on toteutettu tähän mennessä kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa vuosina 2020, 2021 ja 2022.

TOTEUTUS

Pesiskoulu järjestettiin laajimmillaan 12 kentällä ympäri Oulua aina pohjoisesta Haukiputaalta ja Kiimingistä eteläisimpiin kaupunginosiin Metsokankaalle. Lisäksi tarjottiin osallistumismahdollisuus päiväsaikaan sekä ennakkoon vilkkaimmiksi tiedetyillä kentillä myös ilta-aikaan. Näin luotiin teoriapohja helpolle osallistumiselle.

Pesiskoulu käytännössä:

Pesiskoulu koostui 8 harjoituksesta ja kahdesta turnauspäivästä. Harjoituspäivät olivat maanantai, tiistai, torstai ja perjantai. Turnauspäivinä sunnuntaisin kokoonnuttiin niittyaron suurelle urheilualueelle pelaamaan pesiskoulukenttien välisiä otteluita turnausmuodossa. Pesiskoulun loputtua kaikille tarjottiin mahdollisuus osallistua jatkopesiskouluun tiivistetyillä kentillä. Syksyllä kaikille lähetettiin markkinointisähköposti ja tarjottiin mahdollisuutta osallistua joukkuetoimintaan. Parhaimmillaan pesiskouluun osallistui noin 300 henkilöä.

Markkinointi:

• Koulukierroksia keväisin parhaimmillaan yli 20

• pesiskoulu-flyereitä kouluille yli 3000 kpl suunnattuna 1-3 luokkalaisille

• sosiaalisen median mainonta, käytettiin myös maksettua ja kohdennettua SoMe-mainontaa

• lehtimainonta sekä tienvarsimainonta on ollut myös käytössä

• Pesiskoulu brändättiin Hippo-pesiskouluksi. Osuuspankin yhteistyön kautta saatiin myös näkyvyyttä sekä taloudellista tukea.

Toimijat:

Pesiskoulun markkinoinnista, viestinnästä ja käytännön järjestelyistä vastasi toiminnanjohtaja. Käytännön toteutuksesta vastuussa oli seuran junioripäällikkö, joka toimi myös pesiskoulun rehtorina ja vastasi pesiskouluohjaajien kouluttamisesta ja toimi näiden yhteyshenkilönä pesiskoulun ajan. Pesiskouluohjaajia palkattiin 2-4 ohjaajaa/kenttä, joista pääosa kaupungin kesätyösetelillä. Vuositasolla ohjaajia on ollut palkattuna keskimäärin noin 30 ja parhaimmillaan 36.

Välineistö:

Ennen pesiskoulun alkua välineistö jaettiin kenttäkohtaisesti ilmoittautujamäärän mukaan, joista kunkin kentän ohjaajat huolehtivat pesiskoulun ajan. Tärkeimpänä turvallisuusseikkana huolehdimme, että kaikille osallistujille riittää kypärät ja räpylät. Lisähankintoja teimme tarpeen mukaan.

VAIKUTUS

Suurimpana vaikuttimena seurassa on ollut harrastajamäärän pysyminen tasaisena nuorimpien ikäluokkien päässä, eikä liian suuria notkahduksia ole päässyt syntymään. Jokaiselle syksylle saadaan kaikkiin ikäluokkiin harjoitusryhmä kasaan. Tämä puolestaan mahdollistaa pelaajapolun mukaisen suunnitelman toteuttamisen.

LISÄTIETOJA

Oulun Lippo Juniorit

info@lippojuniorit.fi

Esa Pietiläinen

esa.pietilainen@live.com

Asiasanat: Harrastajamäärien lisääminen, pesiskoulutoiminta

IDEA

Lähtöajatuksena oli saada rakennettua kesän pesiskoululle keväällä 2021 ja 2022 ”ilmainen kokeilujakso” mahdollisimman monelle kentälle ympäri Kuopion kaupunginosia. Ajatus korttelipesiksestä liittyi samalla OKM-seuratukihankkeen suunnitteluun.

TOTEUTUS

Korttelipesistoiminta pyöri toukokuussa neljän viikon ajan 6-8 kentällä ympäri Kuopiota, joissa jokaisella kentällä harjoituksia oli kerran viikossa. Korttelipesistä järjestettiin ilta-aikaan koulupäivien jatkeeksi. Korttelipesistä varten valmentajat ja junioripäällikkö varasivat kentät ja rekrytoivat ohjaajat. Ideana oli saada tarjottua lapsille ilmainen kokeilujakso pesikseen ja sitä kautta innostaa hakeutumaan kesän pesiskouluun. Toiminnan maksuttomuus lapsille onnistui sillä, että saimme Kuopion K-Market-kauppiaat mukaan sponsoroimaan korttelipesistä, joka nimettiin sitten heidän sloganiaan mukaillen ”Oman kylän Korttelipesikseksi”.

Seuran juniorijaoston puheenjohtaja teki yhteistyösopimuksen heidän kanssaan. Markkinoitiin jakamalla mainosflyerit kaikkiin Kuopion alakouluihin ja K-Marketit jakoivat niitä myös omissa kaupoissaan. Lisäksi valmentajat ja junioripäällikkö tekivät mainosvideon. K-Marketit jakoivat meille käyttöön myös ”K-Market beach flagit”, jotka liehuivat kenttien laidalla aina kun korttelipesistä järjestettiin.

VAIKUTUS

Korttelipesiksestä on saatu hyvin uusia junioreita seuran toimintaan mukaan. Toivottavasti sama jatkuu tulevaisuudessa.

Klikkaa tästä korttelipesiksen nettisivuille

LISÄTIETOJA

Puijon Pesis

Mikko Matikainen

mikko.matikainen@puijonpesis.fi

0505524163

Asiasanat: Pesiskoulutoiminta, harrastajamäärien lisääminen

IDEA

Seuratuella toteutettava hanke on aloitettu syksyllä 2021, päättyi syksyllä 2023. Soveltava pesis kuitenkin vakiintui seuran jatkuvaksi toimintamuodoksi. Seurassa haluttiin tarjota soveltavan pesäpallon kautta liikuntaa neuropsykiatrisista (nepsy) vaikeuksista kärsiville, vähäistä tukea tarvitseville sekä sellaisille lapsille ja nuorille, jotka haluavat kokeilla ja harrastaa pesäpalloa ilman kilpailuhenkisyyttä ja sitoutumista joukkuetoimintaan.                 

TOTEUTUS

Järjestämme matalan kynnyksen kerhotoimintaa kerran viikossa. Tarjoamme pesäpallon kautta monipuolisia liikuntaelämyksiä myös sellaisille lapsille ja nuorille, joka eivät muuten ole seura- ja joukkuetoiminnassa mukana. 

Kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolisesti liikuttaa lapsia ja nuoria pesäpallon avulla unohtamatta myöskään muita liikuntamuotoja. Tärkeänä toiminnan suunnittelun runkona käytetään lajiosuudessa Pesäpalloliiton 105 pesäpallo-onnistumista -materiaalia, vammaisurheilujärjestöjen tuottamaa monipuolista materiaalia sekä hankkeessa yhteistyössä toimivien toimijoiden materiaaleja. Erilaisilla harjoitteilla ja monipuolisesti muokatuilla pelisovelluksilla saamme kaikkien osallistujien tasapainoista kehittymistä tukevaa toimintaa. 

VAIKUTUS

Vaikka toiminta on pesäpallojaoston järjestämää, liikutaan kerhossa monipuolisesti ja kokeillaan paljon eri lajeja, joilla voidaan tukea motoristen taitojen kehittymistä.

Jos joku seura haluaa käynnistää soveltavan pesäpallon, saa Lapualta hyviä vinkkejä ja materiaalia suunnitteluun. Hankkeen kautta saadaan tarjottua mahdollisuuksia harrastaa myös sellaisille lapsille, jotka eivät muuten seuratoiminnassa ole mukana. Tällä tavalla saadaan myös seuran toimintaa laajennettua sellaisiin liikkujiin, joille ei aikaisemmin ole voitu kerhotoimintaa järjestää. Tavoitteena on tehdä soveltavasta pesäpallosta kiinteä osa seuran toimintaa.                    

LISÄTIETOJA   

Lapuan Virkiä 

Soveltava liikunta: Juha Kuoppala

0400552248

juha.kuoppala@pesis.fi

Asiasanat: soveltava pesäpallo                   

IDEA

Järjestimme leikkiliikkarin yhteistyössä pesiksen, yleisurheilun, paikallisen K-supermarketin ja kunnan kanssa 3–6-vuotiaille kesällä toukokuusta elokuuhun 2022. Lisäksi ideana oli hyödyntää talvikaudella omatoimista harjoituslyöntipaikkaa, jossa nuoret voisivat pelata pingistä, lyödä verkkoon ja kokeilla frisbeeputtaustakin.

TOTEUTUS

1. Leikkiliikkarin ohjaajina toimivat nuoret seuran omat yleisurheilijat. Ohjaajille maksettiin pieni korvaus K-kaupan tuella. Liikkari sisälsi erilaisia toimintarasteja, kuten tasapainoradan, pesiksen lyöntipaikan, pallonheittotaulun jne.

2. Syksyllä 2021 paikallinen rakennusliike antoi käyttöömme osan varastotilastaan omatoimiselle harjoituslyöntipaikalle. Salivuorojen kanssa on ollut erilaisten koulujen juhlien ym. aikaan haasteita, kun taas varastotila on vapaasti käytössä joka päivä (myös pyhinä klo 6–22). Harjoitustilaan pääsi numerokoodilla.

VAIKUTUKSET

Liikkari oli osallistujille ilmainen ja iso menestys – leikkiliikkariin osallistui 63 lasta!  Liikkarin osallistujia ilmoittautui myös tammikuussa 2023 alkaneeseen perhepesikseen, josta on tullut suosittu.

Lisäksi pesisliikkari-toimintaan saimme Pesäpalloliitolta tukea syksyllä 2022, ja toiminta käynnistyi tammikuussa perhepesis-nimellä. Liikkari järjestetään sisätiloissa kerran viikossa ja jo muutamassa päivässä kymmenen perhettä ilmoittautui mukaan. Näyttää vahvasti, että tästäkin tulee suosittu juttu.

Omatoimisen harjoituspaikan käyttöaste on yhtä lailla kasvanut koko ajan ja sitä on hieman laajennettu. Tällä hetkellä on kolme lyöntipaikkaa, pingispöytä ja uusimpana frisbeegolfin puttauspaikka.

LISÄTIETOJA

Juha Mukkala

Eurajoen veikot

Pesäpallojaosto pj.

Puh. 044 3124486

Asiasanat: harrastajamäärien kasvattaminen

IDEA                                                                                                   

Vuonna 2018 alkanut idea syntyi paristakin syystä; ensimmäiseksi seuramme haluaa herätellä lähialueilla olevia paikkakuntia pesäpallotoiminnan aloittamiseksi tai jatkamiseksi, jotta saisimme junioreillemme vastustajia myös lähialueilta. Toisekseen tulevaisuuden näkymät pienellä paikkakunnalla (Laitila) syntyvyyslukujen valossa ovat synkät, sillä trendi on alaspäin vievä. Tästä syystä tarvitsemme tulevaisuudessa toiminnan pyörittämiseksi yhteistyötä niin paikkakuntien kuin lajienkin välillä. Sateenvarjoseuramme Uki Pesiksen alueella on ihmisiä huomattavasti enemmän kuin Laitilan alueella. On koko lajille voitto herätellä uusia paikkakuntia lajikartalle, minkä kautta saamme uusia harrastajia mukaan lajiin. Uudenkaupungin pesäpallotoiminnan tavoite oli/on, että sarjatoiminnassa olisi useampia joukkueita per vuosi.

TOTEUTUS

1. vuosi: Lähdettiin viemään seurana toimintaa Laitilasta Uuteenkaupunkiin niin, että meiltä tuli suunnittelu, organisointi, ohjaajat ja toteutus (ensimmäiset 2 vuotta).

• pesisteemapäivät kouluihin (pesistietoutta eteenpäin, verkostoituminen, mahdollinen rekry)

• pesiskoulu (uusia harrastajia, pesistietoutta eteenpäin, pesiskärpäsen puraisu)

• junnu super -turnaukset (näkyvyys, pesistietoutta eteenpäin, pesiskärpäsen puraisu)

• aikuisten harrastepesis (pesiskärpäsen puraisu aikuiselle, verkostoituminen, mahdollinen rekry)

2. vuosi: Innostuksen ja mielenkiinnon kasvaessa oltiin mukana ensimmäisten joukkueiden toiminnan käynnistämisessä.

• uudet valmentajat koulutettiin seuran rahoituksella

• uudet taustatekijät jojot ja rahurit koulutettiin

• tuomareita koulutettiin

• autoimme mm. välineiden kanssa (lainattiin joukkueiden käyttöön)

• kesän peleissä Laitilasta kävi tuomarit tuomitsemassa pelit

• samat toiminnot edelleen käynnissä pesiskoulu, pesisteemapäivät, harrastepesis jne. ja mukana edelleen suunnittelu, organisointi ja toteutus osittain, sillä nyt mukana porukkaa jo Ukistakin

3. vuosi: Toiminnan kasvaessa olimme/olemme edelleen mukana auttamassa eri tilanteissa ja Uki Pesiksen joukkueet, valmentajat ja muut kuuluvat meidän toimintakäsikirjamme alaisiin tukiin ja velvoitteisiin

• pelaajat saavat käydä myös Laitilassa treeneissä, spesiaalitreeneissä (esim. lukkaritreenit) jne.

• valmentajat ja muut saavat halutessaan tukea asioissa

• tuomaritoiminta osittain omavaraista eli Ukistakin löytyy jo tuomareita

• Joukkueet toimivat jo täysin omavaraisesti

• samankaltaisia toimintoja viedään edelleen Laitilasta Uuteenkaupunkiin eli pesiskoulu, teemapäivät jne.

• ensi vuodelle suunnitteilla pesisliikkarin aloittaminen Uudessakaupungissa

4. vuosi: Toiminta kolmella joukkueella vakiintunut ja hyvillä mielin ollaan lähdössä tulevaan kauteen

• kaikki edellisinä vuosina oleva tuki ja turva emoseuralta edelleen käytettävissä

• tuomaritoiminnan toteuttaminen omavaraisesti tavoitteissa

• pesisliikkarin aloitus

• muut oheistoiminnot toteutetaan edelleen myös Uudessakaupungissa

VAIKUTUS

Toiminnallamme kohta neljän vuoden aikana olemme vakiinnuttaneet kolmen joukkueen toiminnan sarjatoiminnassa alueellamme ja harrastajia on tosi hyvin. Tekijöitä onnistuneesti rekrytoimalla uskomme toiminnan jatkuvan jatkossakin ja tavoitteenamme Laitilan Jyskeenä on, että tulevaisuudessa Uudessakaupungissa toimisi oma itsenäisesti pyörivä pesäpalloseura. Tulevaisuudessa pelaajamassan kasvaessa alueellamme pelaajia pelaa seuroissamme enemmän ja aikuisten joukkueisiinkin näin ollen saattaa olla enemmän tarjokkaita kuin tällä hetkellä. Lisäksi toimintaan on saatu monta innokasta ohjaajaa/valmentajaa sekä muuta toimijaa.

LISÄTIETOJA

Laitilan Jyske  

Ville Niemi

Juniorivalmennuspäällikkö

044 241 2148

ville77niemi@gmail.com        

Asiasanat: Seuratoiminta, pelaajapolku, harrastajamäärien lisääminen, toimijarekrytointi, seurayhteistyö

IDEA

Tavoitteemme oli saada uusia valmentajia, joukkueita ja pelaajia G-F-ikäisiin.

TOTEUTUS

1.8.2021-1.8.2022 meillä oli hanke, jonka avulla tavoitteemme onnistui ja saimme uusia valmentajia, pelaajia sekä joukkueen. Meitä valmentajia tuli 7 sekä nuoria apuvalmentajia 7. Uusia pelaajia saatiin 4-vuotiaista aina 10-vuotiaaksi asti vajaat 20 henkeä, joten saimme muodostettua G-F joukkueet.

Meille valmentajille tarjottiin mahdollisuus päästä suorittamaan valmentajatutkinto ja viisi meistä suoritti tutkinnon. Yhdellä oli jo ennestään tutkinto takataskussaan. Tuomareitakin tuli 6, joten saimme hyvin pelejä sekä tuomareita isompien peleihin.

VAIKUTUS

Osallistuimme joukkueen kanssa yli 20 peliin ja yhteen alueleirille Laitilaan. Voittoja tuli sekä myös tappioita, mutta yleisesti saimme vain paljon kokemusta ja intoa.

Valmentajien joukossa oli kokeneita nuoria pelaajia ja meitä lasten vanhempia, joilla oli intoa paljon. Vaikutus on siinä, että nuoria on otettu mukaan valmentamaan ja ohjaamaan erilaisia toimintoja.

LISÄTIETOJA

Humppilan Veikot ry

Niina Mäkelä niituli@hotmail.com

0408611079

Ja Markus Seuranen

Asiasanat: Valmentajapolku, harrastajamäärien kasvu/pelaajapolku, nuorten työllistäminen

IDEA

Vuonna 2021 salibandyn junioreille piti tarjota toimintaa kesäksi.

TOTEUTUS

Pesäpallotoiminnasta ilmoitettiin salibandyjunnuille ja vietiin mainoksia kouluille. Salibandyn vetäjät tulivat vastuuhenkilöiksi ja samalla saatiin nuoria apuvalmentajiksi.

VAIKUTUS

Kunta panostaa uuteen kenttään ja harrastajamäärä kasvoi 92 uudella harrastajalla toisena vuonna. Sarjoihin osallistuminen vaatisi jo enemmän toimijoita mukaan. Olemme viritelleet yhteistoimintaa naapuriseurojen kanssa.     

LISÄTIETOJA

Hankasalmen Hanka                

Perttu Kivinen

tu_1922@yahoo.com

041-4727242

Asiasanat: Harrastajamäärien lisääminen, seurayhteistyö   

IDEA

Iltapäiväkerhomme toiminut vuodesta 2004 lähtien. Tällä hetkellä pidämme kerhoa yhdellä koululla. Idea syntyi yksinkertaisesti siitä, että tarvitsimme seuran junnutoimintaan työpanosta.

TOTEUTUS

Olimme aktiivisia kunnan suuntaan, kun iltapäiväkerhotoiminta alkoi kunnissa 2004. Siilinjärvellä kunnan saamat kerhotuet on saatu korvamerkittyä juuri tähän toimintaan, eli toiminnan järjestäjät saavat valtiolta kunnille tulevan valtionavustuksen.

Kerhon tuotolla mahdollistettiin myös kesäajan palkkaus. Suurin osa kunnista ja kaupungeista järjestää kerhotoimintaa koulupäivän jälkeen. Aamupäivätoiminta ei ole ottanut tuulta alleen oikein missään pienen osallistujamäärän vuoksi. Tällöin myös taloudellinen tuki jää pieneksi.

Toiminta käytännössä:

• Kunta tai kaupunki hakee valtiolta tukea vuosittain iltapäiväkerhotoimintaan. Siilinjärvellä toiminnan piirissä on 1-2 luokkalaisia n. 300 ja erityislapsilla on myös oikeus osallistua kerhoon

• Kunta antaa mielellään kerhonpidon yhdistyksille tai esimerkiksi seurakunnalle. Meillä kunta järjestää kerhoa viidessä koulussa, seurakunta kahdessa koulussa (SiiPe yhdellä ja KalPa kahdessa)

• Valtiontuki on lapsikohtainen, meillä yhdistykset saavat enemmän / lapsi kuin kunta tai srk

Lapsikohtaisesti olemme saaneet tukea noin 700 €/ lapsi / lukukausi. Toimija saa lisäksi kerhomaksut, jotka järjestäjä laskuttaa perheiltä kuukausittain. Kerhomaksut ovat kuntakohtaisia, meillä jaettu kahteen maksuluokkaan, pienempi 75 €/kk ja toinen 105 €/kk.

• Teemme kunnan kanssa yhteistoimintasopimuksen, jossa määritellään osapuolten toimintaperiaatteet.

• Lapset ovat koulun tapaturmavakuutuksen alaisia, koulun tilat ovat ilmaisia.

• Toimija palkkaa ja etsii henkilökunnan, tilaa kunnan ruokahuollosta välipalat ja hankkii tarvittavan välineistön esimerkiksi askarteluun. Koulun tilat ovat vapaasti käytössä.

• Painotamme päivittäistä ulkoliikuntaa, ollaan ulkona n. klo 14 asti, sitten syödään välipala, pelataan lautapelejä, osa tekee läksyt, osa menee jumppasaliin ja osa askartelee.

• Kerhoaika on kaikilla klo 12.00-16.30. Osa lapsista lähtee kotiin jo klo 15. Kerhoon tullaan oman lukujärjestyksen mukaan joko klo 12, 13 tai 14.

VAIKUTUS

Meillä kerhotoiminnan järjestäminen mahdollistanut ja helpottanut junnupäällikön ja valmennuspäällikön toimen perustamista. Toimet ovat pääsääntöisesti olleet täyspäiväisiä. Kerhossa tehdään puolet työtunneista, joten puolet jää muuhun toimintaan.

Toiminta antaa mahdollisuuden hyvän tyypin löytyessä oppisopimuskoulutukseen. Olemme kouluttaneet seitsemän koulunkäyntiohjaajaa. Pystymme hyödyntämään myös opiskelijoita ja palkkatuella työllistettäviä. Jos lapsia on paljon, niin talous on suhteessa parempaa; ihanteellinen määrä n. 40 lasta = kolme ohjaajaa. Ohjaajia oltava vähintään yksi, jos paikalla on 12 lasta (harvoin kaikki ovat kerrallaan kerhossa).

Toiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa, mutta teettää samalla taustatyötä (palaverit, viikoittaisten läsnäololistojen, laskutuksen ja kuukausilistojen teko tapahtuu käytännössä talkootyönä). Valitettava verottajan muutos tuli yllättäen voimaan vuodeksi 2021 ilman ennakkoilmoitusta. Aikaisemmin kerhotoiminta tulkittiin koulutuksen jatkeeksi ja siksi se oli verovapaata. Nyt se on tuloveron alaista.

Jos taustalle löytyy apuja, toiminta on edelleen kannattavaa. Meillä nettotuotto ollut lapsimäärän vaihtelevuuden mukaan vuodessa 25 000–55 000 €. Tällä on rahoitettu sitten junnutoimintaa ja toimistoa.                                                           

LISÄTIETOJA

Siilinjärven Pesis ry                  

Seppo Kiiski

saa.kiiski@gmail.com

044 5371955   

Asiasanat: Kerhotoiminta, varainhankinta, harrastajamäärien lisääminen

IDEA

Olemme tarjonneet perheen pienimmille babypesistä vuosina 2008–2022. Idea lähti siitä, että seurassa oli paljon pienempiä sisaruksia, joilla oli halu kokeilla pesäpalloa ja lähdimme ideoimaan pesiskoulurehtori Maria Laurilan kanssa uutta toimintaa. Babypesis ei ole kilpaurheilua, vaan lapsille suunnattua ohjattua liikuntaa. Babypesiksessä korostuvat liikuntataidot, pesiksen alkeistaidot, motoriikka ja sosiaaliset taidot.

TOTEUTUS

Markkinointi tapahtui lähinnä omilla kanavilla. Emme käyneet päiväkotivierailuilla. Nykyään tämä on pesisliikkaritoimintaa ja tulevaisuudessa markkinointiin vahvasti kuuluvat vierailut eskareihin ja päiväkoteihin.

VAIKUTUS

Suuri vaikutus pelaajien saamiseksi joukkueisiin ja hienon harrastuksen pariin houkuttelemisessa.

Pesiskoulun nettisivut

LISÄTIETOJA

Haapajärven Pesä-Kiilat

Jaana Ojaniemi

jaana.ojaniemi@haapajarvi.fi

0400-410824

Asiasanat: Liikkaritoiminta    

IDEA

Kuka tahansa voi tulla kentälle lyömään palloa, kun kaikki on valmiina. Tavoitteena on saada uusia harrastajia innostumaan ja mukaan seuran toimintaan. Lisäksi lyöntien määrä kirjataan ja lasketaan yhteen.

TOTEUTUS

Lyöntitalkoot on muodostunut Sastamalan Kumurin perinteiseksi tavaksi pesiskauden alkuun. Tapahtuma on ollut useana vuotena 17.5. Mailan päivänä. Lyöntitalkoot tarjoaa helpon konseptin. Kuka tahansa voi tulla kentälle lyömään palloa. Kaikki on valmiina. Seura siis tarjoaa mailoja ja palloja käyttöön ja joukkueiden pelaajia on värvätty kiinniottajiksi ja syöttäjiksi. Tämä houkuttelee seuran ulkopuolisiakin kokeilemaan, miten palloon vielä osuu ja miten pitkälle pallo voi lentää. Tapahtuman kesto on vaihdellut kahdesta neljään tuntiin päivästä riippuen.

Tapahtumaan liittyvä olennainen asia on lyöntien kirjaus. Jokainen saa merkitä nimensä tulostauluun aina lyötyään 10 lyöntiä. Jännitystä aiheuttaa siis se, kuinka monta kertaa sama nimi ehtii listalle ja ennen kaikkea mikä on koko porukan lyöntien yhteismäärä illan aikana.

Innokkaimpana Mailan päivänä Varilan kentällä on lyöty peräti 3430 lyöntiä neljän tunnin aikana. Muita tuloksia ovat olleet 2400, 2800 ja 3300 lyöntiä illan aikana.

VAIKUTUS

Jokainen tapahtuma on tuonut joitakin tai vähintään yhden uuden juniorin tai aikuisten harrastepesispelaajaan seuran toimintaan. Tapahtuma on hyvin yhteisöllinen Kumurin seurahenkeä nostattava. Tästä oiva esimerkki on yhdessä hetkessä havaittu lyöntiryhmä, jossa miesjoukkueen lyöjälle lukkarina toimi E-poika, kiinniottajina puolestaan D-tyttö, D-poika ja naisjoukkueen pelaaja. Kaikki ovat tapahtumassa samalla viivalla ja kannustavat toisiaan. Liekö tässä se syy, että pallot lentävät koko ajan ja kaikilla on mukavaa.

Lisätietoja:

Sami Ristimäki

050 5431423  

sami.ristimaki@hotmail.com

asiasana: harrastajamäärien lisääminen

IDEA

Ajatus siirtyi käytäntöön ennen pelikauden alkua vuosina 2021 ja 2022. Muutaman ensimmäisen kauden ajan seurassamme oli vain aikuisia tuomareita, sillä aloitimme toiminnan G-ikäisistä. Kun seuramme junnuista kasvoi riittävän isoja (E-ikäisiä), ryhdyimme haastamaan heitä tuomareiksi. Tiedostimme kuitenkin, että tuomaroinnin aloittaminen voi olla jännittävää, joten junnuille haluttiin tarjota apua ja tukea siihen.

TOTEUTUS

Seuramme kaikki tuomarit osallistuvat Pesäpalloliiton tuomarikoulutuksiin Teamsin välityksellä. Koulutuksesta saa hyvää teoriapohjaa, mutta käytännön harjoittelua etäkoulutuksessa ei tule ja juniorituomareita saattaa jännittää tuomaroinnin aloittaminen. Niinpä olemme järjestäneet jo parina vuonna juniorituomareille oman vihellyskoulutuksen, jossa opetellaan ihan kädestä pitäen tuomarin tehtäviä.

Olemme vieraspeleissä törmänneet tilanteisiin, joissa kovin nuoret tuomarit on ”jätetty” yksin tuomaroimaan. Tiukoissa tilanteissa nämä tuomarit saattavat harmillisesti olla pelinjohtajien tai yleisön vietävissä ja ”mennä huutoon”, jolloin tuomiot eivät ole oikeudenmukaisia. Kun aikuinen tuomari on tukena, pystytään näitä tilanteita ehkäisemään.                          

Alkuvalmistelut:

• Juniorituomarit osallistuvat itsenäisesti Pesäpalloliiton Teams-koulutukseen.

• Teams-koulutuksen suorittamisen jälkeen juniorituomarit kutsutaan sovittuun aikaan (esim. toukokuun alussa) pesäpallokentälle.

Vihellyskoulutus:

• Seura jakaa tuomareille omat pillit ja tuomarivihkon, johon on tulostettu vihellykset, tuomarien käsi- ja laikkamerkit sekä esimerkkiteksti pelituomarin puheesta aloituskiilassa.

• Tuomarivastaava käy läpi kaikkien tuomarien (pelituomari, syöttötuomari, pesätuomarit, takarajatuomari) näytöt/merkit sekä vihellykset. Käydään myös läpi, mitä pelituomari puhuu aloituskiilassa ja miten hutunkeitto toteutetaan.

• Juniorit saavat itse harjoitella vihellyksiä ja laikan käyttöä tuomarivastaavan haastaessa, miten eri tilanteissa mikäkin tuomio näytetään.

Vihellyskoulutuksen jälkeen:

• Juniorituomarit harjoittelevat tuomitsemista toisten junnujoukkueiden harjoituksissa tai harkkapeleissä aikuisten avustamana.

• Ensimmäisissä sarjapeleissä juniorituomarin apuna (vieressä) on aikuinen tuomari, joka toimii apuna ja tukena, jos junnutuomari on epävarma tuomiosta/vihellyksestä/käsi- tai laikkamerkeistä.

VAIKUTUS

Koemme, että tällä toimintatavalla olemme saaneet juniorituomareille ”turvallisen” alun tuomariuran aloittamiseen, kun aikuinen on ollut tukena. Ei ole tarvinnut jännittää, että joutuu ihan yksin ratkaisemaan tiukkoja tilanteita tai puolustautumaan aikuisten suunsoittoa vastaan. Meillä on jo parin vuoden ajan ollut mukava määrä juniorituomareita tuomitsemassa nuorempien sarjapelejä hyvällä menestyksellä.

LISÄTIETOJA

Ähtärin Urheilijat                      

Outi Pilli

outi.pilli@hotmail.com

0407640696    

Asiasanat: Tuomaritoiminta   

IDEA

Seurassamme oli ollut vuodesta toiseen tuomaripula. Pelinjohtajat ja taustahenkilöt olivat käyttäneet paljon aikaa tuomarien etsintään ottelutapahtumiin. Monesti tuomarit onnistuttiin samaan peleihin vasta viime hetkillä.

TOTEUTUS

OP Länsi-Suomi etsi helmikuun ajan yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan 15–17-vuotiaille nuorille työpaikan kesällä 2022. Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjassa OP lahjoitti yhdistykselle tuen nuorien palkkausta varten. Junioripesäpallojaosto haki OP-kesäduunirahaa neljälle tuomarille ja hoiti työllistämisprosessiin kuuluvat tehtävät. Työtunnit saatiin soviteltua tiettyyn rahamäärään asti lähes koko kesäksi. Lisäksi saimme Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n kautta kesätyöseteleitä, jonka avulla saimme palkattua tuomarivastaavan, joka koordinoi tuomaritoimintaa. Hän laati liveaikaiset peli- ja tuomarilistat sekä laski tehdyt työtunnit palkanmaksua varten. Tuomarit saivat itse varata tuomarivuoroja.

VAIKUTUS

Kesätöissä olevat nuoret tuomarit saivat tuen vuoksi hiukan korkeampaa palkkaa. Kesätyöhön valitut nuoret olivat hakeneet ko. työtä ja työhakemusten ja -haastattelujen kautta tulivat valituiksi. Heidän kanssaan tehtiin myös työsopimus, joka velvoitti heitä työskentelemään eli tuomaroimaan pelejä kesän aikana tiettyyn määrään asti. Tämä helpotti tuomarien saatavuutta ja sitoutumista. Vetäjien ja taustahenkilöiden ”paine” helpottui. Nuoret ansaitsivat parempaa palkkaa, kuin ns. rivituomarit.

LISÄTIETOJA

Alajärven Ankkurit ry/Junioripesäpallojaosto

Anne-Mari Etula

anne-mari.etula@alajarvi.fi

0505271483

Asiasanat: Tuomaritoiminta, nuorten työllistäminen 

IDEA

Ajatusta testataan alkuvuonna 2023 harjoituspelien yhteydessä; Raumalla kaikki E1-ikäluokasta eteenpäin tulevat tuomaroimaan seuran omissa peleissä.

TOTEUTUS

Tuomareille järjestetään koulutuksia, mutta vanhempien puheista tuli ilmi, että nuorimpia, uusia tuomareita jännittää kovasti ensimmäiset tuomaroinnit. Tähän tarpeeseen on tarkoitus ottaa kokeiluun varjotuomarointi. Varjotuomarointi otetaan käyttöön hallikaudella harjoituspeleissä, jolloin kaikilla halukkailla on mahdollisuus harjoitella tuomarointia. Uudet tuomarit viheltävät pelin ja tekevät päätökset, mutta vieressä on koko pelin ajan seuran oma junnu, jolla on jo tuomarointikokemusta. Missä tahansa tilanteessa uusi aloitteleva tuomari voi kysyä apua.                         

VAIKUTUS

Ajatuksena on, että tällä tavalla saadaan kesäksi varmempia tuomareita, jotka luottavat osaamiseensa ja itseensä. Varjotuomaroinnista ja tuomaritoiminnasta puhumalla pyritään myös lisäämään vanhempien ymmärrystä siihen, miten vaikea tuomarin rooli voi olla. Yksikin ikävän kommentin tai henkilökohtaisen kritiikin poistaminen pelikenttien laidalta on eteenpäin.

LISÄTIETOJA

Fera  

Jenna Mäkelä

jenna.makela@fera.fi

puh. 044 4938312

Asiasanat: Tuomaritoiminta

IDEA

Haasteena oli, että tuomarit eivät aina löytäneet/muistaneet tulla kentälle junnupeleihin. Syntyi idea tuomariyhteyshenkilöstä, joka toimii joka junnujoukkueessa.

TOTEUTUS

Tuomareilla on oma WhatsApp-ryhmä, jossa he varaavat tuomarivuoroja kesän peleihin tuomarivastaavan ohjeistuksen mukaan. Tämän lisäksi jokaisella joukkueella on TYHE (tuomariyhteyshenkilö), joka huolehtii siitä, että tuomarit ovat peleissä paikalla. Alla listattuna tyhen tehtävät:

• toimia yhteyshenkilönä seuran ja joukkueen välillä

• toimia tuomareiden tukena ja turvana

• selvittää tarvittaessa tuomareiden kysymyksiä sääntöongelmista junioripäälliköltä

• kannustaa ja luoda positiivista mielikuvaa tuomaritoiminnasta

• kannustaa osallistumaan tuomarileireille

• tuomarileiri on maksuton ja kuljetus onnistuu leirille osallistuvan joukkueen kanssa

• tuomaritehtävät nimetään joukkueelle ja Tyhe vastaa tuomarin nimeämisestä

• pitää huolta tuomarivuorojen tasapuolisesta jakamisesta joukkueen sisällä huomioiden mahdolliset vaativammat tuomaritehtävät

Tyheille pidetään oma kauden avaus palaveri, jossa käsitellään roolin toimintaa ja pohditaan yhdessä nousseita kysymyksiä. Palaverin vetää junioripäällikkö ja tuomarivastaava.

Pesäkarhujen nettisivuilla intran puolella on vielä tyheille tarkemmat ohjeet otsikkojen alla:

• muut aiheeseen liittyvät aineistot, Tyhen tehtävät, Tyhe-info 2023, tuomarikoulutukset 2023, tuomaritasot, ohjeita tuomareille, tuomareiden tiedot, tuomaripalkkiot, tuomarileirit, tuomaripassi, aluesarjapelien määräyksiä

VAIKUTUS

Jojoilta on yksi työ vähemmän ja he voivat keskittyä muihin ottelutapahtuman asioihin. Tuomarit tietävät joukkueensa Tyhen – matalampi kynnys ottaa yhteyttä (vrt. seuran tuomarivastaavaan). On yksi silmäpari kentällä joka kotipelissä, joka keskittyy tuomareihin, kannustaa, käy jututtamassa pelin jälkeen ja kiittää.            

LISÄTIEDOT

Porin Pesäkarhut                      

Samuli Rajala

samuli.rajala@pesakarhut.fi

044-972 1717 

Asiasanat: Tuomaritoiminta   

IDEA

Tarvitsimme uusia tekijöitä pesäpallo-otteluiden kioskimyynti-, lipunmyynti- ja arpamyyntitehtäviin. Aiemmin näitä tehtäviä vapaaehtoisvoimin. Tähän haluttiin muutosta, koska tekijöiden vaihtuvuus jokaisessa ottelutapahtumassa ja yleinen kiinnostuksen väheneminen talkootyötä kohtaan olivat aiheuttaneet haasteita myynnin järjestämiseen.

TOTEUTUS

Idea toteutettiin maalis‒elokuussa 2022. Haimme nuorten työllistämiseen Mailattarien Superpesiksen ottelutapahtumissa avustusta eri säätiöiltä ja organisaatioilta. Olemme useita vuosia hakeneet avustusta aika heikolla menestyksellä pesäpallotoiminnan järjestämiseen, valmentajakoulutuksiin, urheiluakatemian kustannuksiin, mutta tässä yhteydessä huomasimme säätiöiden ajatusten avustettavista kohteista kohtaavan meidän tarpeisiin hienosti.
Saimme palkattua yhteensä kahdeksan 14‒17-vuotiasta nuorta, jotka huolehtivat ottelutapahtumien myyntitehtävistä (lipunmyynti, arpamyynti, kioskimyynti, grillimyynti). Yksi heistä palkattiin kioskivastaavaksi, joka koordinoi toimintaa otteluissa.
Taustalla tukena oli Mailattarien kokeneita vapaaehtoisia, jotka tarvittaessa olivat tukena, mutta nuorille tietoisesti haluttiin antaa vastuuta ja mahdollisuutta suunnitella ja järjestää toimintaa itse. He kantoivat tämän vastuun todella hienosti.

VAIKUTUS

Yleisöltä saimme palautetta, että iloiset nuoret myyjät tekivät ottelutapahtumasta aiempaa paremman. Nuorten työllistämisellä oli monenlaisia positiivisia vaikutuksia:
– Muille seuratoimijoille vapautui aikaa muihin tehtäviin, kun ei tarvinnut käyttää aikaa talkootekijöiden rekrytointiin ja vaihtuvien henkilöiden perehdyttämiseen ja varsinaisen myynnin järjestämiseen. Vaikka tästä aiheutui samalla lisätyötä seuran toimijoille (mm. avustusten haku, raportointi, palkanmaksun järjestäminen), niin järjestelyn edut selvästi ylittivät siitä aiheutuneen lisätehtävien hoitamisen.
– Asiakaspalautteen mukaan yleisö koki toiminnan laadun parantuneen.
– Pystyimme tarjoamaan osa-aikaisia mielekkäitä ja vastuullisia työtehtäviä nuorille ja etenkin nuoret urheilijat muistakin lajeista hakeutuivat näihin tehtäviin. Kun huipulle tähtäävät nuoret treenaavat joskus kaksikin kertaa päivässä, on siihen vaikea yhdistää klo 8–16 mittaista kesätyötä.
– Nuorten työllistäminen on positiivinen asia, joka parantaa seuran imagoa.

LISÄTIETOJA

Mailattaret ry

Jukka Havulehto

jukka@kiinteistomeklarit.fi

0400 141 438

Asiasanat: Tapahtumat, nuorten työllistäminen

IDEA

Junnutiimi on tämänhetkisenä toimintana ollut seurassamme kymmenkunta vuotta. Junnutiimin perustamisen taustalla oli ajatus saada joukkueenjohtajia kokoontumaan yhteen ja tiedon siirtymiseen seuralta joukkueille ja toisinpäin.

TOTEUTUS

Junnutiimiä on pitänyt johtokunnan varapuheenjohtaja. Tällä hetkellä junnutiimiä vetää seuran toimistotyöntekijä/junioriasioista vastaava johtokunnan jäsen. Junnutiimi kokoontuu noin 5-6 kertaa vuoden aikana – loka/marraskuussa aloitetaan junnutiimit aina uusien toimijoiden kanssa. Junnutiimiin osallistuvat vielä B-ikäluokan joukkueenjohtajat ja rahastonhoitajat. Silloin kun junnutiimejä ei ole kasvokkain, tiedotetaan ajankohtaisista asioista viestein.

Junnutiimien runko on kehitetty tiedotettavien/ajankohtaisten asioiden ympärille vuosikellon mukaisesti sekä millaisia asioita joukkueiden on tärkeä missäkin kohden huomioida. Suunnitteluun on huomioitu ajankohdat, joihin liittyy enemmän asioita. Junnutiimit ovat suunniteltu myös niin, että ne ovat johtokunnan kokousten kanssa lähekkäin, jolloin tiedonkulku paranisi toimijoiden ja johtokunnan välillä.

Junnutiimeissä sovitaan yhteisistä linjauksista, vaihdetaan ajatuksia ja mielipiteitä, opastetaan uusia toimijoita, tuodaan johtokunnan puolelta terveisiä ja otetaan vastaan ajatuksia vietäväksi johtokuntaan. Junnutiimin tarkoituksena on myös luoda yhteisöllisyyden ja yhdessä toimimisen tärkeyttä. 

Kehitimme junnutiimiä niin, että nyt mukana ovat myös rahastonhoitajat. Junnutiimeissä käydään läpi joukkueiden talousasioita, joten oli luontevaa kehittää toimintaa niin, että rahastonhoitajat osallistuvat junnutiimeihin. Junnutiimeihin osallistuu myös muita seuran toimijoita vierailuiden muodossa esimerkiksi johtokunnan puolesta urheilutiimin vetäjä, joka osallistuu valmennuksen näkökulmasta sekä välittää ja vie tietoa valmennuksen suuntaan.

Kesäaikaan junnutiimejä ei pidetä kasvotusten, paitsi jos joukkueiden toimijoiden kesken se koetaan tarpeelliseksi. Kesäaikaan joukkueenjohtajille tehdään kuulumissoittokierros sekä käytössä on myös yhteinen viestintäryhmä, jossa ajankohtaisia kysymyksiä voi esittää. 

VAIKUTUS

Junnutiimin avulla tietoa saadaan kerralla usealle toimijalle. Junnutiimit mahdollistavat erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden jakamista sekä tunnetta kuulua seuraan ja olla osana joukkueenjohtajien ja rahastonhoitajien porukkaa.

Uusien toimijoiden mukaan lähteminen voi ajoittain olla haastavaa, joten koemme tärkeänä tuoda esille junnutiimiä, jottei kokemusta yksin jäämisestä syntyisi uusien asioiden äärellä. Lisätietoja mielellään antaa Siipen toimistotyöntekijä/junioriasioista vastaava Merja Säisä.                          

LISÄTIETOJA

Siilinjärven Pesis Ry                 

Merja Säisä

merja.saisa@siipe.fi

040-9127494

IDEA

Idea seuran toimintakäsikirjasta alkoi 2021. Seuran toimintakäsikirjaa kaivattiin siksi, että sen avulla pystymme toimimaan seurana entistä paremmin. Tällä tavalla pyrimme mm. helpottamaan jo toiminnassa mukana olevien sekä ennen kaikkea uusien ihmisten toimintaa seurassa.

TOTEUTUS

Toimintakäsikirjasta löytyvät mm. arvot, toimintamallit, tehtävänkuvaukset ja -ohjeet sekä talouteen liittyvät ohjeistukset.

Toimintakäsikirja on seuran ohjenuora, jota seuraamalla ja toteuttamalla asiat tehdään kuten seurassa on sovittu. Asiat on helpompi perustella esim. vanhemmille, kun koko seura toteuttaa asioita sovitusta, eikä yksittäinen ihminen ole asiaa päättänyt joukkueessa. Tällä haetaan nimenomaan seura-ajattelua toiminnoissa ja pyritään pois ”joukkue on oma yksikkönsä seuran sisällä ja se tekee asiat omalla tavallaan” -ajattelusta.

Toimintakäsikirjan tekemiseen meni kuukausia (2021-2022) ja sitä oli tekemässä usea eri seuraihminen erilaisista seuratehtävistä (puheenjohtaja, rahastonhoitaja, markkinointi-ihmisiä, valmentajia, juniorivalmennuspäällikkö, pelaajien vanhempia ja pelaajia).           

VAIKUTUS

Toimintakäsikirjasta kaikki seuraihmiset löytävät vastauksia ja toimintamalleja sekä aikataulutuksia omiin tehtävätarkoituksiinsa.

LISÄTIETOJA

Laitilan Jyske  

Sami Mäki

sami.maki@laserkeskus.fi

0440223201

Asiasanat: Seuratoiminta, dokumentit

IDEA

Aina tapahtumien aikana kökkäväki (eli talkooporukka) ilmoittautuu nopeasti mukaan toimintaan. Pieni kylä ja seura ovat innokkaita järjestämään tapahtumia ja varainkeruuta lasten ja nuorten harrastuksen mahdollistamiseksi. Tapahtumien järjestämisessä yhdessä kökkäväen ja seuran toimihenkilöiden kanssa korostuu tärkein, eli avoimuus (mitä järjestetään, milloin, kuinka ja miksi).

TOTEUTUS

Kun tapahtumaidea saadaan ja päätös tapahtuman järjestämisestä päätetään, aloitetaan nopeasti avoin keskustelu kaikkien seuran jäsenten kanssa tarpeen mukaan. Päivämäärä on hyvä saada kalenteriin nopeasti sekä avoimuus tapahtuman järjestelyistä. Meillä on vain lapsia ja nuoria harrastamassa; painotamme, että heidän harrastustoimintansa mahdollistamista varten järjestämme tapahtuman sekä samalla haluamme oman kylän asukkaille järjestää ””sirkushuveja”. Tällöin jokainen osallistuja tietää, että kaikki tuotto tapahtumasta tulee suoraan lasten harrastukselle.

Tapahtuman järjestelyihin tehdään selkeä lukujärjestys ja aikataulu, johon talkooväki voi ilmoittautua ja varata itselleen sopivan vuoron ja työn, esimerkiksi:

• siivous klo 13-15 (2 hlöä)

• kioski klo 12-14 (2 hlöä)

• kioski klo 13.45-16(2 hlöä)

• tulostaulu klo 12-16 (1 hlö)

• kirjuri ottelut 1 ja 3 (1 hlö)

VAIKUTUS

Tapahtuman vastuuhenkilön on ehdottomasti kiitettävä talkooväkeä – mitä useimmin ja kauniimmin sitä enemmän se sydäntä ja mieltä lämmittää. Palkkatyöstämmekin haluamme kiitosta, niin miksi emme sitä haluaisi kökkätyöstä. Kökkätyöllä on oltava myös vaikutus esim. harrastusmaksuihin, seuramaksuihin tai harrastusvälineiden hankintaan. Sen täytyy näkyä myös kukkarossa, että kökkätyö on motivoivaa. Kerromme myös avoimesti kauden päätteeksi kioskimyynnin tuoton ja suunnitellut hankinnat sekä mihin varat käytetään. Kun hankinta tehdään, siitä ilmoitetaan kuvan kera kaikille ja jälleen kerran kiitetään.  Esimerkki hankinnoista on 10 mailan ostaminen lapsille ja nuorille.

”3 koota: kehu, kannusta, kiitä! Vaikka kuinka ison seuran puheenjohtaja tai toimari olet, niin isoa titteliä ei maailmasta löydy joka kiittämättä ja kannustamatta toimijoita saisi motivoitumaan. Tässä olemme onnistuneet loistavasti! Koko seura voi hyvin ❤”              

LISÄTIETOJA

Jurvan liekki

Salla Mäki-Kanto

0407370074

Asiasanat: Tapahtumat, seuratoiminta

IDEA

Kioskitoimintaa sysäsivät liikkeelle 1984:

• kesätyöpaikan tarve

• tunnettavuuden tarve

• toiminnan talouden vahvistaminen

Vuonna 1984 Siilinjärvellä oli vain yksi jäätelökioski. Nykyään (2022) kioskeja on kolme, joista kaksi on seuran hallinnon alla ja yksi naisjoukkueen itsensä pyörittämä.

TOTEUTUS

Kioskitoiminta onnistuu, jos pari henkilöä pystyy tekemään taustalla vapaaehtoistyötä kioskiin; ottaa kioskit vastaan keväällä, valitsee työntekijät ja hoitaa alkuvalmisteluja. Nykyisin jokaiselle kioskille valitaan vastuuhenkilö, joka tekee tavaroiden tilauksen, työvuorolistat ja huolehtii päivittäisestä rahaliikenteestä. Maksamme kioskitoiminnasta sekä arvonlisäveron että tuloveron. Tätä ei pidä kuitenkaan säikähtää, sillä osaava tilitoimisto on hyvä apulainen.

Yhteistyökumppanilta saadaan kioski ja kalusto. Kumppani kuljettaa kioskit paikalle keväällä ja syksyllä. Kokonaispaketista maksetaan vuokraa. Kumppani antaa ns. paikkatukea ja saamme ostoista ostohyvitystä. Olemme neuvotelleet kioskien paikat yrittäjien tonteilla vastavuoroperiaatteella. Kunnan kanssa teemme torilla vastapalveluja, joten emme maksa paikkavuokraa.

VAIKUTUS

Vuosittainen nettotuotto ollut kesästä riippuen 10 000–25 000 € kaikkien kulujen jälkeen. Kesällä 2022 työllistimme kioskeilla 15 nuorta.

SiiPe tunnetaan vastuullisena nuorten työllistäjänä. Hyvät ystävälliset työntekijät tuovat isoa plussaa seuralle. Kioskeilla voidaan mainostaa seuran toimintaa ja tarjota etuja jäsenille. Olemme osallistuneet noin 20:een torin tapahtumaan ja yritämme itse aktiivisesti synnyttää tapahtumia. SiiPe on pyörittänyt noin miljoona jäätelöpalloa/pehmistä.

Suurin vaikutus ollut nuoriin, jotka ovat saaneet vahvan oppimistuen monen ensimmäiseen kunnon työpaikkaan.

LISÄTIETOJA

Siilinjärven Pesis ry

Seppo Kiiski

saa.kiiski@gmail.com

0445371955

Asiasanat: Varainhankinta, nuorten työllistäminen  

IDEA

Viuhka on alkutalvesta 2022 perustettu seuran oma ydinryhmä. Viuhka toimii samalla seuran uutena tuotemerkkinä.

Viuhka jaetaan seuraaviin osa-alueisiin:

V = Valmennus, Valmentajat

I = Ikäluokat

U = Ulkopuoliset tekijät, Uhat

H = Harjoittelua

K = Koulutusta

A = Arvostusta

Viuhka toimii siis seuran uutena mielenkiintoa herättävänä tuotemerkkinä. Viuhkaa käytetään myös markkinoinnissa; esimerkkinä viuhka esiintyy seuran omassa vaatemallistossa sekä monissa muissa tiedottamiseen liittyvissä tapahtumissa.

TOTEUTUS

Viuhkaan on kutsuttu Viinijärven Urheilijoiden toimijoita eri tehtävistä. Viuhkaan kuuluu seuran puheenjohtaja, johtokunnan jäseniä, vapaaehtoisia seuratyöntekijöitä, valmentajia, joukkueiden tausta ryhmäläisiä, talkoolaisia, vanhempia sekä naisten edustusjoukkueen kapteeni. Viuhkaa pyörittää seuran palkattu työntekijä, joka tällä hetkellä on seuran junioripäällikkö.

Tiedottaminen ja kokoontuminen tapahtuu Whatsapp-ryhmän kautta, jota seuran junioripäällikkö pyörittää. Kokoontumisia on kuusi kertaa vuodessa ja junioripäällikkö vastaa aina kokoontumisten sisällöstä ja käsiteltävistä aiheista.

VAIKUTUS

Viuhkan tarkoitus on tavoittaa samaan aikaan seuran eri tehtävissä mukana olevia henkilöitä, toiminta tapahtuu joko oman Whatsapp-ryhmän viesteillä tai järjestetyillä tapaamisilla. Tarkoituksena on viedä Viuhkan kautta tietoa pelaajille, vanhemmille, valmentajille, talkoolaisille sekä tahoille, jotka eivät kuulu viuhkaan. Viuhkalaiset toimivat viestin viejinä ja näin tavoitamme nopeammin ja luotettavimmin kaikki muut seuran mukana olevat henkilöt. Vastuunjakaminen kuuluu viuhkan tarkoitukseen ja näin saamme jokaiselle viuhkalaiselle jaettua enemmän erilaisia tehtäviä – toiminta on mukavaa, kun ei tarvitse yksin puurtaa. Tällä hetkellä Viuhkaan kuuluu jo peräti 45 henkilöä ja kaikki ovat seuran ydinporukkaa. Kunnarileirin onnistuminen 2022 oli pitkälti viuhkan ansiota. Viuhkan pääpaino keskittyy pääosin ajankohtaisiin asioihin, kuten varainhankintaan. Viuhkalla kehitetään yhdessä tarkeitä asioita, kuten valmennusta, ikäluokkien toimintaa, varaudutaan ulkopuolisiin tekijöihin, harjoittelua ja olosuhteiden kehittämistä, luodaan seuran sisäistä koulutusjärjestelmää ja houkutellaan henkilöitä erilaisiin seuratyötä edistäviin koulutuksiin. Arvostuksen lisääminen ja kehittäminen on tärkeä osa viuhkaa. Lyhyesti tiivistettynä tehdään yhdessä, luotetaan toisiin ja arvostetaan toisten tekemistä ja pyritään siihen, että kaikki “vinkkulaiset” viihtyvät ja jokaisella olisi oma tarkoitus (on se sitten iso tai pieni).

LISÄTIETOJA   

Viinijärven Urheilijat ry

Marko Huhtanen

marko.huhtanen@viu.fi

040 1722954

Asiasanat: Seuratoiminta, dokumentit 

IDEA

Idean isänä lienee ollut aikoinaan Mika Mikola, joka on koonnut materiaalin. Fera Aapinen on ollut vihkomuodossa. Feran entinen toimistosihteeri joitain vuosia sitten oli kirjoittanut Fera Aapisen uudelleen, muttei sitä ole ikinä julkaistu. Reilu vuosi sitten havahduimme siihen, että joissain arkipäiväisissäkin asioissa toimijat toimivat eri tavalla, mikä ei luo toimintaan yhtenäistä laatua. Päivitimme Fera Aapisen ja halusimme, että se tulee nettisivuille kaikkien näkyviin, jotta jokainen pääsee lukemaan sitä.

TOTEUTUS JA VAIKUTUKSET

Nykyisen Fera Aapisen pohjana on oletettavasti Mikolan tekemä Aapinen, johon on muokattu tämän päivän toimintatavat. Siihen on koottu tietoa kattojärjestöstä, lajiliitosta, Feran organisaatiosta ja toimintatavoista niin Superin, junioripuolen kuin harrastepuolenkin osalta. Fera Aapisessa huomioidaan kaikkien seurantoimijoiden tehtävät ja roolit seurassa, koska ilman jotain osa-aluetta seuratoiminta ja lasten harrastaminen olisi huomattavasti hankalampaa.  Kaikki ovat merkityksellisiä.

Sähköisessä muodossa oleva Fera Aapinen on helppokäyttöinen, kun sanahaulla pystyy etsimään tiettyä sisältöä eikä tarvitse välttämättä lukea koko opusta. Aina, kun tekijät/toimijat vaihtuvat, vaihtuu myös hieman seuran toimintatavat. Tietyt yhdessä sovitut asiat on kuitenkin hyvää olla ylös kirjoitettuna, jotta niihin voi aika ajoin palata, että miten on toimittu, jotta toiminta pysyy laadukkaana, järkevänä ja eteenpäin menevänä. Fera Aapista tulee päivittää joka syksy, jotta se on ajantasainen.

Fera Aapisen nettisivut

LISÄTIETOJA

Fera ry

Riikka Loutti

045 8474484

fera@fera.fi

Asiasanat: Seuratoiminta, dokumentit

IDEA

”Yhteistyötä yli kuntarajojen Leader-hanke” suunnitellaan toteutettavaksi ajalle 5/2022 – 12/2023. Omien ja ympärillä olevien seurojen juniorimäärät tippuvat ja sateenvarjomalli on ainoa keino, jolla seurojen elinvoimaisuus säilyy. Idea pohjautuu osittain myös Antti Kuusiston PLVT 11 -kurssin päättötyöhön ”Yhteistyötä yli kuntarajojen Leader -hanke”

TOTEUTUS

Selvitimme erilaisia rahoitusmalleja yhteistyökuvioille. Pesäpalloliitto tuo hyvin esille omia ja OKM:n eri rahoitusvaihtoehtoja, mutta katsoimme, että ne eivät sovellu suunniteltuun hankkeeseen. Esitimme Suupohjan (Kauhajoki), Kyrönmaan (Laihia, Vähäkyrö), Kuusiokuntien (Alavus, Ähtäri) ja oman alueemme Liiveri ry:n edustajille seurojen yhteistyöhalukkuudesta kehittää Leader-rahoituksella verkostomaista toimintaa ja luoda toimintamalli, jossa pystytään ylläpitämään myös pienten paikkakuntien junioritoimintaa ja kylien vetovoimisuutta yllä.

Alun perin yritimme koalitiota, jossa olisi ollut 63 000 asukkaan väestöpohja (sama asukasmäärä kuin Seinäjoki) ja mukana KoU, ÄhtU, APV, JaJa, KaKa, Liekki, LaLu, VäVi ja KyVo. Lopulta syntyi ”Yhteistyötä yli kuntarajojen Leader -hanke”, jonka kautta KoU, KaKa ja JaJa saivat rahoitusta Suupohjan ja Liiveri ry:n taholta 95 400 € sekä Laihian Luja Yhyres ry:ltä 48 000€. Lisäksi VäVi sai omaan itsenäiseen hankkeeseen samoilla perusteilla reilut 25 000 €.

Päätöksissään näitä hankkeita perusteltiin innovatiivisena sen vuoksi, että seuroilla oli hyvin itsenäiset aikaisemmat toimintamallit, mutta nyt löytyi halua verkostoitua ja kehittää toimintaa. Lisäksi kaikilla seuroilla oli valmius lähteä luomaan uutta junioritoiminnan kivijalkaa pesisliikkareiden kautta samanaikaisesti. Tätä pesiksen toimintamallia pystytään siirtämään tarvittaessa myös muihin urheilulajeihin, mikä oli myös peruste hankkeiden rahoituksille.

Alueellisen sateenvarjomallin toimintaedellytyksiin tarvitaan:

Sateenvarjoseuran ja kumppaniseurojen strategiset päätökset tulee olla selkeät

• ymmärrys seurojen rooleista toimintamallissa

• miksi yhteistyötä on järkevä kaikkien tehdä – kateus pois

• yhtenäinen näkemys jokaisen seuran roolista yhteistyössä

• johtokuntien ja jaostojen päätökset ja sitoutumiset

• Junioritoimintaa tulee johtaa! Usein seuroissa annetaan joukkueiden sooloilla ja yhtenäistä mallia junioripolun läpiviemiseen eri ikäluokissa ei ole.

• vanhempien sitouttaminen ja myös heidän roolinsa toimintamallissa tulee olla selkeä

• Tehkää strategia 1v., 3v., 5v. ja 10v. arvoineen, toimintasuunnitelmineen sekä organisaatioineen.

 Seutukunnallinen pelaajapolku

• sateenvarjoseura KoU veturina

• Antti Kuusistosta tuli myös junioripuolen valmennuspäällikkö. Pystymme rakentamaan pelaajapolun Superiin saakka mutta keskityttyä myös tehoryhmän integraatiovaiheeseen tehokkaammin

• yhtenäiset pelaajapolkumallit kaikille seuroille takaavat jatkossa tasalaatuisemmat seutukunnalliset pelitaidot synnyinkunnasta riippumatta

• yhteiset training campit eri ikäluokille E-ikäisistä alkaen

• yhteisiä Poppi-naperosuperturnauksia pienemmille ja hallipelisarjaa isommille

• yhteisiä joukkueita leireille ja aluesarjoihin, jos ei saada yksin omia

• täysin uuden joukkueen lanseeraus vuonna 2023. Noin 2000 asukkaan Ahonkylä Seinäjoen ja Ilmajoen rajalla saa oman uuden joukkueen Ahonkylän Ankat KoU:n alaisuuteen.

• tehoryhmä B-poikiin Vimpeli-Veteli mallilla työn alla 2024 eteenpäin

Seutukunnallista valmennuskoulutusta

• Antti Kuusisto luo seutukunnallisen juniorivetäjien koululutuspolun

• yhteisiä valmentajakerhoja, jonne saavat tulla sateenvarjoseurojenkin valmentajat mukaan

• vierailevia valmentajia luento + demot (Rytkönen, Tervo, jne.)

• uuden akatemiatasoisen valmennuskeskuksen luominen aloitettu Kurikkaan

• seutukunnallisten areena- ja hallitilojen parempi yhteiskäyttö

• uusien harjoitustilojen lobbaaminen esim. Kurikkaan suunnitellun täysmittaisen sisähallin.

 Yhteistoiminta liiton kanssa

• sateenvarjomallin toiminnan raportointi

• säännöissä olevien pykälien muutostarpeet seurojen yhteistyöstä. Jatkossa ikäluokkien pienentyessä ja toiminnan säilyminen pienemmillä paikkakunnilla vaatii mm. pelaajien vapaampaa liikkuvuutta sateenvarjon alla esim. nykyistä neljän pelaajan L-sääntöä hyödyntäen.

• toimintamallin benchmarking isojen seurojen sekä sateenvarjoseurojen kanssa

 Talous ja hallinto

• Leader-rahoitus 90 %

• Omarahoitus 10 % (joko talkoo tai raha)

• Muita kuluja joko flat rate tai toteutuneiden mukaan. Näissä hankkeissa flat rate.

• Kulut pitää syntyä ennen kuin saa hakea rahat. Syntyy tarve väliaikaiselle rahoitukselle. KoU ja LaihLuja saivat väliaikaisen rahoituksen Ilmajoen ja Laihian kunnilta.

• Raportointi ja seuranta tärkeää

• Henkilöstön palkkaus joko suoraan rekrynä (alle 1v.) tai pidemmät MOL-haku

VAIKUTUS

Tällä luodaan yhtenäiset pelaajapolut sateenvarjon alla oleville seuroille, luodaan yhteenkuuluvuutta mm. yhteisten training campien ja leirijoukkueiden kautta, parannetaan juniorivalmennuksen tasoa erilaisilla koulutuksilla, demoilla sekä verkkovalmennuksen kautta. Samalla luodaan uusi juniorikivijalka pesisliikkareiden ja Poppi-naperosuperturnausten kautta.

Koskenkorvan urheilijoiden kotisivut

LISÄTIETOJA

 Koskenkorvan Urheilijat Ry

Jani Karvonen

0505972425

jani.karvonen@koskenkorvanurheilijat.fi

Asiasanat: Pelaajapolku, seuratoiminta, seurayhteistyö

IDEA

Osallistuimme alueen järjestämään seuraseminaariin, jossa käsiteltiin strategian mahdollisuuksia seuratyön kehittämiseksi. Päätimme luoda ViU:lle strategian (vuosille 2019–2025), jonka avulla kehittäisimme seuramme toimintaa ja asetimme itsellemme konkreettisen tavoitteen.

TOTEUTUS

Käytimme pohjana seuraseminaarin materiaaleja ja muokkasimme niitä seurallemme sopiviksi. Itse strategiatyöhön pyysimme mukaan kaikkia seuran jäseniä ja mukaan ilmoittautui noin kymmenen ihmisen ryhmä. Kaikilla ryhmän jäsenillä oli vahva halu kehittää seuran toimintaa ja olla mukana vaikuttamassa valittaviin tavoitteisiin toimenpiteisiin.

Strategiaryhmä kokoontui kolme kertaa yhdessä miettimään materiaalien pohjalta, millainen strategia ViUlle haluttaisiin luoda. Työskentelytapaan vaikutti ryhmän vetäjän tausta markkinoinnissa, minkä vuoksi markkinoinnilliset asiat (esim. brändityö) korostuivat työskentelyn tuloksissa.

Työryhmän tapaamisten välillä ryhmän vetäjä kokosi ja tiivisti asioita ja esitteli niitä tapaamisissa. Ryhmän jäsenet pystyivät sen jälkeen vielä vaikuttamaan asioihin ja niiden esittämiseen lopullisessa strategiapaperissa. Tämä vaihe kesti muutaman kuukauden.

VAIKUTUS

Sanallistetusta ja visualisoidusta strategiatyöstä tuli ohjenuora seuratyölle ja sen tavoitteet siirtyivät päivittäisiin puheisiin ja toimiin seurassa. Sen myötä tavoitteista tuli osa arkea ja ne ovat ohjanneet toimintaa, vaikka varsinaisia mittareita ei olekaan käytetty. Yhdessä luotu strategia sitoutti seurassa toimivia avainpersoonia (ei välttämättä johtokunnan jäseniä!) yhteiseen tapaan toimia kohti yhteisiä tavoitteita.

Strategian avulla olemme voineet johtokuntana tehdä päätöksiä, joilla on ollut johdonmukaisia tavoitteita tulevaisuudessa ja se on karsinut pois usein henkilöihin liittyvää huojuntaa ja rönsyilyä päätöksenteossa. Johtokunnan on ollut helppo myös perustella ajoittaisia ikäviäkin päätöksiä strategiassa asetettuihin tavoitteisiin nojaten.

Strategialla on ollut myös vahva toimintaa ja seuran identiteettiä vahvistava ja ohjaava vaikutus. Seuratyön näkökulmasta asiat eivät henkilöidy tai nojaa yhden henkilön vahvuuteen toiminnan toteuttamisessa. Seurasta tuli seura ja yhteisö, joka on jonkinlainen ”korkeampi ihanne”, kuin sen sisällä toimivat inhimilliset ihmiset.

Konkreettisesti toteutettu strategiatyö on tehtyjen päätösten myötä johtanut juniorimäärien kasvuun, seuratyön kehittymiseen, urheilulliseen menestykseen kohti tavoitetta. Viinijärven Urheilijat tavoittelevat nousua Naisten Ykköspesikseen vuonna 2025.

Strategia on myös avattu Viinijärven Urheilijoiden verkkosivuilla:

Seuran toimintakäsikirjan visio, tehtävä ja arvot

LISÄTIETOJA

Viinijärven Urheilijat ry

Mira Loponen

mira.c.loponen@gmail.com

0400 280 180

Asiasanat: Seuratoiminta, dokumentit     

IDEA

Kauden alussa järjestetään kaikkien joukkueiden vanhemmille tiedotustilaisuus siitä, ”Mikä on Pesäkarhut”.

TOTEUTUS

Pesäkarhujen toiminta avataan tilaisuudessa lukuina; selkiytetään toiminta-ajatus ja arvot, historia, johtokunta, henkilökunta, eri roolien työtehtävät, harrastamisen kustannukset ja miten ne maksetaan. Kerrotaan avoimesti, mitä seuramaksu pitää sisällään, miten seuran toiminta kokonaisuudessaan rahoitetaan, käytännön talousasiat, mitä vanhemmilta odotetaan, valmentajien koulutukset ja hyvinvoinnista huolehtiminen, valmentajien toimintaperiaatteet, pelaajapolku, ikäkausikohtaiset painopisteet, jojot/rahurit/tyhet – toimenkuvat, harrastusmahdollisuudet (nalle, kortteli, kunto, lady) jne.

Paikalla ruudun takana on puhumassa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, junioripäällikkö, valmennuksen johdon ja Superpesiksen puheenjohtajat sekä valmennuspäällikkö. Tilaisuutta ei nauhoiteta, mutta esityksen saa käyttöön myöhemmin ellei pääse paikalle.

Käytännön toteutus:

• päätetään seurapäivä palaverien päivämäärä (heti kauden alussa marraskuussa)

• infotaan päivämäärä aikatauluineen ja linkkeineen jojoille

• järjestetään etänä teams/zoom-palavereina

• aikataulutetaan päivä niin että palaverin alkuun on kaikille yhteinen osuus ikäluokka kerrallaan (esim. G vanhemmat klo 9, F vanhemmat klo 10, E jne.)

• yhteisen osuuden jälkeen on joukkueen vanhempien ensimmäinen vanhempainilta toisen linkin takana

• vanhempainillassa valitaan jojo, rahuri ja tyhe sekä sovitaan pelipuku, talkoo jne. asioista

• seuraavalla viikolla deadline joukkueen taustojen ilmoittamiselle, sitä seuraavalla budjetti

• jojoille lähetetään pdf-tiedostona yhteispalaverin diat, jotka he jakavat vanhemmille

• jojoille ja rahureille pidetään erikseen vielä myöhemmin yhteinen palaveri kasvotusten, jossa käydään läpi tarkemmin tehtäviä ja vastaillaan kysymyksiin”

VAIKUTUS

Tämä avaa hyvin uusille vanhemmille, mistä Pesäkarhuissa on kyse. Avoimuus on yksi arvoistamme ja sitä tässä korostetaan, halutaan että kaikki seurassa toimivat ihmiset ovat tietoisia ei pelkästään oman joukkueen vaan koko seuran toimintakokonaisuudesta. Kun tietää missä on mukana, on helpompi sitoutua. Vanhemmat ovat kiitelleet tästä palaverista.

LISÄTIETOJA

Porin Pesäkarhut

Samuli Rajala

samuli.rajala@pesakarhut.fi

044-972 1717

Asiasanat: Seuratoiminta       

IDEA

Ajankohta harjoittelulle on koulujen hiihtolomaviikko (aamupäivien aikana). Halusimme tarjota harjoittelumahdollisuuden seuramme junioreille, joilla ei ole hiihtoloman aikana mieleistä tekemistä pesäpallon parissa. Jotkut joukkueet saattavat pitää lomaviikot vapaana joukkueen omista harjoituksista, joten tämän myötä pystytään myös ehkäisemään harjoitustaukoa.

TOTEUTUS

Hiihtoloman ajan jokaisena arkipäivänä harjoitellaan pesäpalloa jonkin tietyn teeman ympärillä. Esimerkiksi viime lomaviikolla ohjelma oli seuraavanlainen:

MA – eteneminen

TI – syöksy / iltapäivällä lukkarointi

KE – näpit

TO – kovat lyönnit

PE – ulkopeli/räpylätaitavuus

Taitoja on harjoiteltu ryhmissä niin, että juniorit on jaettu iän mukaan kolmeen eri ryhmään. Teematreenien suunnittelusta ja vetämisestä vastaavat ”tähtivalmentajat”, jotka ovat koostuneet aikaisempina vuosina Kirittärien, Jyväskylän Kirin sekä Jyväskylän Lohen pelaajista. Junioripäälliköt ovat olleet paikan päällä apukäsinä tähtivalmentajille ja valvomassa, että homma toimii.

VAIKUTUS

Teematreeniviikot ovat olleet suosittuja. Osallistujamäärät eri teemapäiville ovat vaihdelleet 30–50 juniorin välillä. Juniorit ovat saaneet paljon uusia asioita opituksi. Teematreenien tarkoituksena on ollut opettaa myös junioreille asioita, joita ei välttämättä omissa harjoituksissa harjoitella niin paljoa, esimerkiksi syöksykopit ja uusia lyöntejä. Lapset ovat innostuneet uuden opettelusta ja siirtäneet uuden opettelua omiin harjoituksiin. Edustuspelaajien läsnäolo on ollut tärkeää, ja usein tähtipelaajien luona on olleet pitkät nimmari/fanikuvajonot. Kuvia teematreeniviikoista löytyy seuran Instagram-sivuilta.

LISÄTIETOJA

Jyväskylän Kiri&Kirittäret Juniorit

Nea Moilanen

nneamoilanen@hotmail.com

040 142 6303

Asiasanat: Lasten ja nuorten harjoittelu, Pelaajapolku

IDEA

Tavoitteena on ollut luoda toimintaympäristö, jossa sekä tavoitteellisen urheilutoiminta että harrastaminen ovat mahdollisia.

Urheilijana kehittymiseen tarvitaan riittävä määrä harjoittelua ja pelaamista. Tämän mahdollistaminen on ollut meidän tavoitteemme. Toisaalta haluamme myös mahdollistaa niiden lasten ja nuorten harrastamisen, joille tavoitteellinen kilpailutoiminta ei ole ajankohtaista tässä hetkessä.

Olimme tehneet havaintoja sekä pesäpallon parista että muista lajeista ja tulleet siihen tulokseen, että jos toiminta keskittyy liikaa yksittäisten joukkueiden ympärille, muodostuu joukkueista ns. seuroja seuran sisään. Purkamalla tämä rakenne on mahdollistettu pelaajien harjoitteleminen ja pelaaminen eri harjoitusryhmissä ja peliryhmissä. Tässä on oleellisena myös se, että joukkueilla ei ole omia rahoja vaan seura hoitaa keskitetysti kaiken maksuliikenteen.

TOTEUTUS JA VAIKUTUKSET

Toimintaa käynnistettiin tässä muodossaan vuonna 2015.

Toiminnan keskiössä on pelaaja ja kaikki toiminta muodostetaan pelaajan ympärille. Pelaajalle mahdollistetaan oman tasoinen ja pelaajan haluama määrä laadukasta harjoittelua ja riittävä määrä pelejä. Jotta tämä onnistuu, tehdään tarvittaessa yhteistyötä alueen seurojen kanssa.

Seuraavaksi esimerkki ns. vuosikellon muodossa.

Loppu-kesä/alkusyksy:

Petri Lehtonen ja Ari Kenttäaho ja nykyisin myös Mikko Laiho käyvät pelaaja pelaajalta seuran urheilijat läpi ja tämän pohjalta suunnitellaan talven harjoitusryhmät sekä harjoitusryhmille treeniajat ja vetäjät. Urheilijat sijoitetaan sen hetkisen taitotason ja oman harjoitusinnon perusteella harjoitusryhmiin. Tässä vaiheessa pyritään huomioimaan muiden lajien aikatauluja parhaan mukaan. Pelaaja saattaa kuulua useampaan harjoitusryhmään, jos se on pelaajan kehityksen ja/tai muiden lajien aikataulujen vuoksi tarpeellista. Harjoitusryhmien luonnissa yksi tärkeä lähtökohta on turvallisuus.

Syksy/alkutalvi:

Harjoitusten käynnistyttyä seurataan aktiivisesti valmentajien kanssa pelaajia ja tarvittaessa tehdään muutoksia harjoitusryhmiin. Esimerkiksi jos pelaaja haluaa lisää harjoittelua, pelaaja lisätään myös toiseen harjoitusryhmään tai toisinpäin.

Talvi:

Talvella, kun harjoitukset ovat käynnissä, aletaan pohtia kesän peliryhmiä. Taas tarkastellaan pelaaja pelaajalta sen hetkinen taso ja halukkuus pelata läpi ja pyritään varmistamaan jokaiselle pelaajalle riittävä määrä pelejä. Suunnitellaan joukkueet peli/kilpa-aluesarjoihin ja mietitään leireille ilmoitettavat ryhmät. Tarvittaessa lähestytään alueen muita seuroja yhteistyöjoukkueiden merkeissä. Ohjenuorana on käytetty sitä, että pelaaja pelaa vähintään kahdessa joukkueessa, joista toisessa hän on hyvä ja pääsee loistamaan ja toisessa joutuu vähän kovemmalle.

Kevät/kesä:

Pelitoiminnan käynnistyessä jatketaan pelaajien tarkkailua ja tehdään tarvittaessa muutoksia peliryhmiin.

JoKoJun toiminta-ajatus -koulutus

LISÄTIETOJA

Jokioisten Koetus juniorit ry

Ari Kenttäaho

ari.kenttaaho @gmail.com

0405842769

Asiasanat: Pelaajapolku, lasten ja nuorten harjoittelu

IDEA                                                                                                   

Vuoden 2016 aikana seuratoimijoillamme yhdessä entisen puheenjohtajamme johdolla heräsi ajatus, että voitaisiinko kunnassamme tarjota mahdollisuus nuorille yhdistää pesäpalloharjoittelu sekä opiskelu. Ruoveden lukiossa on toiminut vuosien ajan ratsastuslinja yhteistyössä Ruhalan ratsutallin kanssa. Tämän mallin mukaisesti ajatusta lähdettiin jalostamaan myös pesäpallon suhteen. Vuoden 2017 aikana neuvotteluita käytiin koulun ja seuramme välillä. Ajatuksena oli saada seurassamme pesäpalloa harrastavat nuoret yhdistämään opiskelu ja laadukas harjoittelu paremmin sekä tarjota mahdollisuus jatkaa lukio-opintoja kotipaikkakunnallaan tinkimättä silti pesäpalloharjoittelusta. Näin nuorille jää enemmän aikaa opiskeluun keskittymiseen, kun saavat asua vielä kotona ja käydä laadukkaissa harjoituksissa omalla paikkakunnalla. Pienellä paikkakunnalla jokainen nuori pystytään kohtaamaan yksilönä ja miettimään asiat juuri hänen kannaltaan niin harjoittelun kuin opiskelunkin suhteen. Myös nuorten kokonaiskuormittumisen seuranta oli tavoitteena tällä projektilla. Ajatuksena oli saada tulevaisuudessa myös ulkopaikkakuntalaisia valitsemaan Ruoveden lukion pesislinja ja sitä kautta mahdollisesti uusia pelaajia seuraamme.

TOTEUTUS

Ruoveden Pirkat ja Ruoveden Lukio on syksystä 2017 saakka tarjonnut pesäpalloharjoituksia osana lukio-opintoja. Toimintaa on vuosien aikana kehitetty kokonaisvaltaisesti ja nykyään lukiossa toimii urheiluvalmennuslinja, jossa on mukana pesäpallo, e-sport, jääkiekko sekä kunto- ja terveysliikunta. Lajivalmennuksen lisäksi urheiluvalmennuksen kursseihin kuuluu terveyteen ja hyvinvointiin sekä fyysisen harjoittelun ja urheilun perusteisiin liittyviä kursseja. Opiskelijat saavat hyväksi luettua urheiluvalmennusopintoja lukio-opintojen aikana 6 opintojaksoa. Tällä hetkellä opiskelijoille tarjotaan kaksi harjoituskertaa viikossa (1,5 h/harjoitus) aamu- ja iltapäiväharjoituksina. Toimintaa on kehitetty niin, että mukaan saavat osallistua myös halukkaat yläkoulun oppilaat (7.–9. luokkalaiset). Myös naapurikunnissa asuvat Ruoveden Pirkkojen pesäpalloilijat ovat saaneet käydä harjoituksissa mahdollisuuksiensa mukaan. Harjoituksiin kuuluu niin lajiharjoittelua kuin lajin vaatimaa fysiikkaharjoittelua. Pesäpallolinjan harjoituksia ohjaa Ruoveden Pirkkojen valmentaja.

VAIKUTUS

Ruoveden Pirkkojen pesäpalloilevien nuorten harjoittelusta on lukioyhteistyön myötä tullut monipuolisempaa sekä kokonaiskuormitus koulun ja pesäpallon osalta on vähentynyt, kun harjoitukset on saatu yhdistettyä ennen koulupäivää tai heti sen jälkeen. Toivoisimme, että jatkossa saataisiin Ruoveden lukion pesäpallolinjalle opiskelijoita myös muista kunnista, sekä sitä kautta mahdollisesti tarjota nuorille kilpailukykyinen joukkue b-tytöissä.

LISÄTIETOJA

Ruoveden Pirkat

Anna Helin

annarint@gmail.com

0445027585

Asiasanat: Pelaajapolku

IDEA

Harrastajamäärien kasvaminen aiheuttaa tarvetta lisätä valmentajien määrää ja kyselyn perusteella seuramme nuorista löytyy innokkaita kouluttautumaan valmentajaksi. Tästä nousi idea perustaa nuorten valmentajakerho keväällä 2022.

TOTEUTUS

Tehtiin kysely seuran nuorille halusta kouluttautua valmentajaksi. Pidettiin kokoontumisia johtoryhmän vetämänä kevään aikana, joissa osassa oli mukana luentoja, osassa demoja yms. tarpeen mukaan. Nuoret sijoittuivat kevään/kesän aikana ohjaamaan koulukäyntejä, pesiskouluja sekä osa lähti apuvalmentajana roolissa joukkueisiin. Näistä nuorille ohjaajille maksettiin palkkaa, joten saivat samalla kesätyön.

VAIKUTUS

Nuorten valmentajakerhon avulla saamme seuraamme uusia valmentajia nyt ja tulevaisuudessa sekä pystymme tarjoamaan mahdollisesti pelaajauransa lopettaville nuorille muita mahdollisuuksia toimia seurassa.

LISÄTIETOJA

Manse PP ry

Maija Lepola

lepolamaija@gmail.com

p.0505883783

Asiasanat: Valmentajapolku, nuorten työllistäminen

IDEA

Idea ja toteutus ajoittuu kaudelle 2021-2022. Seuraamme Humppilan Veikkoihin haluttiin saada lisää leveyttä nuorempiin junioreihin, eli G/F-junioreihin. Samalla valmentajia tarvittiin kipeästi lisää. Sastamalan Kumurilla oli sama tilanne ja päätimme yhdessä hakea OKM:ltä tukea saadaksemme lisää junioreita sekä valmentajia.

TOTEUTUS

Saimme OKM:ltä tukea hankkeelle 6 500 euroa. Summalla hankittiin seurojen uusille valmentajille kullekin omat laukut/reput, jotka pitivät sisällään askeltikkaat, kartioita, pillin, taktiikkataulun, merkkiviuhkan ja sulkapalloja. Lisäksi kaikille valmentajille maksettiin 1-tason koulutukset.

Hankkeen myötä kävimme myös pitämässä palaverin Punkalaitumella, joka sijaitsee Sastamalan ja Humppilan puolessa välissä. Ajatuksena oli käynnistää siellä pesäpallotoiminta. Kävimme siellä myös alkukesästä pelaamassa G/F-ikäisten harjoituspelin näytösmielessä ja järjestimme pesäpalloaiheisia rasteja kuntalaisille. Vielä viime kesänä laji ei ottanut lähteäkseen Punkalaitumella, mutta siemen on kylvetty ja asiaan palataan viimeistään ensi keväällä. Molemmille seuroille hankittiin myös tabletti valmentajien avuksi tukemaan valmentamista.

VAIKUTUS

Sastamala sai hankkeen kautta seuraan 6–10 valmentajaa/apuvalmentajaa sekä kaksi uutta juniorijoukkuetta. Humppilaan tuli viisi uutta koulutettua valmentajaa sekä yhden joukkueen verran pelaajia. Punkalaitumella saatiin pesäpalloon aikaan alkusysäys, jota tullaan jatkamaan tulevaisuudessa.

LISÄTIETOJA

Humppilan Veikot

Markus Seuranen

markus.seuranen@gmail.com

050-324 8282

Asiasanat: Harrastajamäärien lisääminen, Toimijarekrytointi, valmentajapolku, seurayhteistyö

IDEA

Halusimme tarjota nuorimmille junioreille matalan kynnyksen pelejä ja turnauksia, joista saa kokemuksia enemmän itse pelaamisesta. Syntyi Naperosuper.

TOTEUTUS

Turnaukset ovat noin kolme tuntia kestäviä pelitapahtumia seuran omille juniorijoukkueille, turnauksia on toteutettu jo viiden vuoden ajan. Talvella tapahtuma järjestetään hallissa viikoittain arki-iltana tammikuusta lähtien, ja kesällä noin kolmena viikonloppuna ulkokentillä. Yksi turnaus kestää kolme tuntia, ja pelejä pelataan aina kolmella viereisellä kentällä. Yksi pelivuoro on alustavasti tunnin mittainen, joten parhaimmillaan yhdeksän eri joukkuetta pääsee pelaamaan turnauksen aikana. Kun joukkue ilmoittaa järjestävälle taholle halunsa osallistua Naperosuper-turnaukseen, joukkue saa käyttöön yhden kentän, yhden tunnin ajaksi. Tämä joukkue käyttää aikansa kentällä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Joku pelaa joukkueen kesken ”normipeliä”, joku pelaa pienemmällä porukalla pienpeliä tai joku kutsuu naapuriseurasta vastustajan.

VAIKUTUS

Positiivisia vaikutuksia on huomattu junioreissa varsinkin talven Naperosuperien osalta; ne tuovat paljon virtaa ja jaksamista, kun pääsee kerran viikossa isoon tilaan pelaamaan. Jouluun asti koulujen saleissa treenaaminen syö hieman aina syksyisin harrastajamääriä, mutta vuoden vaihteen jälkeen juniorit palailevat aina joukkueisiinsa, kun huomaavat kuinka mukavaa pelaaminen on pienen tauon jälkeen.

LISÄTIETOJA   

Seinäjoen Maila-Jussit

Erno Tuomainen

erno.tuomainen@smj.fi 

 040 5744551 

Asiasanat: Tapahtumat, pelaajapolku   

IDEA

Lukkarikoulutoimintamme oli koronan takia tauolla. Syksyllä 2022 pyrittiin luomaan lukkarikoulusta hieman uudistetumpi malli. Hyvinkään Tahkossa valmentaa lähes kaksikymmentä alle 18-vuotiasta valmentajaa. Seuramme nuorisovalmentajamäärä on noussut parin vuoden aikana runsaasti ja halukkaita olisi tällä hetkellä enemmän kuin tarjolla. Lisäksi halusimme kehittää tuomaritoimintaa; Hyvinkäällä pelattiin kesällä 2022 yli 200 ottelua, mikä tarkoittaa lähes 500 tuomaritehtävää. Erotuomarikerho jätti tehtävät muutama vuosi sitten ja tämän organisointi jäi Tahkolle. Olemme pyrkineet vuosi vuodelta kehittämään toimintaa tuomarien ja joukkueiden näkökulmasta katsoen, jotta tuomareiden ja joukkueiden yhteyshenkilöiden toiminta olisi helpompaa, etenkin kentän ulkopuolelta.

TOTEUTUS JA VAIKUTUKSET

Vuoro kiertää F-D-ikäisillä joka kolmas viikko. Jokaisesta joukkueesta osallistuu maksimissaan kuusi lukkaria kerrallaan joukkueen valitsemalla tavalla (vapaaehtoiset, potentiaaliset ja harjoittelusta motivoituneet). Vuoro kestää tunnin ja sitä ohjaa B-poikien lukkari. Seura tarjoaa vuoron, kouluttaja saa korvauksen osallistuvilta joukkueilta. Joukkueet, pelaajien vanhemmat ja erityisesti pelaajat ovat antaneet positiivista palautetta. Tämä mahdollistaa yksilöllisen harjoittelun ja opastuksen pienryhmässä. Toimintaa ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että saadaan yksilövalmennusta myös muille pelipaikoille.                             

Haluamme tukea nuorten valmentajien alkua järjestämällä seuran sisäisiä koulutuksia lasten liikunnan ohjaamiseen. Nuorisovalmentajien määrän kasvun takia järjestämme nuorille valmentajille koulutuksia. Itse lajitietämystä emme opeta kuin perusteita, tärkein oppi tulee lasten kanssa liikkumisesta.

Ennen ulkokautta kokoonnuimme nuorten valmentajien kanssa koulutuspäivään, jaoimme kokemuksia ja valmentajat pääsivät kertomaan omia näkemyksiä. Koulutuksen veti junioripäällikkö. Nuoret saivat ottaa enemmän vastuuta ohjaamissa peliryhmissä. Tämä käytiin myös läpi aikuisvalmentajien kanssa, että antavat nuorempien ottaa myös roolia ryhmän vetämisessä niin harjoituksissa- kuin pelitilanteissa.

Tuomaritoiminnassa vanha kuittisysteemi on jätetty kokonaan pois ja toiminta on kokonaan sähköistetty. Seuran tuomarivastaava kerää kahdesti kuukaudessa listan otteluista, joissa tuomarit ovat viheltäneet ja lähettää sen keskitetysti tilitoimistoon. Kesällä 2022 tämä koski liiton sarjojen otteluita, kaudelle 2023 se laajennetaan myös aluesarjoihin. Toimenpide on toiminut toistaiseksi hyvin. Tuomareiden ei enää tarvitse huolehtia kuiteista, riittää kun ilmoittautuu ennen peliä kirjurille paikallaolleeksi. Joukkueenjohdon ei tarvitse enää kerätä kuitteja ja toimittaa eteenpäin, tämä menee suoraan seuran kautta.

Jatkossa lista avataan kaikkien seuran joukkueenjohtajien nähtäväksi, jotta tuomarilista pysyy reaaliaikaisena.

LISÄTIETOJA

Hyvinkään Tahko

Antti Yli-Saunamäki

antti.yli-saunamaki@hyvinkaantahko.fi

 0407525252

Asiasanat: Pelaajapolku, valmentajapolku, tuomaritoiminta    

IDEA

Haluttiin luoda selkeät toimintatavat seuran valmentajille siitä, mitä halutaan opettaa pelaajille missäkin ikäluokassa. Valmentajat nuorimmissa ikäluokissa ovat hyvin usein pelaajien omia vanhempia, joilla ei välttämättä ole laajaa tuntemusta ja käsitystä pesäpallosta. Halusimme luoda seurassa raamit jokaiseen ikäluokkaan, mitä tulisi harjoitella missäkin kohtaa juniorivuosia. Ideaa pyritään toteuttamaan jatkuvana.

TOTEUTUS

Jussi-putkesta saa hyvin ideoita oman joukkueen vuosikellon suunnittelemiseen; mitä asioita tuodaan joukkueen toimintaan tänä vuonna ja mitkä jätetään ensi vuoteen. Putkea päivitetään tasaisin väliajoin, kun kuulemme kehitysehdotuksia seurassa toimivilta valmentajilta.

VAIKUTUS

Jussiputki on saanut hyvää palautetta seuran valmentajilta. He ovat tyytyväisiä kaikkeen apuun mitä seuralta tulee valmennuksen suunnitteluun liittyen. Jussiputkea yritetään päivittää yhdessä johtokunnan, junioripäällikön, valmennuspäällikön ja seuran valmentajien kanssa. Näin saamme luotua yhteiset pelisäännöt joka ikäluokkaan.

LISÄTIETOJA

Seinäjoen Maila-Jussit

Jussi Järvinen

jussi.jarvinen@sok.fi

050 5478478

Asiasanat: Pelaajapolku, seuratoiminta, dokumentit    

IDEA
Kirjanpitäjämme vaihtui ja koimme tarpeelliseksi muutoksen yhteydessä siirtyä täysin paperisesta ja kassaperusteisesta kirjanpidosta mahdollisimman reaaliaikaiseen sähköiseen kirjanpitoon. Haasteena vanhassa mallissa oli kirjanpitoon kulunut aika (kustannus) ja kovin suppeat raportit. Hallituksessa oli myös kokemusta sähköisen kirjanpitojärjestelmän käytöstä, mikä puolsi myös päätöstä muutokseen.

TOTEUTUS
Prosessi aloitettiin kirjanpitäjän palkkauksesta yleisen haun perusteella, ja hän aloitti työt seurassa 1.9.2021. Vanha kirjanpitäjämme jatkoi töitä vielä marraskuussa niin, että hän hoiti tilikauden 2021-2022 loppuun ja teki tilinpäätöksen. Syyskuussa kirjanpitäjä ja hallituksen puheenjohtaja alkoivat ottaa Netvisoria käyttöön. Käyttöönotto alkoi perusasetuksien asettamisella ja Netvisoriin tuotiin edellisten kausien vertailutietoja. Ostimme muutaman konsultointitunnin Netvisorin tuesta. Marraskuusta alkaen aloitimme  kirjanpidon uudella järjestelmällä. Marraskuun aikana pidimme myös rahastonhoitajille koulutuksen, jossa kerrottiin uusista käytänteistä (Netvisorissa) ja perustimme kaikille rahastonhoitajille tunnukset Netvisoriin, jotta laskujen hyväksyminen ja raporttien katsominen onnistui. Toinen koulutus rahureille tapahtui keväällä, kun kerroimme, miten tuomaripalkkioiden maksu toimii seuraavana kesänä.

VAIKUTUS
Netvisorin käyttöönotto on sujuvoittanut ja nopeuttanut seuran taloudenhallintaa. Lisäksi se on tuonut lisää läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Haluamme kertoa erityisesti kolmesta prosessista, jotka ovat merkittävästi parantuneet Netvisorin käyttöönoton jälkeen:

1. MyClubin laskujen ja suoritusten tietojen tuominen kirjanpitoon

2. tuomaripalkkioiden maksuprosessi

3. budjettiseuranta

Tuomme MyClubin Kirjanpito-osiosta laskutiedot ja maksut Netvisoriin manuaalisesti tositteella. MyClub tekee automaattisesti tositteen sieltä lähetetyistä laskuista ja niihin tulleista suorituksista tietyn aikajakson ajalta. Tositteen tiedot saamme MyClubin Maksut- ja Laskut-osioista. Raportit-osiosta laskujen kirjaukset voi tarkastaa, ettei ole tullut näppäilyvirheitä. Tämän teemme aina kahden viikon välein, kun tiliote tulee, jotta maksut pystytään täsmäyttämään tiliotteeseen. Tämä tietenkin aiheuttaa sen, että Netvisor ei ole koko ajan täysin ajan tasalla, vaan se päivitetään aina kahden viikon välein, kun tiliote tulee.  MyClub ja Netvisor voi yhdistää myös niin, että kirjanpidon tositteet tulevat automaattisesti. Koemme kuitenkin, että MyClubista tulee jonkun verran virheitä esimerkiksi kustannuspaikkojen osalta. Kirjanpitäjän on helpompaa tuoda ne käsin ja tarkastaa samalla sekä tehdä mahdollisia muutoksia. Virheet eivät varsinaisesti johdu järjestelmästä, vaan sitä käyttävien eri rahureiden eri toimintatavoista.

Tuomaripalkkioissa tehtiin valtavan suuri muutos. Kesällä 2022 joukkueiden rahurit kirjasivat palkkiot suoraan Netvisoriin, kun aikaisemmin tuomaripalkkiot toimitettiin excelillä kirjanpitäjälle. Muutostyö aloitettiin ennen pelikautta siten, että kirjanpitäjä toi Netvisoriin kaikki kesän tuomarit palkansaajiksi Netvisorin tarjoaman valmiin palkansaaja-Excel-pohjan avulla. Näille tuomareille rahurit pystyivät kirjaamaan “työtunteja” eli pelejä Netvisorin Työajankirjaus-ominaisuuden kautta. Työajankirjaukseen kirjanpitäjä oli luonut valmiiksi kaikki mahdolliset tuomarointitehtävät, joita seurassa oli, joten rahuri pystyi valitsemaan oikean tuomarointitehtävän.

Työajankirjaukseen oli myös luotu valmiiksi bussilippujen hinnat, jotka maksettiin seuratuomareille aina asuinpaikan mukaan, jollei erikseen ollut sovittu esimerkiksi kilometrikorvauksista. Rahuri valitsi siis tuomaroinnin, jonka tuomari oli tehnyt ja matkakorvauksen. Näiden tuomarointitehtävien ja bussilippujen taustatietona oli asetettuna oikea summa, mitä niistä maksetaan ja tämän avulla palkanlaskenta helpottui huomattavasti. Näistä kirjauksista on liitettynä erillinen ohje rahureille, jossa prosessi selitetään yksityiskohtaisesti. Nämä kirjaukset oli mahdollista tehdä myös suoraan paikan päällä pelissä mobiilisovelluksen avulla.

Kirjanpitäjä maksoi palkat ja tuomaripalkkiot kaksi kertaa kuussa ja samalla tarkisti kaikki rahurien tekemät tuomaripalkkiokirjaukset ja kyseli perään, jos siellä oli jotain kummallisuuksia. Kun kirjaukset oli tarkastettu, kirjanpitäjä hyväksyi ne. Hyväksynnän jälkeen kaikille tuomaripalkkioita saaville tuomareille luotiin Netvisorin ehdottamat palkkalaskelmat, johon oikeat summat tulivat automaattisesti kirjauksien perusteella. Tämän prosessin avulla kirjanpitäjän mekaaniset työtunnit vähentyivät eksponentiaalisesti verrattuna aikaisempaan tapaan hoitaa sama asia. Edellä mainittu tuomaripalkkioiden kirjaustapa soveltuu vain omille seuratuomareille. Liiton tuomareille luotiin palkkalaskelmat erikseen, kun he olivat toimittaneet tuomaripalkkiolaskelmansa sähköpostilla. Hidastavana tekijänä prosessissa oli se, että jos tuomari oli tehnyt tuomarointeja useille eri joukkueille (kustannuspaikoille), ei Netvisor osannut jakaa summia eri kustannuspaikkojen välillä oikein ja näiden tuomareiden osalta palkoista tulevaa tositetta tuli muokata käsin.

Budjetin pystyy tuomaan Netvisoriin Excel-pohjan avulla tileittäin. Tämän jälkeen budjettia pystyy vertaamaan helposti toteutumaan erilaisilla raporteilla. Näillä raporteilla on helppo seurata tilannetta jatkuvasti, kun numerot saadaan vierekkäin raportille. Budjettiseuranta on helpottanut kuukausittaista seuraamista niin, että tilinpäätösvaiheessa ei tule yllätyksiä käytettävissä olevista varoista. Budjettiseurannan avulla pystytään siis paremmin reagoimaan, jos esimerkiksi pelaajamäärät jäävät alhaisemmiksi, kun on arvioitu.

Ohjeet: Tuomaripalkkiot ja matkakorvaukset Netvisoriin

Suurin vaikutus on ollut se, että tieto on ollut helposti saatavilla sitä tarvitseville ja paperien sekä mappien toimittaminen henkilöltä toiselle on loppunut. Lisäksi audit-trail on helposti seurattava sähköisen muodon takia, kun Netvisoriin saa laitettua aina esimerkiksi ostolaskun taakse tarvittavat liitteet, päätöspöytäkirjan numerot ja loki kertoo, kuka tositetta on käsitellyt, asiatarkastanut ja hyväksynyt. Kirjanpitäjän työtunnit ovat myös noin ¼ aikaisemman kirjanpitäjän tunneista ja samalla joukkueen rahastonhoitajien työmäärä on pysynyt aika lailla samana. Muutos on kuitenkin lisännyt IT-kulujamme uuden järjestelmän maksujen takia, mutta kokonaisuudessaan palkkakulut huomioiden uusi järjestelmä on tullut paljon halvemmaksi.

Lisätietoja Netvisorista yrityksille ja seuroille

LISÄTIETOJA

Espoon Pesis ry

Tuuli Kivimaa

talous@espoonpesis.fi

0452759411

Asiasanat: Seuratoiminta, Taloushallinto

IDEA

Elo-syyskuun vaihteessa perjantaina päiväaikaan järjestettävä firmapesisturnaus. 1000 euron joukkuemaksuun kuuluvat pelit ja yhteinen iltaohjelma.

VAIKUTUKSET

• seuralle tärkeä varainhankintakeino

• harrastajamäärien kasvu

• vip-vieraiden määrän kasvu edustusjoukkueen ottelutapahtumiin

Firmapesiksen nettisivut

LISÄTIETOJA:

Pesä Ysit

Ville Lantta

ville.lantta@pesaysit.fi

040 529 3011

Asiasanat: varainhankinta, harrastajamäärien kasvu

IDEA

Räpsä Cup on perustettu 2018 Paimion ja Ruskon seurojen puolesta, ja se järjestetään joka kesä. 2019 mukaan järjestäjäseurana lähti myös Merimaskun Ahto. Tarve kehittämiseen lähti, koska edellinen alueella pelatun harrastesarja oli kallis. Räpsä Cup on edullinen ja hauska tapa harrastaa kuntoliikuntaa; joukkue voi koostua harrastelijoista, ensikertalaisista tai kokeneemmista pelaajista.

TOTEUTUS

Räpsä Cup pelataan kahdessa eri sarjassa (Ladysarja ja Pelisarja). Ladysarja on suunnattu Ladypesisporukoille ja naisten kuntopesisjoukkueille, ja miksei muillekin leideille. Pelisarja sopii hieman kokeneemmalle harrasteryhmälle, joka koostuu miehistä tai naisista (tai molemmista).

Sarjaa pyöritetään kolmen eri seuran vapaaehtoisten voimin kolmella eri paikkakunnalla. Pelaavat joukkueet velvoitetaan osallistumaan pelien tuomaritoimintaan niin, että tuomarivuorot jaetaan samalla kun tehdään kauden peliohjelmaa. Niissäkin pyritään tasaiseen kuormitukseen kaikille joukkueille. Tuomarivelvoite on olla sekä syöttö- että pelituomari.

VAIKUTUS

Sarja on edullinen, joten olemme saaneet mukaan aloittelevia joukkueita ja harrastajat ovat päässeet pelaamaan paljon pelejä.

Pelejä on myös striimattu livenä, esim. Facebookissa ja Tiktokissa, jolloin peliä on ollut katsomassa jopa 900 ihmistä. Räpsä Cupilla ei ole tarkoitus tehdä voittoa, vaan saada alueelle hyvää harrastetoimintaa. Vuosi vuodelta mukaan liittyy lisää joukkueita, joten mahdollisesti jatkossa pelataan kahdella kentällä samaan aikaan.

Räpsä cupin kotisivut

LISÄTIETOJA:

Paimion Pesis

Ruskon Palloilijat

Merimaskun Ahto

Katja Tiittanen

catja79@gmail.com

045 3225553

Asiasanat: Harrastepesis, tapahtumat

IDEA                                            

Seuran viestinnällisen ilmeen luominen on pitkällinen prosessi, jota kehitetään koko ajan. Mediavastaava Ida Sarja tuli seuraan 2017 joulukuussa, jonka jälkeen hän otti keväällä 2018 kopin viestinnästä kokonaisuutena. Ida on koulutukseltaan medianomi (AMK). Viestinnällisen ilmeen yhtenäisyys ja laadukkuus on tärkeä osa selkeää ja uskottavaa viestintää.

TOTEUTUS

Viestintää suunnitellaan Google Sheets -ohjelmaan tehdyn viestintäsuunnitelman avulla. Suunnitelmaan on vuoden joka päivälle kuukausittain merkitty tulevat julkaisut ja kanavat, joihin ne julkaistaan. Visuaalisen ilmeen suunnittelussa hyödynnetään medianomin opintoja sekä benchmarkataan muita seuroja, lajista tai maasta riippumatta (esim. amerikkalaiset koripalloseurat ym.). Visuaalisen ilmeen käytännön toteutus tapahtuu Adoben ohjelmilla (InDesign, Photoshop, Illustrator ja Premiere). Harvinaisissa tapauksissa Indesignin rinnalla käytetään ilmaisohjelma Canvaa.

Pesäkarhujen Superpesis-otteluissa käy video- ja valokuvaaja ottamassa kuvia käyttöömme. Myös viestintävastaava kuvaa seuran omalla järjestelmäkameralla videoita ja valokuvia, mm. juniori- ja harrastetoiminnasta.

VAIKUTUS

Viestinnällisen ilmeen yhtenäisyys ja laadukkuus tekee viestinnästä selkeää ja uskottavaa, mikä kannustaa faneja seuraamaan viestintäämme haluamissaan somekanavissa sekä kotisivuilla.

LISÄTIETOJA

Mediavastaava Iida Sarja

iida.sarja@pesakarhut.fi

+358 50 5566939

Asiasanat: Viestintä, markkinointi, seuratoiminta, (dokumentit)

IDEA

Vuonna 2022 tavoitteena oli saada toimintaan mukaan uusia harrastajia. Tärkeintä oli löytää tapa tavoittaa mahdollisimman suuri yleisö alueella, jolla erilaisia harrastusmahdollisuuksia on todella runsaasti.

TOTEUTUS

Jaoston mediavastaava tilasi ammattilaiselta joukkuekohtaiset pohjat somepäivityksille (niissä hyödynnettiin edellisen kauden tilannekuvia), joita joukkueiden oli helppo hyödyntää ennen ja jälkeen jokaisen pelin. Lisäksi joukkueet julkaisivat toiminnastaan vapaamuotoisia päivityksiä. Jokaisessa päivityksessä pyrittiin muistamaan yhteistyökumppanit, jotka osaltaan jakoivat julkaisuja eteenpäin. Facebookin puolella paikkakunnan puskaradioryhmät olivat tärkeitä etenkin aikuisten harrastajien tavoittamisessa.

VAIKUTUS

Aktiivinen ja erittäin säännöllinen viestintä toi toiminnalle näkyvyyttä ja sitä kautta uusia harrastajia, jotka eivät ehkä aiemmin tienneet, että myös täällä voi harrastaa pesistä. Ennalta sovittu julkaisuaikataulu ja helppokäyttöinen julkaisupohja helpottivat joukkueiden viestintää.

Lajien välinen yhteistyö on aina ollut tärkeä osa monilajiseuran toimintaa. Seuran toiminnassa mukana olevat lajijaostot pyrkivät kannustamaan myös seuran muiden lajien harrastamista. Esimerkiksi pesäpallo kesälajina ja salibandy talvilajina on ollut toimiva ja monipuolinen yhdistelmä etenkin nuoremmille junnuille. Lisäksi on järjestetty koko seuran yhteisiä tapahtumia, joissa myös kaikkien lajien harrastajat pääsevät kokeilemaan muitakin seuran lajeja. Pienenä lisäkannustimena on ollut esimerkiksi seuran jäsenmaksun suuruinen alennus toisen lajin kausimaksuissa.

Myös valmennuksen puolella eri lajien toimijoille on hyötyä yhteistyöstä sekä itse valmennuksessa että tarvikehankinnoissa, esimerkiksi fysiikkatestausvälineet ovat meillä useamman lajin käytössä. Eri lajien tietoja ja taitoja saadaan jaettua seuran sisällä ja toisten lajien harrastajille on seuran kautta hyvät markkinointikanavat oman lajin toiminnasta.

Seuratoiminnan tasolla monilajiseurasta saa tukea erityisesti silloin, kun yksittäisellä lajilla on syystä tai toisesta vaikeaa.                         

LISÄTIETOJA   

Ylöjärven Pallo

Aktiivinen viestintä

Arja Sonne arjamsonne@gmail.com

0500333228    

Asiasanat: Harrastajamäärien lisääminen, viestintä

IDEA

Kesällä 2022 seurassa haluttiin järjestää tapahtuma, jossa kootaan juniorijoukkueet kentälle viettämään toiminnallista seurapäivää yhdessä Superpesispelaajien kanssa.

TOTEUTUS

Lapuan pesäpallokentällä toteutettu tapahtuma oli tarkoitettu kaikille seuran juniorijoukkueille. Päivän aikana rastipisteillä ohjaajina Lapuan Virkiän Superpesispelaajia sekä naapuriseuran Vimpelin Vedon pelaajia. Joukkueet kiersivät pisteillä joukkueen valmentajien kanssa, aikaa oli noin 10 minuuttia / paikka.

Pisteinä:

• Syöksyminen

• Rinkihippa

• Piiripallo

• Selfieseinä

• Näppimylly

• Viesti

• Pomputtelu

• Juomapullon kaato näppiä lyömällä

• Juomapullon kaato näppiä heittämällä

• Tutkaan lyönti

VAIKUTUS

Idea on koko seurassa toimiville. Tavoitteena on tehdä toimijoita ja pelaajia toisilleen tutummaksi. Myös esikuvien näkyminen tapahtumassa tärkeää.

LISÄTIETOJA   

Lapuan Virkiä

Emma Kiviniemi

emma.kiviniemi08@gmail.com

Tero Ala-Nissilä

alanistero@gmail.com

0405772029

Avainsanat: Tapahtumat