Leirit
Valtakunnalliset leirit 2021-2023
Naperoleiri, F-G-ikäiset (alle 10-vuotiaat) | Tenavaleiri, E-ikäiset (alle 12-vuotiaat) | Suurleiri, D-ikäiset (alle 14-vuotiaat) | Nuorisoleiri, C-ikäiset (alle 16-vuotiaat)
2021
Naperoleiri: Kajaani, 13.–17.7.2021
Tenavaleiri: Loimaa, 26.–31.7.2021
Suurleiri: Rauma-Eurajoki-Laitila, 4.–9.7.2021
Nuorisoleiri: Kuopio-Siilinjärvi, 19.–24.7.2021
2022
Naperoleiri: Siilinjärvi
Tenavaleiri: Sotkamo
Suurleiri: Hyvinkää
Nuorisoleiri: Seinäjoki
2023
Naperoleiri: Hamina
Tenavaleiri: Pori
Suurleiri: Joensuu
Nuorisoleiri: Oulu
Pallo – paras urheiluväline
Suurmenestys Tukholman olympiakisoissa 1912 nostatti Suomessa kansallisen itsetunnon aallon. Sisukas kansa pystyy vaikka mihin oli ydinajatus.
Tuo huuma vaikutti ratkaisevasti pallonlyönnin kohtaloon Suomessa. Kuinka niin? Eihän Tukholmassa lyöty palloa? Kisat olivat yleisurheilun ja yksilölajien juhlaa. Selitys löytyy Pihkalan ajatuksenjuoksusta:
- urheilu on väline itsenäisyysperinnössä
- itsenäisyyttä ajetaan olympian näyttämöllä
- siellä pitää menestyä
- menestys on tehokasta valmennusta
- mikä on maailman paras valmennuskonsti?
- se onpallonlyöntisiinä juostaan vimmatusti ja heitetään lujasti
Lauri ”Tahko” Pihkala piti siis palloa parhaana urheiluvälineenä. Pesäpalloa hän pohti 13 vuotta, kunnes lopullinen idea oli valmis. Peliä kehittäessään hän haki kansallisurheilua maahamme. Hän huomasi, että ”milloin jossakin maassa on kansallisurheilu muotoutunut, sellaisena tavallisesti on jokin pallopeli”. Suomessa oli lyömäpallopeleillä vanhat perinteet. Hän piti pallopelejä urheilukoulutuksena ja samalla myös kansakouluna. Pallonlyönti oli kuitenkin kyläpeliä, tarvittiin kansallispeli yhtenäisin säännöin kehitettynä. Aikaisempi kosketus baseballiin antoi pontta kehitystyöhön, kokeiluihin. Hän kehitti pesäpalloa myös siksi, että hän näki maassamme melkoisen ristiriidan yksilöurheilun ja joukkueurheilun välillä. Nuorison kasvatus kaipasi hyvää pallopeliä. Samalla voisi lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: myös yleisurheilu, varsinkin pikajuoksu, voisivat hyötyä.
Pallopelit, joissa lyödään palloa, juostaan, kopataan ja poltetaan, ovat yleismaailmallisia ja vuosisatoja vanhoja. Euroopassa niitä pelattiin paljon vielä 1880 – luvulla, mutta ne kuihtuivat uuden kilpaurheilun jaloissa.
Pesisleirien historia pähkinänkuoressa
Pesisleireillä on Suomessa jo yli 70-vuoden historia. -30-60 luvuilla leirit olivat pääsääntöisesti piiri- ja koulutusleirejä, joita järjestettiin useimmissa maamme piireissä. Ensimmäiset merkinnät valtakunnallisista pesisleireistä Pesäpalloliiton toimintakertomuksista löytyvät vuodelta 1966, jolloin järjestettiin valtakunnallinen leiri piirijoukkueille. Leirillä olivat mukana ampiaiset, oravat ja pääskyt.
Vuonna 1971 ei järjestetty erikseen valtakunnallista nuorten pesisleiriä, vaan nuoret kokoontuivat Tampereelle omiin Nuorten Suurkisoihinsa. Pesisnuoria leirillä oli mukana yli 600 11-15-vuotiasta lasta ja nuorta. Suurkisoissa ottelivat ensimmäisen kerran Suomen mestaruudesta ampiaiset (13v. pojissa) ja pääskyt (15v. tytöissä). Suurkisamestaruudesta piirijoukkueilla pelasivat puolestaan oravat (alle 15-v pojat), alle sääsket (11-v pojat) ja alle peipot (13-v tytöt).
Vuonna 1972 järjestettiin ensimmäinen “virallinen” Suurleiri Porissa. Mukana oli 32 joukkuetta. Leirillä pelasivat ampiaiset (alle 13-v pojat) ja pääskyt (alle 15-v tytöt). Vuonna 1973 leirillä pelasivat ensimmäistä kertaa myös peipot (alle 13-v tytöt). Vuodesta 1979 lähtien Suurleirillä ovat pelanneet vain D-ikäiset tytöt ja pojat.
Vuoden 1971 PPL:n toimintakertomuksessa on kerrottu Tenavatoiminnasta seuraavaa:
Toimintavuoden alussa päätettiin Tenavatoiminnan nimeä kantava nuorten toiminnan muoto, joka olisi tarkoitettu 6-10-vuotiaille tytöille ja pojille. Toimintaa varten perustettu elin “Tenavaliiton johtokunta” alkoi suunnittelun. Heti alkuun kohdattiin vaikeuksia nimen suhteen. Ajateltiin näet yhdistää toiminta Tenavat-sarjakuvaan ja näin saada voimakas taustavoima – Jaska Jokunen – baseball lakkeineen symbolisoimaan tenavien touhuilua.
Tarkemmissa tutkimuksissa osoittautui, että nimeä Tevavat ei ilmeisesti ilman suuria korvauksia saada käyttöön. Tästä käytiin neuvotteluja ensin Sanoma osakeyhtiön kanssa, joka on sarjakuvan suomalainen haltija. Kun ilmeni, että tällä taholla suhtaudutaan asiaan myönteisesti otetiin yhteys United Press Internaitonal:iin (UPI), joka ystävällisesti lupasi tutkia asiaa. Tutkimukset kestivät kauan mutta lopputulos oli Pesäpalloliitolle myönteinen. Sarjakuvan Tenavat suomalasista nimeä saadaan käyttää vapaasti.
Tästä päätöksestä Tenavatoimintaan saatiin tuulta purjeisiin niin paljon, että ensimmäinen valtakunnallinen Tenavaleiri näki päivänvalonsa vuonna 1973 Hämeenlinnassa. Tällä leirillä mestaruudet jaettiin alle 9-v. pojille ja alle 11-v. tytöille. Vuosina 1979-1992 Tenavaleirillä pelasivat E-ikäiset tytöt ja pojat sekä F-ikäiset pojat. 1993 vuodesta lähtien Tenavaleirillä ovat pelanneet vain E-ikäiset.
Leirien suosio on kasvanut vuodesta toiseen. Nuorisoleirit alkoivat omat vuosittaiset leirinsä 1985 Helsingissä ja Naperot liittyivät leiriläisten joukkoon Kankaanpäässä 1993. Nuorisoleirillä ovat alusta alkaen pelanneet vain C-ikäiset samoin kuin Naperoleirillä F-ikäiset.
Vuonna 2003 järjestettiin ensimmäinen ja tähän mennessä myös ainoa B-ikäisten valtakunnallinen leiri Kempele-Oulunsalo alueella.
Pojat ja tytöt ovat pelanneet vuosien varrella lähes 5900 joukkueen voimin kesäistä pallopeliä 49 eri paikkakunnalla ympäri Suomea.
