Sivun

maalattu

otsikkoteksti

Tavoite: Kiinniottaminen, rauhallinen alakautta heittäminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Isoja palloja

Mitä tehdään?

Harjoitellaan itsenäisesti kiinniottamista seinää vasten alakautta heitellen. Oppilaat asettautuvat kahden metrin etäisyydelle seinästä. Tavoitteena on saada seinästä kimmahtava pallo ilmasta kiinni.

Mitä opetan?

Silmän ja käden yhteistyötä, liikkumista pallon taakse. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– liikkuminen palloa kohti 
– vartalo pallon takana 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja ottamaan pallo kiinni kahdella kädellä vatsaa vasten.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden uskallusta antaa tulla pallo kohti omaa vartaloa.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina kiinni ja innokkaasti heittelevät itselleen erilaisia heittoja kiinniotettavaksi.

Milloin ei suju?

Osaa oppilaista kiinniottaminen pelottaa ja osalle kiinniottaminen tehtävä tuntuu liian helpolta.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään heiton ja kiinniottamisen väliin esim. taputus- tai hyppytehtäviä. Vaihtelen erilaisia palloja, mitä oppilaat voivat käyttää.

Milloin tulee onnistumisia?

Etäisyys seinästä ja pallo ovat sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Keksitään yhdessä oppilaiden kanssa erilaisia tehtäviä heiton ja kiinniottamisen väliin.

Miten eriytän?

Vaihtelen pallon kokoa ja heittoetäisyyttä seinästä.

Tavoite: Kiinniottaminen

Tila: Liikuntasali, kenttä tai areena

Välineet: Iso pallo

Mitä tehdään?

Kotitehtävänä on harjoitella kiinniottamista isolla pallolla. Kiinniottamisen kympit – tehtävissä pitää onnistua 10 kertaa aina jokaisen tason tehtävässä, että voi siirtyä seuraavaan kohtaan. 

ISON PALLON KIINNIOTTAMINEN (ellei seinää ole käytössä, tehtäviä voi tehdä parin kanssa) 

1. ison pallon heittäminen ilmaan ja pomppivan pallon kiinniottaminen 

2. ison pallon heittäminen ilmaan ja yhdestä pompusta kiinniottaminen 

3. ison pallon heittäminen ilmaan ja ilmasta kiinniottaminen 

4. ison pallon heittäminen ilmaan, taputus ja yhdestä pompusta kiinniottaminen 

5. ison pallon heittäminen ilmaan, taputus ja ilmasta kiinniottaminen 

6. ison pallon heittäminen seinään alakautta kahden metrin etäisyydeltä ja kiinniottaminen 

7. ison pallon heittäminen seinään alakautta kahden metrin etäisyydeltä, taputus selän takana ja kiinniottaminen 

8. ison pallon heittäminen seinään alakautta kahden metrin etäisyydeltä, koskettaminen oikealla kämmenellä vasenta olkapäätä ja joka toisessa heitossa vasemmalla kämmenellä oikeata olkapäätä ja kiinniottaminen 

9. ison pallon heittäminen seinään alakautta kahden metrin etäisyydeltä, koskettaminen oikealla kämmenellä vasenta reittä ja joka toisessa heitossa vasemmalla kämmenellä oikeata reittä ja kiinniottaminen 

10. ison pallon heittäminen seinään alakautta kahden metrin etäisyydeltä, pyörähdys 360 astetta ja kiinniottaminen 

Mitä opetan?

Kannustan oppilaita harjoittelemaan kotioloissa. Painotan oppilaille, että vain harjoittelu tekee mestarin.

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita harjoittelemaan yhdessä kotijoukkojen kanssa.

Mitä havainnoin?

Kotitehtävä on hyvä käydä koulussa yhteisesti läpi. Oppilaiden innokkuudesta kertoa omista onnistumisista /epäonnistumisista paljastuu, miten tehtävä on kotona suoritettu. Milloin sujuu? Oppilas haluaa näyttää esim. välitunnilla, miten hänellä onnistuu kiinniottotehtävät.

Milloin ei suju?

 Tehtävää ei ole muistettu tehdä, jolloin se voidaan mennä suorittamaan yhdessä vaikka välitunnilla. 

Miten lisään aktiivisuutta?

 Liikuntatunneilla voidaan keksiä oppilaiden kanssa lisää kiinniottamiseen liittyviä tehtäviä. 

Milloin tulee onnistumisia?

 Kun yrittäminen on kunnossa, niin onnistumisia tulee. 

Miten toistoja?

 Lisään oppilaiden motivaatiota kyselemällä, miten tehtävän suorittaminen on onnistunut. 

Miten eriytän?

 Annan kiinniottamisesta kiinnostuneille oppilaille myös räpylällä tehtäviä kiinniottotehtäviä.

Tavoite: Kiinniottaminen ja suunnanmuutokset

Tila: Liikuntasali, areena tai kenttä

Välineet: Tenavapalloja, räpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Leikitään hippaa merkatulla alueella. Alueen koko merkitään leikkijämäärän mukaisesti sellaiseksi, että kukaan leikkijä ei voi seisoskella paikallaan. Kaikilla leikkijöillä hippaa(hippoja) lukuun ottamatta on räpylä kädessään. Kun hippa saa leikkijän kiinni, jää hän paikalleen odottamaan pelastajaa. Pelastajiksi valitaan kaksi tai kolme leikkijää, jotka voivat pelastaa kiinni jääneet oppilaat kopittelemalla hänen kanssaan 3-5 kertaa. Jokaisella pelastajalla on pallo ja heitto suoritetaan alakautta.

Mitä opetan?

Oppilaiden jatkuvaa yrittämistä ja kaverin taitojen huomiointia pelastushetkellä.

Mitä ohjeita?

Korostan jatkuvaa liikettä hippaleikissä. Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa. Lisäksi rohkaisen oppilaita nopeaan toimintaan kopittelussa.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja kiinniottamisen tekniikkaa.

Milloin sujuu?

Useampi oppilas haluaa olla hippana, hipat saavat kiinni eri oppilaita sekä kiinniottamisessa tulee onnistumisia.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, hippa ei saa ketään kiinni, on useita oppilaita, joilla ei onnistu kiinniottaminen kopittelussa.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen pienryhmiä 8- 10 /oppilasta hippaleikissä. Pienennän hipassa leikkialuetta ja lisään hippoja sekä pelastajia. Pelastajaa odottaessa oppilas voi suorittaa jotain tehtävää, esimerkiksi hyppiä X-hyppyjä.

Milloin tulee onnistumisia?

Hipassa alue on sopiva ryhmäkokoon nähden. Oppilaat suorittavat kopittelutehtävän rauhallisesti ja huolellisesti.

Miten toistoja?

Lisään hippoja, pelastajia ja koppien määrää.

Miten eriytän?

Muodostan tarvittaessa kaksi eri hippaleikkiä. Vaihdan pelastajille erilaisia palloja tai tehtävään myös pallon käsittelytempun (esim. pallo viedään selän takaa).

Miten vaihtelua?

Hipassa vaihdetaan liikkumistapaa (yhdellä jalalla hyppien, kävellen, kontaten tms.). Kopittelu tehdään maan kautta pompauttamalla.

Tavoite: Kiinniottaminen, rauhallinen alakautta heittäminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Isoja palloja, (räpylät ja tennispalloja), kartiot

Mitä tehdään?

Pelataan seinäpalloa pareittain heitellen palloa alakautta ennakolta määrättyyn kohtaan seinästä. Myös lattialle on merkitty kartioilla alue, jossa pallon täytyy pompata. Pelin tarkoituksena on saada heitettyä pallo seinään siten, ettei pari saa otettua palloa yhdestä pompusta kiinni. Ennen pelin aloittamista on hyvä kerrata, miten on sallittua suorittaa heitto seinään. 

Yksi peli voi päättyä esimerkiksi kymmeneen pisteeseen tai siten, että voittaja on se pelaaja, joka voittaa peräkkäin kolme palloa. 

Mitä opetan?

Pelin tavoitteena on kisailla parin kanssa reilun pelin hengessä. 

Pelin aikana opetetaan tarvittaessa myös kiinniottamista: 

– vartalo kiinniotettaessa pallon takana 
– katse pallossa 
– painopiste alhaalla (peliasento) 

Mitä ohjeita?

Käyn läpi alakautta heiton sekä heittäjän väistöliikkeen oman heittosuorituksen jälkeen.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kykyä pelata reilusti ja sopia mahdolliset erimielisyydet pelin tiimellyksessä.

Milloin sujuu?

Oppilaiden pelit sujuvat leppoisassa hengessä. Jokainen oppilas saa pelata tasaväkistä vastustajaa vastaan.

Milloin ei suju?

Pelin säännöt eivät ole selvät. Oppilaat kiistelevät jatkuvasti siitä, osuiko heitto määrättyyn kohtaan seinästä tai lattiasta.

Miten lisään aktiivisuutta?

Pelissä voidaan sopia, että oman heiton jälkeen pitää käydä lattialla vatsallaan tai istumassa.

Milloin tulee onnistumisia?

Pelialue ja pallo on sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Pelataan useampia pelejä vaihdellen pareja.

Miten eriytän?

Vaihtelen pallon kokoa ja pelialueen kokoa oppilaiden taitotason mukaan.

Tavoite: Kiinniottaminen, rauhallinen alakautta heittäminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Isoja palloja

Mitä tehdään?

Harjoitellaan itsenäisesti kiinniottamista seinää vasten alakautta heitellen. Oppilaat asettautuvat kahden metrin etäisyydelle seinästä. Tavoitteena on saada seinästä kimmahtava pallo ilmasta kiinni.

Mitä opetan?

Silmän ja käden yhteistyötä, liikkumista pallon taakse. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– liikkuminen palloa kohti 
– vartalo pallon takana 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja ottamaan pallo kiinni kahdella kädellä vatsaa vasten.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden uskallusta antaa tulla pallo kohti omaa vartaloa.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina kiinni ja innokkaasti heittelevät itselleen erilaisia heittoja kiinniotettavaksi.

Milloin ei suju?

Osaa oppilaista kiinniottaminen pelottaa ja osalle kiinniottaminen tehtävä tuntuu liian helpolta.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään heiton ja kiinniottamisen väliin esim. taputus- tai hyppytehtäviä. Vaihtelen erilaisia palloja, mitä oppilaat voivat käyttää.

Milloin tulee onnistumisia?

Etäisyys seinästä ja pallo ovat sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Keksitään yhdessä oppilaiden kanssa erilaisia tehtäviä heiton ja kiinniottamisen väliin.

Miten eriytän?

Vaihtelen pallon kokoa ja heittoetäisyyttä seinästä.

Miten vaihtelua?

Katso Miten eriytän?

Tavoite: Kiinniottaminen, silmä-käsikoordinaatio

Tila: Areena, kenttä tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain alakautta heitellen. Oppilaat asettautuvat kasvotusten kolmen metrin etäisyydelle toisistaan. Parit kopittelevat heittämällä palloa alakautta ja tähtäämällä heitto räpylän puolelle vartalosta. Oppilaiden taitotasosta riippuen kiinniotto voi tapahtua navan tasolla/alapuolella (räpylän pussi alaspäin) tai silmien lähellä (räpylän pussi olkapään tasolla). Heittäjän tehtävä on suunnata heitto mahdollisimman tarkasti. Kopittelu voidaan suorittaa myös isolla pallolla ilman räpylöitä.

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikkaa, räpylällä kiinniottamista. Harjoitus ei ole heittoharjoitus. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo pallon takana 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden räpylän käyttöä. Saahan jokainen oppilas räpylän isoksi kiinniottamista varten. Kehotan tarvittaessa toisen kädellä auttamaan räpylän suurentamisessa painamalla räpylän nokasta.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni, vähintäänkin pallo osuu räpylään jokaisella kerralla. Oppilaat saavat pallon kiinni myös heittokäden puolelta.

Milloin ei suju?

Parit ovat kiinniottotehtävässä liian kaukana toisistaan ja on useita oppilaita, joilla ei onnistu kiinniottaminen kopittelussa.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään uuden pallon jokaiselle parille. Näin oppilaat heittävät ja ottavat pallon kiinni yhtäaikaisesti.

Milloin tulee onnistumisia?

Kopittelun etäisyys, pallo ja kiinniottotapa ovat sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa peräkkäin oppilaat saavat pallon kiinni.

Miten eriytän?

Osa oppilaista suorittaa tehtävää isolla pallolla kopitellen. Heitetään palloa myös keskilinjan toiselle puolelle eli heittokäden puolelle.

Miten vaihtelua?

Vaihdetaan pareja, jolloin kiinniotettavat heitot myös muuttuvat.

Tavoite: Kiinniottaminen

Tila: Areena, kenttä tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain alakautta heitellen. Oppilaat asettautuvat kolmen metrin etäisyydelle toisistaan. Parit kopittelevat heittämällä palloa alakautta ja tähtäämällä heitto räpylän puolelle vartalosta. Oppilaiden taitotasosta riippuen kiinniotto voi tapahtua navan tasolla/alapuolella (räpylän pussi alaspäin) tai silmien lähellä (räpylän pussi olkapään tasolla). Heittäjän tehtävä on suunnata heitto mahdollisimman tarkasti. Kopitteluun lisätään hyppääminen siten, että aina heiton jälkeen täytyy hypätä tasahyppy eteen tai taaksepäin ja takaisin. Hyppääminen voidaan suorittaa myös molemmille sivuille.

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikkaa sekä rytmikästä hyppäämistä kahdella jalalla yhtäaikaisesti tasaponnistaen. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo pallon takana 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden räpylän käyttöä sekä hyppäämistä aina oman heiton jälkeen. Saahan jokainen oppilas räpylän isoksi kiinniottamista varten. Neuvon oppilaita tarvittaessa painamaan räpylän nokasta toisella kädellä ennen suoritusta.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pallot kiinni ja hyppääminen eri suuntiin onnistuu.

Milloin ei suju?

Kiinniottamisessa on hankaluuksia ja oppilaat hyppäävät pallo kädessä.

Miten lisään aktiivisuutta?

Kannustan oppilaita toimimaan ripeästi. Nopea pallon heitto kaverille sekä terävät hypyt (mahdollisimman lyhyt kontakti maahan).

Milloin tulee onnistumisia?

Heittoetäisyys on sopiva oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Kisaillaan, kuka ehtii suorittaa nopeiten yhdessä sovitun määrän heittoja.

Miten eriytän?

Vaihtelen heittoetäisyyttä eri oppilailla.

Miten vaihtelua?

Lisään hyppäämiseen 360 asteen hypyt.

Tavoite: Kiinniottaminen, syöttäminen, heittäminen

Tila: Areena, kenttä tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot, pesäpalloräpylät, isoja palloja kopitteluun (tarvittaessa), tennismailoja tai sanomalehtiä syöttölautasiksi

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain alakautta heitellen. Oppilaat asettautuvat kahden metrin etäisyydelle toisistaan. Parit kopittelevat heittämällä palloa alakautta ja tähtäämällä heitto räpylän puolelle vartalosta. Oppilaiden taitotasosta riippuen kiinniotto voi tapahtua navan tasolla/alapuolella (räpylän pussi alaspäin) tai silmien lähellä (räpylän pussi olkapään tasolla). Heittäjän tehtävä on suunnata heitto mahdollisimman tarkasti. Kopittelu voidaan suorittaa myös isolla pallolla ilman räpylöitä. 

a) Lämmittelyn jälkeen kisaillaan kopittelussa siten, että sovitaan kiinniottojen määrä, jonka jälkeen pari pääsee syöttötehtävään yrittämään kisailun voittoa. Sopiva kopittelun määrä on 5-8 kiinniottoa /oppilas. Syöttötehtävässä oppilaiden täytyy onnistua syöttämään oikeaoppisesti (yksi metri pään yläpuolelle) syöttö kaksi kertaa niin, että pallo osuu tennismailan verkko-osaan tai sanomalehteen. 

b) Lämmittelyn jälkeen kisaillaan kopittelussa siten, että sovitaan kiinniottojen määrä, jonka jälkeen pari pääsee tarkkuusheittoon yrittämään voittoa. Sopiva kopittelun määrä on 5-8 kiinniottoa /oppilas. Tarkkuusheitossa oppilaiden tulee vuorotellen yrittää osua maaliin. Maali kannattaa asettaa sen verran hankalaksi, ettei nopeimmin kopittelun suorittanut pari automaattisesti onnistu heittotehtävässä. Maali kannattaa sijoittaa suhteellisen kauas ja korkealle, jotta onnistuminen edellyttää oikeaoppista heittotekniikkaa.

Mitä opetan?

Huolellista ja nopeaa toimintaa ilman ylimääräistä hätäilyä.

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kopittelussa tarkasti palloa. Lisäksi rohkaisen oppilaita nopeaan toimintaan.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kiinniottamisen tekniikkaa sekä tehtäväpaikkojen toimivuutta.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni. Jokainen pari ehtii tekemään pistetehtävää ennen kuin voitto ratkeaa.

Milloin ei suju?

Parit ovat kopittelussa liian kaukana toisistaan ja on useita oppilaita, joilla kiinniottaminen ei onnistu kopittelussa. Syöttötehtävässä syöttäminen on liian haasteellista ja oppilaat yrittävät liian matalilla syötöillä ratkaista voiton itselleen.

Miten lisään aktiivisuutta?

Sijoitan tehtäväpaikan kauemmas kopittelupaikasta, esim. areenan ulkopuolelle.

Milloin tulee onnistumisia?

Kopittelun etäisyys, pallo ja kiinniottotapa ovat sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Kisailuja otetaan useampia (ainakin 5 kpl), aina uuden parin kanssa. Lasketaan yksilöllisesti, montako kertaa on ollut voittavassa parissa.

Miten eriytän?

Osa oppilaista suorittaa tehtävää isolla pallolla kopitellen.

Miten vaihtelua?

Kisailussa kannattaa vaihtaa pareja jatkuvasti.

Tavoite: Kiinniottaminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenava tai tennispallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain alakautta heitellen. Oppilaat asettuvat noin viiden metrin etäisyydelle toisistaan. Heittäjän tehtävä on suunnata heitto mahdollisimman tarkasti kohti kiinniottajaa. Parit liikkuvat kävellen peräkkäin kasvot toisiaan kohden, toinen etu-, toinen takaperin. Osia vaihdetaan esimerkiksi tilan toisessa päässä.

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikkaa, räpylällä kiinniottamista liikkeessä. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo pallon takana 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– liikkuminen pallon alle ja kiinniotto lähellä silmien tasoa 

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja liikkumaan siten, että pallon voi ottaa kiinni silmien tasolta.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden liikkumista ja heittojen voimakkuutta.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni, vähintäänkin pallo osuu räpylään jokaisella kerralla.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät liiku pallon alle ja eivät saa palloa kiinni. Heitot lentelevät sinne tänne.

Miten lisään aktiivisuutta?

Taitotason salliessa tehtävä tehdään hölkkävauhdissa.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun heiton voimakkuus ja oppilaiden välimatka ovat sopivia taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa peräkkäin oppilaat saavat pallon kiinni.

Miten eriytän?

Harjoittelu voidaan aloittaa isommalla pallolla ilman räpylöitä. Taitavimmat oppilaat voivat pidentää välimatkaansa.

Miten vaihtelua?

Pareja vaihtamalla mielenkiinto säilyy paremmin.

Tavoite: Kiinniottaminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain alakautta heitellen. Oppilaat asettautuvat 2-3 metrin etäisyydelle toisistaan. Parit kopittelevat heittämällä palloa alakautta ylöspäin noin kolmen metrin korkeuteen. Oppilaat liikkuvat pallon alle ja taitotasosta riippuen kiinniotto voi tapahtua vartalon edestä tai silmien yläpuolelta. Kiinnioton jälkeen oppilaat palaavat lähtöpaikalleen ennen seuraavaa heittoa. Heittäjän tehtävä on suunnata heitto mahdollisimman tarkasti. Kopittelu voidaan suorittaa myös isolla pallolla ilman räpylöitä.

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikkaa, räpylällä kiinniottamista. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo lähellä palloa 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– liikkuminen pallon alle ja kiinniotto lähellä silmien tasoa 

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja liikkumaan pallon alle.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden liikkumista siten, että pallo saadaan kiinni läheltä vartaloa.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni, vähintäänkin pallo osuu räpylään jokaisella kerralla. Oppilaat saavat pallon kiinni pään yläpuolella myös heittokäden puolelta.

Milloin ei suju?

Parit ovat liian kaukana kiinniottotehtävässä toisistaan ja on useita oppilaita, joilla kiinniottaminen ei onnistu kopittelussa. Pallon lentelevät sinne tänne.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään uuden pallon jokaiselle parille. Näin oppilaat heittävät ja ottavat pallon yhtäaikaisesti.

Milloin tulee onnistumisia?

Heiton korkeus, pallo ja kiinniottotapa ovat sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa peräkkäin oppilaat saavat pallon kiinni.

Miten eriytän?

Osa oppilaista suorittaa tehtävää isolla pallolla kopitellen. Heitetään palloa korkeammalle ilmaan, jolloin kiinniottajan tulee liikkua enemmän.

Miten vaihtelua?

Vaihdetaan pareja, jolloin kiinniotettavat heitot myös muuttuvat.

Tavoite: Kiinniottaminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenava- tai tennispalloja ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Leikitään seuraa johtajaa –leikkiä räpylöiden ja pallojen kanssa. Oppilaat jaetaan 3-4 –hengen ryhmiin, jotka liikkuvat salissa ja sen ympäristössä palloa itselle ilmaan heitellen. Kiinniottaminen tapahtuu räpylällä. Oppilaat voivat liikkua vapaasti salissa, salin viivoja pitkin, lavalla, portaissa jne. Yksi vuorollaan on johtaja, joka näyttää mitä temppuja muu ryhmä tekee matkan varrella. Opettajan merkistä johtaja vaihtuu ja toisesta merkistä aloitetaan tehtävän suorittaminen. 

Hyviä temppuja ovat: 

– pallon heittely ilmaan ja kiinniotto eri paikoista (pään yläpuolelta, vartalon edestä, selän takaa, jalan alta jne.) 
– pallon pudotus ja kauhaisu 
– istumassa käynti heittelyn aikana 
– heitto seinään ja kiinniotto maan kautta 
– heitto seinään ja kiinniotto ilmasta 

Opettajan merkkejä: 
– yksi, kaksi, kolme, vihellystä 
– käsimerkit ylös, sivuille 
– tuomarin merkkivihellykset 

Mitä opetan?

Pallon kiinniottamista ja käsittelyä. Korostan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo lähellä palloa 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– liikkuminen pallon alle ja kiinniotto lähellä silmien tasoa 

Mitä ohjeita?

Korostan opettajan merkkien huomioimista. Johtaja näyttää tehtävän, mikä aloitetaan sovitusta merkistä. Sovittujen merkkien mukaisesti johtaja vaihtuu tai sama johtaja keksii uuden tempun. Muu aika heitellään palloa itselle.

Mitä havainnoin?

Jos tehtävien tekeminen ei onnistu, vaihdan johtajaa merkillä nopeammin.

Milloin sujuu?

Ryhmät keskittyvät omaan toimintaansa eivätkä sähellä ympäriinsä.

Milloin ei suju?

Pallot lentelevät sinne tänne.

Miten lisään aktiivisuutta?

Liikkumismuodoksi valitaan juokseminen.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaiden vauhti etenemisessä ja tehtävien suorittamisessa ei kasva liian suureksi.

Miten toistoja?

Opettaja vaihtaa tehtävää ja johtajaa sopivin väliajoin. Kun tekeminen onnistuu, sitä jatketaan. Kun ei, tehtävää vaihdetaan nopeammin.

Miten eriytän?

Osa ryhmistä liikkuu hitaammin ja osa nopeammin.

Miten vaihtelua?

Opettaja muuttaa merkkejä, joilla ryhmän johtaja vaihtuu. Ryhmä joutuu seuraamaan välillä ääni-, välillä käsimerkkejä. Oppilaat keksivät tehtäviä itse.

Tavoite: Kiinniottaminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesisräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain alakautta heitellen. Oppilaat asettautuvat noin viiden metrin etäisyydelle toisistaan. Heittäjän tehtävä on suunnata heitto mahdollisimman tarkasti kohti kiinniottajaa.

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikkaa, räpylällä kiinniottamista. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– liikkuminen pallon taakse 
– katse pallossa 
– räpylän nokka alaspäin 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta, kiinniotto tapahtuu etupuolella 

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja liikkumaan siten, että pallon voi ottaa kiinni lähellä omaa vartaloa.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden räpylän käyttöä. Saahan jokainen oppilas räpylän isoksi kiinniottamista varten. Neuvon oppilaita tarvittaessa painamaan räpylän nokasta toisella kädellä ennen suoritusta.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni, vähintäänkin pallo osuu räpylään jokaisella kerralla. Oppilaat saavat pallon kiinni myös heittokäden puolelta.

Milloin ei suju?

Oppilaat kurkottelevat kiinniottohetkellä ”pylly pitkällä” palloa tai oppilaat yrittävät napata pallon lyömällä räpylä maata vasten (kissaa niskasta).

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään kauhaisutehtävän aina ennen kuin heitto kaverille lähtee. Kauhaisussa pudotetaan pallo maahan ja napataan räpylän nokka maata viistäen kiinni.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun kaverin maaheiton voimakkuus on sopiva kiinniottajan taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa oppilaat saavat peräkkäin pallon kiinni.

Miten eriytän?

Heitetään palloa myös keskilinjan toiselle puolelle eli heittokäden puolelle. Taitavimmat oppilaat voivat heittää maaheittoja myös yläkautta.

Miten vaihtelua?

Heitetään kaverille myös heittoja, jossa pallo pomppii enemmän.

Tavoite: Kiinniottaminen, pallon kiinniottamisen ja liikkumisen yhdistäminen

Tila: Areena, liikuntasali tai kenttä

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät, pehmeitä tai isoja palloja tarvittaessa, kartiot

Mitä tehdään?

Harjoitellaan maaheittojen kiinniottamista kisaillen pareittain alakautta heittäen. Molemmille pareista merkitään kartioilla maali, johon kumpikin parista vuorollaan yrittää suunnata heittonsa. Heitto tapahtuu aina siitä, mistä pallon saa kiinni tai omalta maaliviivalta. Sopiva maalien etäisyys riippuu oppilaiden taitotasosta, mutta hyvä lähtökohta on kisailla peliareenalla poikittain. Maalin koko on sopiva, kun keskimäärin joka viides heitto menee maaliin. Kisailua on hyvä käydä sovitun ajan ja toistaa sitä useasti.

Mitä opetan?

Reilua ja sääntöjenmukaista kisailua. Kiinniottamisen ja liikkumisen yhdistämistä. Kiinniottamisessa painotan tarvittaessa myös tekniikkaa: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– liikkuminen pallon taakse 
– katse pallossa 
– räpylän nokka alaspäin 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta, kiinniotto tapahtuu etupuolella 

Mitä ohjeita?

Korostan, että heitto täytyy suorittaa siitä kohti, missä kiinniotto tapahtui. Lisäksi näytän, kuinka kiinniottotilanteessa voi liikkua palloa vastaan.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden uskallusta antaa tulla pallo kohti omaa vartaloa sekä heittojen kovuuden sopivuutta maalien kokoon sekä etäisyyteen. Jos oppilaat innostuvat heittämään ilmaheittoja, sovitaan sääntö jonka mukaan kiinniottaja saa kopista pisteen.

Milloin sujuu?

Oppilaat pelaavat innokkaasti tasaväkisiä pelejä. Heitot pysyvät maaheittoina.

Milloin ei suju?

Oppilaiden taitoerot ovat liian suuret.

Miten lisään aktiivisuutta?

Pareittain toteutettuna peli vaatii aktiivisuutta.

Milloin tulee onnistumisia?

Heittoetäisyys ja maalin koko ovat sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Pelataan peräkkäin pareja vaihtaen useampia pelejä.

Miten eriytän?

Vaihtelen pallon pehmeyttä ja kokoa sekä heittoetäisyyttä eri oppilailla. Osa oppilaista voi olla seinäpalloa isolla pallolla.

Miten vaihtelua?

Sovitaan uusi sääntö, että heittää saa myös yläkautta väärällä kädellä.

Tavoite: Kiinniottaminen

Tila: –

Välineet: Tenavapallo ja pesäpalloräpylä

Mitä tehdään?

Kotitehtävänä on harjoitella kiinniottamista tenavapallolla ja räpylällä. Kiinniottamisen kympit – tehtävissä pitää onnistua 10 kertaa aina jokaisen tason tehtävässä, että voi siirtyä seuraavaan kohtaan.

Mitä opetan?

Kannustan oppilaita harjoittelemaan kotioloissa. Painotan oppilaille, että vain harjoittelu tekee mestarin.

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita harjoittelemaan yhdessä kotijoukkojen kanssa.

Mitä havainnoin?

Kotitehtävä on hyvä käydä koulussa yhteisesti läpi. Oppilaiden innokkuudesta kertoa omista onnistumisista /epäonnistumisista paljastuu, miten tehtävä on kotona suoritettu.

Milloin sujuu?

Oppilas haluaa näyttää esim. välitunnilla, miten hänellä onnistuu kiinniottotehtävät.

Milloin ei suju?

Tehtävää ei ole muistettu tehdä, jolloin se voidaan mennä suorittamaan yhdessä vaikka välitunnilla.

Miten lisään aktiivisuutta?

Liikuntatunneilla voidaan keksiä oppilaiden kanssa lisää kiinniottamiseen liittyviä tehtäviä.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun yrittäminen on kunnossa, niin onnistumisia tulee.

Miten toistoja?

Lisään oppilaiden motivaatiota kyselemällä, miten tehtävän suorittaminen on onnistunut.

Miten eriytän?

Taitavat oppilaat voivat kokeilla tehtävää myös eri palloilla (tennispallo, miesten pallo).

Miten vaihtelua?

Katso Miten lisään aktiivisuutta?

Tavoite: Kiinniottaminen maata pitkin ja ilmassa tulevista palloista

Tila: Areena, liikuntasali tai kenttä

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain alakautta heitellen vuoroin maa-, vuoroin ilmaheittoja. Oppilaat asettautuvat noin viiden metrin etäisyydelle toisistaan. Heittäjän tehtävä on suunnata heitto mahdollisimman tarkasti kohti kiinniottajaa. Kiinniottajan täytyy liikkua pallon taakse tai alle.

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikkaa, räpylällä kiinniottamista. 

Korostetaan maaheiton kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– liikkuminen pallon taakse 
– katse pallossa 
– räpylän nokka alaspäin 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta, kiinniotto tapahtuu etupuolella 

Korostetaan ilmaheiton kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo lähellä palloa 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– liikkuminen pallon alle ja kiinniotto lähellä silmien tasoa 

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja liikkumaan siten, että pallon voi ottaa kiinni lähellä omaa vartaloa.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden liikkumista pallon taakse ja alle. Saahan jokainen oppilas pallon kiinni vartalon edestä tai silmien tasolta.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni, vähintäänkin pallo osuu räpylään jokaisella kerralla. Oppilaat saavat pallon kiinni myös heittokäden puolelta.

Milloin ei suju?

Oppilaat kurkottavat palloon kiinniottohetkellä ja heidän vartalonsa ei ole pallon takana/ alla.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään pallon käsittelytehtävän ennen kuin heitto kaverille lähtee. Käsittelytehtäviä voivat olla esimerkiksi pallon vienti selän takaa räpylästä käteen, pallon vienti jalkojen välistä jne.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun parin heiton voimakkuus maahan tai ilmaan on sopiva kiinniottajan taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa peräkkäin oppilaat saavat pallon kiinni.

Miten eriytän?

Molemmat heittävät oman pallon ilmaan yhtä aikaa. Taitavimmat oppilaat voivat heittää heittoja myös yläkautta.

Miten vaihtelua?

Heitetään kaverille myös heittoja, jossa pallo pomppii enemmän.

Tavoite: Kiinniottaminen ilmassa tulevista palloista, liikkuminen pallon alle, lyöminen

Tila: Kenttä, liikuntasali tai areena

Välineet: Pesäpalloräpylät, tennismailat, tennispallot, kartiot

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain lyönnistä. Lyönti tapahtuu tennismailalla siten, että tavoitteena on lyödä kaverille koppi. Lyönti tapahtuu omasta syötöstä. Kiinniottajalle on merkitty kartioilla kolme eri tasoa, mistä hänen täytyy lähteä liikkeelle saadakseen pallo kiinni ilmasta. Välimatkat kannattaa asettaa oppilaiden taitotason mukaan.

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikkaa, liikkumista pallon alle, lyönnin voimakkuuden säätelyä.

Korostetaan ilmassa tulevan pallon kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita:

– vartalo lähellä palloa
– katse pallossa
– heittokäsi lähellä räpylää
– liikkuminen pallon alle ja kiinniotto lähellä silmien tasoa

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja liikkumaan siten, että pallon voi ottaa kiinni silmien tasolta. Lyöjien tavoite on lyödä koppeja.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden liikkumista pallon alle ja lyöntien onnistumista.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni tai se vähintäänkin osuu räpylään jokaisella kerralla.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät liiku pallon alle ja eivät saa palloa kiinni läheltä silmien tasoa. Lyönnit lentelevät sinne tänne.

Miten lisään aktiivisuutta?

Taitotason salliessa välimatkoja pidennetään ja lyöjää vaihdetaan aina, kun koppi on saatu jokaiselta tasolta.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun lyönnin voimakkuus ja välimatka ovat sopivia kiinniottajan taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Jokaiselta tasolta otetaan useampi kuin yksi koppi.

Miten eriytän?

Katso Miten lisään aktiivisuutta.

Miten vaihtelua?

Pareja vaihtamalla mielenkiinto säilyy paremmin. Välillä pallo lyödään korkeammalle.

Tavoite: Kiinniottaminen, heittäminen

Tila: Areena tai liikuntasali

Välineet: Isot pallot, joukkueliivit

Mitä tehdään?

Pelataan päätypalloa kahdella joukkueella vastakkain. Sopiva määrä oppilaita/joukkue on 4-5, tarvittaessa voidaan pelata useampaa peliä yhtäaikaisesti. Pelialue on sopiva esimerkiksi silloin, kun peliä pelataan areenalla poikittain. Pelin tarkoituksena on saada pelattua pallo syötellen vastustajan päätyyn. Maali syntyy, kun pallolla kosketetaan vastustajan päätyä kädessä pitäen. 

Pelissä ei saa liikkua pallo kädessä, vaan sitä täytyy syötellä oman joukkueen kesken toisen joukkueen estellessä. Mikäli pallo putoaa maahan, siirtyy syöttelyvuoro toiselle joukkueelle. 

Mitä opetan?

Kannustan oppilaita liikkumaan aina tyhjään tilaan sopivan etäisyyden päähän. Näytän tarvittaessa kolmen oppilaan kanssa, miten tyhjään tilaan on helpompi syöttää.

Mitä ohjeita?

Korostan jokaisen jatkuvaa liikettä pelissä sekä sitä, että toisen kädestä palloa ei saa yrittää ottaa.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kiinniottamisen taitotasoa. Tässä pelissä on mahdotonta olla mukana, mikäli ei onnistu samaan palloa kiinni tai ei uskalla yrittää.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas on säännöllisesti tekemisissä pallon kanssa.

Milloin ei suju?

Kiinniottaminen ei onnistu, eikä peliin aktiivisesti osallistu kuin osa oppilaista.

Miten lisään aktiivisuutta?

Huolehdin, että oppilaiden taitotaso riittää pelin toteuttamiseksi sekä sen, että pelialue on riittävän pieni > toisen pääty on riittävän lähellä.

Milloin tulee onnistumisia?

Joukkueet ovat tasavahvoja.

Miten toistoja?

Katso, miten lisään aktiivisuutta ja miten tulee onnistumisia?

Miten eriytän?

Käynnistän tarvittaessa vauhdikkaamman ja rauhallisemman pelin.

Miten vaihtelua?

Lisään pelialueelle esteitä (patjoja, penkkejä, maaleja), joita joukkueet joutuvat väistelemään.

Tavoite: Kiinniottaminen, heittäminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Tennis(tenava)pallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista ja heittämistä seinään heitellen. Jokaisella oppilaalla on pallo ja oma paikka salissa. Jos seinätilaa tai palloja ei ole tarpeeksi, tehdään tehtävä pareittain. Oppilas heittää pallon seinään ilmana ja ottaa sen kiinni yhdestä pompusta. Vastaavasti oppilas heittää pallon maan kautta seinään ja ottaa sen kiinni ilmasta. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– liikkuminen pallon taakse 
– katse pallossa 
– räpylän nokka alaspäin 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta, kiinniotto tapahtuu etupuolella 

Mitä opetan?

Pallon kiinniottamista vuoroin pompun kautta ja ilmasta.

Mitä ohjeita?

Korostan kiinnioton olevan harjoitteen tärkein asia. Heitto mitoitetaan sen mukaan tarpeeksi lähelle seinän ja lattian saumaa.

Mitä havainnoin?

Kiinniotto tulee suorittaa läheltä vartaloa.

Milloin sujuu?

Oppilaat suorittavat tehtävää rytmikkäästi.

Milloin ei suju?

Pallot eivät osu ollenkaan räpylään tai lentelevät sinne tänne.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tehtävä on aktiivinen, jos oppilaiden taitotaso riittää sen suorittamiseen.

Milloin tulee onnistumisia?

Heitto osataan suunnata oikeaan kohtaan seinää tai lattiaa.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa oppilaat onnistuvat tietyn ajan kuluessa (esim. 30s.)

Miten eriytän?

Heikommat oppilaat voivat suorittaa tehtävää isolla pallolla ilman räpylöitä. Taitavat voivat ottaa pallon kiinni esimerkiksi vain rystypuolelta.

Miten vaihtelua?

Kisailu motivoi erityisesti taitavampia oppilaita.

Tavoite: Kiinniottaminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Tenava- tai tennispallot ja pesäpalloräpylät, kartiot

Milloin sujuu?

Oppilaiden pelit sujuvat leppoisassa hengessä. Jokainen oppilas saa pelata tasaväkistä vastustajaa vastaan.

Milloin ei suju?

Pelin säännöt eivät ole selvät. Oppilaat kiistelevät jatkuvasti siitä, osuiko heitto määrättyyn kohtaan seinästä tai lattiasta.

Miten lisään aktiivisuutta?

Pelissä voidaan sopia, että oman heiton jälkeen pitää käydä lattialla vatsallaan tai istumassa.

Milloin tulee onnistumisia?

Pelialue on sopiva oppilaiden taitotasoon nähden siten, että palloa ei voi heittää liian kovaa.

Miten toistoja?

Pelataan useampia pelejä vaihdellen pareja.

Miten eriytän?

Vaihtelen palloa ja pelialueen kokoa oppilaiden taitotason mukaan.

Tavoite: Kiinniottaminen, kauhaisun harjoittelu

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kauhaisua itsenäisesti. Tehtävänä on pudottaa pallo maahan heittokädellä ja yrittää kauhaista pallo räpylään heti, kun pallon on pompannut ylöspäin. Onnistuneessa suorituksessa räpylän nokka hipaisee maata. 

Tavoite on kauhaista onnistuneesti yhteensä 30 – 40 kertaa. 

Mitä opetan?

Kiinniottamisen harjoittelua läheltä maan pintaa. 

Korostetaan kauhaisun harjoittelussa seuraavia asioita: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– räpylän nokka alaspäin 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta 
– kauhaisu tapahtuu vartalon etupuolella lähellä vartaloa 

Mitä ohjeita?

Näytän, miten kauhaisu tapahtuu vartalon läheltä. Korostan, että pallo pudotetaan maahan eikä palloa heitetä maata vasten. Korostan rauhallista kauhaisuliikettä, jolloin pallon voi pudottaa alempaa.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kykyä suorittaa kauhaisu lähellä maan pintaa rauhallisesti.

Milloin sujuu?

Oppilaat jaksavat kärsivällisesti harjoitella kauhaisuliikettä ja pallot eivät lentele räpylästä.

Milloin ei suju?

Oppilaiden taidot eivät riitä kiinniottamiseen räpylällä. Kauhaisu on enemmänkin huiskaisu.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tehtävä voidaan toteuttaa myös itsenäisesti siten, että liikutaan vapaasti palloa pudotellen ja kauhaisu tehden.

Milloin tulee onnistumisia?

Jokainen oppilas malttaa tehdä kauhaisun rauhallisesti, eikä heitä palloa korkealle vaan pudottaa sen.

Miten toistoja?

Toistoja tulee, kun oppilaat jaksavat toistaa suoritetta.

Miten eriytän?

Harjoitellaan kauhaisua myös rystypuolelta samoilla periaatteilla.

Miten vaihtelua?

Kauhaisujen välissä tehdään pallon käsittelytehtävä (esim. viedään pallo räpylästä käteen selän takana).

Tavoite: Kiinniottaminen, kauhaisun harjoittelu, kauhaisun ja heittoliikkeen yhdistämisen harjoittelu

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan ilmaheittojen kiinniottamista sekä kauhaisua pareittain ala- tai yläkautta heittäen riippuen oppilaan taitotasosta. Sopiva etäisyys kiinniottoharjoituksia tehtäessä on noin 5-8 metriä. Jokaisen kiinniottamisen jälkeen tehtävänä on pudottaa pallo maahan heittokädellä ja yrittää kauhaista pallo räpylään heti, kun pallon on pompannut ylöspäin. Onnistuneessa suorituksessa räpylän nokka hipaisee maata. 

Tavoite on heittää, kiinniottaa ja kauhaista yhteensä 30 40 kertaa. 

Mitä opetan?

Kiinniottamisen harjoittelua vartalolinjan edessä. 

Korostetaan kauhaisun harjoittelussa seuraavia asioita: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– räpylän nokka alaspäin 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta 
– kauhaisu tapahtuu vartalon etupuolella lähellä vartaloa 

Korostetaan ilmassa tulevan pallon kiinnioton harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo lähellä palloa 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 

Mitä ohjeita?

Näytän, miten kauhaisu ja heitto tapahtuu rytmikkäästi. Korostan rauhallista kauhaisuliikettä, jolloin pallon voi pudottaa alempaa.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kykyä suorittaa kauhaisu lähellä maan pintaa.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat ilmaheitot pääsääntöisesti kiinni ja jaksavat kärsivällisesti harjoitella kauhaisuliikettä.

Milloin ei suju?

Oppilaiden taidot eivät riitä kiinniottamiseen räpylällä.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tehtävä voidaan toteuttaa myös itsenäisesti siten, että liikutaan vapaasti heittäen pallo ilmaan, ottaen pallo kopiksi, tehden kauhaisu, heittäen pallo ilmaan, ottaen koppi, tehden kauhaisu

Milloin tulee onnistumisia?

Jokainen oppilas ottaa kiinni omalle taitotasollensa sopivalta etäisyydeltä tulevia riittävän rauhallisia heittoja.

Miten toistoja?

Katso Miten lisään aktiivisuutta? Toinen vaihtoehto on toteuttaa harjoite itsenäisesti salissa heittäen palloa aina seinään.

Miten eriytän?

Harjoitellaan kauhaisua myös rystypuolelta samoilla periaatteilla.

Miten vaihtelua?

Kauhaisu voidaan yhdistää myös syöttämisen harjoitteluun.

Tavoite: Kiinniottaminen ilmassa tulevista palloista liikkeessä

Tila: Kenttä, areena

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain alakautta heitellen. Oppilaat asettautuvat noin viiden metrin etäisyydelle toisistaan. Heittäjän tehtävä on suunnata heitto mahdollisimman tarkasti kohti kiinniottajaa. Parit liikkuvat kävellen vierekkäin rintamasuunta toisiinsa päin esimerkiksi kentän päästä päähän ja takaisin.

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikkaa, räpylällä kiinniottamista liikkeessä. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo lähellä palloa 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– liikkuminen pallon alle ja kiinniotto lähellä silmien tasoa

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja liikkumaan siten, että pallon voi ottaa kiinni silmien tasolta.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden liikkumista ja heittojen voimakkuutta.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni tai se vähintäänkin osuu räpylään jokaisella kerralla.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät liiku pallon alle ja eivät saa palloa kiinni. Heitot lentelevät sinne tänne.

Miten lisään aktiivisuutta?

Taitotason salliessa tehtävä tehdään hölkäten rintamasuunta menosuuntaan.

Milloin tulee onnistumisia?

Heiton voimakkuus ja oppilaiden välimatka ovat sopivia taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa peräkkäin oppilaat saavat pallon kiinni.

Miten eriytän?

Taitavimmat oppilaat voivat heittää heittoja myös yläkautta.

Miten vaihtelua?

Pareja vaihtamalla mielenkiinto säilyy paremmin.

Tavoite: Kiinniottaminen ja pallonhallinta

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista pareittain heitellen. Oppilaat asettautuvat noin viiden metrin etäisyydelle toisistaan. Parit heittävät yläkautta toisilleen ilmaheittoja. Heiton ja kiinniottamisen välissä tehdään erilaisia taitotemppuja sekä heiton aikana erilaisia tasapainoilua vaativia suorituksia. 

Kiinnioton ja heiton välissä tehtäviä pallonhallintatehtäviä: 

– viedään pallo räpylästä käteen selän takana 
– viedään pallo kädestä räpylään selän takana 
– viedään pallo räpylästä käteen jalan alta 
– viedään pallo kädestä räpylään jalan alta 
– pudotetaan pallo selän taakse tai vartalon jommallekummalle puolelle ja otetaan pallo heittokäteen 
– kosketetaan pallolla maata ennen heittoa 
– kosketetaan pallolla maata yhdellä jalalla seisoessa

Mitä opetan?

Kiinniottamisen tekniikka, pallonhallintaa ja heittoa eri asennoista. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo pallon takana 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 

Mitä ohjeita?

Tehtävät ovat haastavia ja ne kannattaa suorittaa rauhallisesti.

Mitä havainnoin?

Pystyvätkö oppilaat suoriutumaan tehtävistä?

Milloin sujuu?

Oppilaiden heittely onnistuu ja he saavat pallon kiinni.

Milloin ei suju?

Oppilaiden heitot suuntautuvat minne sattuu ja pallot tipahtelevat.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisätään tehtävään vielä tehtävä heiton jälkeen (esim. käynti istuallaan)

Milloin tulee onnistumisia?

Tehtävät valitaan sopiviksi oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa oppilaat saavat pallon peräkkäin kiinni.

Miten eriytän?

Tehdään tehtävät ilman räpylää isommalla pallolla.

Miten vaihtelua?

Pareja vaihtamalla mielenkiinto säilyy paremmin.

Tavoite: Kiinniottaminen ja heittäminen

Tila: Kenttä, areena

Välineet: Tenava ja/tai tennispallot ja pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista ja heittämistä pareittain siten, että tavoitteena on saada heitettyä pallo ilmaheittona merkatun viivan takana olevalle kaverille. Kiinniottajalle merkitään kartioilla kolme eri arvoista tasoa. Ensimmäinen taso on n. 10 metrin päässä, toinen taso 15 metrin päässä ja kolmas sijaitsee 20 metrin päässä heittäjästä. Ensimmäisellä tasolta pari saa onnistuneesta heitosta ja kiinniotosta kaksi pistettä, toiselta kolme pistettä ja kauimmaiselta viisi pistettä. Yhden pisteen pari saa aina, kun heiton kiinniottaminen onnistuu ilmasta, mutta vaatii liikkumista valitun lähtöviivan etupuolelle.

Kumpikin parista heittää viisi kertaa, jonka jälkeen vaihdetaan rooleja. Eniten pisteitä kerännyt pari voittaa. Pisteiden keräämiskisoja otetaan useampi pareja vaihtaen. 

Tarvittaessa voidaan kisailuiden välissä harjoitella myös heittämistä parin kanssa, jolloin voidaan keskittyä vielä huolellisemmin heittotekniikan sujumiseen toivotulla tavalla. 

Mitä opetan?

Kiinniottamista pitkistä heitoista sekä heittämistä kyynärpää ylhäällä yläviistoon heittokäden vastakkainen jalka edessä. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo lähellä palloa 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– liikkuminen pallon alle ja kiinniotto lähellä silmien tasoa 

Korostetaan heittämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– rento ote pallosta 
– vastakkainen jalka edessä 
– käsillä t-asento, paino takajalalla 
– kylki edellä heittosuuntaan 
– käsi liikkeelle kyynärpää ylhäällä ja edellä 

Mitä ohjeita?

Kannustan rentoihin heittoihin. Käyn tarvittaessa asettamassa toimivan heittoasennon ja liikutan oppilaan kättä takaa oikeaoppisen heittoliikkeen aikaansaamiseksi.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden taktiikan onnistumista. Yritetäänkö liian vaikeita suorituksia, jolloin ei tule onnistumisia.

Milloin sujuu?

Kun kiinniottajat saavat heitoista koppeja.

Milloin ei suju?

Kun heittäminen menee tikanheitoksi, on välimatka liian lyhyt. Oppilaat yrittävät omalle heittää liian pitkälle etäisyydelle omaan taitotasoonsa nähden.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tehtävän suorittamiseen annetaan aika, jolla voidaan heitellä viiden heiton sarjoissa, niin monta kertaa kuin pari ehtii.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaat malttavat heittää tasolle, jolla myös kaverin kiinniottaminen onnistuu.

Miten toistoja?

Ollaan useampia kisoja vaihdellen pareja.

Miten eriytän?

Tehtävä voidaan suorittaa myös isommalla pallolla joko sivurajaheittoa tai jalkojen välistä tapahtuvaa heittoa käyttäen.

Miten vaihtelua?

Lähdetään laskemaan pisteitä alaspäin. Kaikki aloittavat luvusta 35 ja tavoitteen on päästä täsmälleen nollaan.

Tavoite: Kiinniottaminen ja heittäminen liikkeestä

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan kiinniottamista ja heittämistä liikkeestä. Oppilaat asettautuvat kahteen vastakkaiseen 4-5 hengen jonoon noin 15 metrin etäisyydelle toisistaan. Toisen jonon ensimmäisen oppilaan tehtävänä on heittää maaheitto, toisen jonon ensimmäisen oppilaan tehtävänä on palauttaa pallo ilmaheitolla. Jokaisen heiton jälkeen oppilas vaihtaa paikkaa hölkäten toisen jonon viimeiseksi, siirtyminen tapahtuu oikean käden puolelta. Ilmaheiton ottaa kiinni seuraava jonossa olija.

Mitä opetan?

Vuoroin ilmassa ja maata pitkin tulevien pallojen kiinniottamista sekä heittämistä vauhdista. 

Korostetaan maaheiton kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– liikkuminen pallon taakse 
– katse pallossa 
– räpylän nokka alaspäin 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta, kiinniotto tapahtuu etupuolella 

Korostetaan ilmaheiton kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– vartalo lähellä palloa 
– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan kiinniottotehtävissä tarkasti palloa ja liikkumaan siten, että pallon voi ottaa kiinni lähellä omaa vartaloa. Lisäksi korostan tarkkaa ilmaheittoa toisen jonon ensimmäiselle oppilaalle.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kiinnioton rauhallisuutta. Ottaahan jokainen kiinni räpylän nokka alaspäin?

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pääsääntöisesti aina pallon kiinni, vähintäänkin pallo osuu räpylään jokaisella kerralla.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät liiku pallon taakse vaan kurkottelevat palloa vartalon sivuilta.

Miten lisään aktiivisuutta?

Harjoite on aktiivinen, jos suoritukset onnistuvat. Jos suoritukset onnistuvat, lisätään vauhtia.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun jokaisen oppilaan taitotaso on riittävä pallon säännölliseen kiinniottamiseen. Tehtävän tekemisessä yhdenkin oppilaan epävarmuus voi hankaloittaa tehtävän sujumista vauhdikkaasti.

Miten toistoja?

Lasketaan, kuinka monta kertaa oppilaat saavat pallon peräkkäin kiinni.

Miten eriytän?

Suunnataan heittoja hieman kiinniottajan sivulle, jolloin liikkuminen korostuu.

Miten vaihtelua?

Voidaan kokeilla heitellä enemmän pomppivia heittoja tai välillä ilmaheittoja molempiin suuntiin.

Tavoite: Heittäminen, suunnanmuutokset, kiinniottaminen

Tila: Areena tai liikuntasali

Välineet: Pienet pehmopallot, pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Pelataan kahdella joukkueella Neljän tulen välissä -leikkiä, jossa joukkueiden tehtävänä on polttaa vastapuolen pelaajia. Pelaajilla on räpylät kädessään. Pelialueelta on rajattu joukkueille oma alue. Joukkueet sijoittavat ennen pelin aloittamista yhden pelaajan liikkumaan toisen joukkueen alueen sivuille ja taakse. Toimiva pelialue on lentopallokentän kokoinen ja muotoinen alue, josta joukkueet saavat omat puolensa, eikä keskirajaa saa ylittää. 

Leikissä joukkueiden tehtävänä on polttaa heittämällä pallolla vastapuolen pelialueella olevia pelaajia. Pelaaja palaa, kun pallo osuu häntä olkapäiden tasolta alaspäin. Osuman saanut pelaaja siirtyy vastustajajoukkueen alueen ympärille polttajaksi. Polttoalueen sisällä olevat pelaajat saavat suojautua liikkumalla pois pallon edestä tai ottamalla pallo räpylällä kopiksi, jolloin he voivat pelastaa yhden oman joukkueen polttajan takaisin pelialueelle.

Mitä opetan?

Jatkuvaa pallon seuraamista sekä ennakointia, miten olisi hyvä liikkua.

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita laittamaan pallo nopeasti liikkeelle joko polttamalla tai syöttämällä pallo kaverille.

Mitä havainnoin?

Heittojen kovuutta suhteessa pallon pehmeyteen, kukaan oppilas ei saa pelätä pallon osumista.

Milloin sujuu?

Peli etenee vauhdikkaasti, joukkueet ovat suhteellisen tasavahvat ja jokainen oppilas osallistuu leikkiin oman taitotasonsa mukaisesti.

Milloin ei suju?

Joukkueet ovat eri tasoiset, jolloin toisen joukkueen pelaajat palavat nopeasti.

Miten lisään aktiivisuutta?

Palloa ei saa hautoa itsellä. Sovitaan sääntö, mikäli opettaja ehtii laskea viiteen, siirtyy pallo automaattisesti toiselle joukkueelle. Lisäksi peliin voidaan lisätä toinen pallo.

Milloin tulee onnistumisia?

Pelialue on sopivan kokoinen oppilaiden heittotaitoon nähden.

Miten toistoja?

Pelataan useampaa leikkiä yhtäaikaisesti viiden hengen joukkueilla.

Miten eriytän?

Pelataan kahta eri peliä yhtäaikaisesti, vauhdikkaampaa ja rauhallisempaa peliä.

Miten vaihtelua?

Lisätään palloja peliin.

Tavoite: Heittäminen, kiinniottaminen

Tila: –

Välineet: Pesäpalloräpylä, pallo

Mitä tehdään?

Pidetään Tuhat koppia –kisailu kotitehtävänä. Tehtävässä oppilaiden tulle kerätä vähintään tuhat koppia päivän aikana. Kopittelun voi suorittaa yksin seinää vasten heittelemällä tai kaverin kanssa heitellen. Seuraavalla oppitunnilla lasketaan koko ryhmän yhteisten koppien määrä.

Mitä opetan?

Kiinniottamista ilmassa tulevasta pallosta.

Mitä ohjeita?

Heittely voi tapahtua sekä ulkona että sisällä. Jokainen onnistunut koppi lasketaan.

Mitä havainnoin?

Haluavatko oppilaat ottaa koppeja myös koulussa välitunneilla.

Milloin sujuu?

Oppilaat ovat keränneet yli 1000 koppia ja kertovat siitä innokkaasti toisilleen.

Milloin ei suju?

Kotitehtävä on jäänyt suorittamatta.

Miten lisään aktiivisuutta?

Sovitaan, että osa kopeista pitää ottaa korkeista heitoista ja osa matalammista.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilailla on kotonaan pallo, joka pysyy räpylässä. Tarvittaessa anna pallo lainaan koululta.

Miten toistoja?

Järjestetään kisailu. Luokan eniten koppeja kerännyt oppilas palkitaan koppikeisarina.

Miten eriytän?

Voimme sopia, että koppimäärään lasketaan myös heittelykaverin kopit (kaveri, isä, äiti jne..).

Miten vaihtelua?

Tehtävän saa suorittaa myös isolla pallolla ilman räpylöitä.

Tavoite: Heittäminen

Tila: Liikuntasali, areena tai kenttä

Välineet: Sulkapalloja vähintään yksi jokaiselle oppilaalle

Mitä tehdään?

Harjoitellaan parin kanssa vastakkain oikeanlaista heittotekniikkaa noin neljän metrin välillä. Ennen heittelyä opettaja näyttää oikeanlaisen suorituksen.

Heitetään yhteensä 30 – 40 heittoa /oppilas.

Mitä opetan?

Heiton tekniikkaa.

Korostetaan heittämisen harjoittelussa seuraavia asioita:

– rento ote pallosta, pallo sormilla, ei kämmenessä
– vastakkainen jalka edessä
– kylki edellä heittosuuntaan
– käsillä t-asento, paino takajalalla, edessä oleva käsi osoittaa heittokohteeseen
– käsi liikkeelle kyynärpää ylhäällä ja edellä

Mitä ohjeita?

Kannustan rentoihin heittoihin yläviistoon. Käyn tarvittaessa asettamassa toimivan heittoasennon ja liikutan oppilaan kättä takaa oikeaoppisen heittoliikkeen aikaansaamiseksi.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden keskittymistä ja kärsivällisyyttä sekä toimivan heittotekniikan toteutumista.

Milloin sujuu?

Kun heitot suuntautuvat yläviistoon ja kykenet itse kävelemään heittelevän parin välissä ja pallo lentää ylitsesi.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät saa lentämään sulkapalloa juuri minnekään, oppilaat eivät kykene itsenäisesti erottamaan toimivaa heittoasentoa ja väärää heittoasentoa.

Miten lisään aktiivisuutta?

Jokaiselle oppilaalle annetaan oma pallo. Molemmat oppilaat parista heittävät sulkapalloa yhtäaikaisesti.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun oppilaat ymmärtävät sen, missä heidän kyynärpäänsä liikkuu.

Miten toistoja?

Sovimme yhdessä oppilaiden kanssa matkan, mikä pitää kulkea heittäen. Laskemme, monellako heitolla matka taittui, kun seuraava heitto suoritettiin siitä, mihin edellinen jäi.

Miten eriytän?

Annan oppilaille tehtävän, jossa heidän täytyy heittää välillä myös kyynärpää alhaalla. Parin tehtävänä on havainnoida ja tunnistaa väärin suoritetut heittoliikkeet.

Miten vaihtelua?

Heittotehtävä suoritetaan pienestä juoksuvauhdista.

Tavoite: Heittäminen

Tila: –

Välineet: Sulkapalloja vähintään yksi jokaiselle oppilaalle

Mitä tehdään?

Harjoitellaan parin kanssa oikeanlaista heittotekniikkaa heittämällä palloa mahdollisimman pitkälle. Ennen tehtävän käynnistämistä opettaja näyttää oikeanlaisen suorituksen. 

1. Heitetään ennakolta määritetty matka parin kanssa palloa vuorotellen heittäen. 
2. Vaihdetaan pareja ja toistetaan tehtävä uudelleen. 
3. Asetutaan parin kanssa vastakkain kentän keskelle, johon merkitään viiva. Tältä viivalta heittää ensin toinen parista, pallon laskeutumiskohdasta toinen pareista heittää takaisin päin. Ja niin edelleen… Sovitun heittomäärän jälkeen tarkastellaan, kumpi parista on saanut kuljetettua toista kohti kentän reunaa (Tehtävä voidaan toistaa myös paperi- tai pehmopalloilla). 

Mitä opetan?

Heiton tekniikkaa. 

Korostetaan heittämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– rento ote pallosta, pallo sormilla, ei kämmenessä 
– vastakkainen jalka edessä 
– kylki edellä heittosuuntaan 
– käsillä t-asento, paino takajalalla, edessä oleva käsi osoittaa heittokohteeseen 
– käsi liikkeelle kyynärpää ylhäällä ja edellä 

Mitä ohjeita?

Kannustan pitkiin, mutta rentoihin heittoihin. Käyn tarvittaessa asettamassa toimivan heittoasennon ja liikutan kättä oppilaan takaa oikeaoppisen heittoliikkeen aikaansaamiseksi.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden asennoitumista kilpailemiseen, sopivan tasavahvojen parien toteutumista (kohta 3.) sekä toimivan heittotekniikan toteutumista.

Milloin sujuu?

Kun heitot suuntautuvat yläviistoon ja oppilaat heittävät innokkaasti palloja eteenpäin.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät saa lentämään sulkapalloa juuri minnekään. Tuuli tekee heittämisestä epäreilua.

Miten lisään aktiivisuutta?

Välimatkat liikutaan esim. tasahypyin tai yhdellä jalalla kinkkaamalla.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun parit ovat tasavahvoja ja vaihtuvat säännöllisesti.

Miten toistoja?

Sovimme yhdessä oppilaiden kansa matkan, mikä pitää kulkea heittäen. Laskemme, monellako heitolla matka taittui, kun seuraava heitto suoritettiin siitä, mihin edellinen jäi.

Miten eriytän?

Annan osalle oppilaista tehtävän, jossa heidän täytyy heittää matka myös kyynärpää alhaalla. Lasketaan erilaisista heittotyyleistä muodostuva erotus.

Miten vaihtelua?

Heittotehtävä suoritetaan pienestä juoksuvauhdista.

Tavoite: Kiinniottaminen, rauhallinen alakautta heittäminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Isoja palloja

Mitä tehdään?

Kotitehtävänä on oppilaalla toimia tarkkuusheittäjänä luonnossa. Heittämisen tavoitteena on tähdätä mahdollisimman korkealle puun runkoon. Heittopaikka on oltava vähintään kolmen metrin päässä puusta. Heittopaikkaa saa vaihtaa aina, kun edellisestä paikasta on tullut kolme peräkkäistä osumaa.

Mitä opetan?

Kannustan oppilaita heittämään kotioloissa. Yhden sanonnan mukaan heittämään oppii vain heittämällä.

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita heittämään myös mahdollisimman kaukaa puusta.

Mitä havainnoin?

Kotitehtävä on hyvä käydä koulussa yhteisesti läpi. Oppilaiden innokkuudesta kertoa omista onnistumisista /epäonnistumisista paljastuu, miten tehtävä on kotona suoritettu.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas kertoo innokkaasti, miten tehtävä hänellä onnistui ja miten hän sen suoritti.

Milloin ei suju?

Tehtävää ei ole muistettu tehdä, jolloin se voidaan mennä suorittamaan yhdessä vaikka välitunnilla.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään kotitehtävää tarkkuusheittotehtävän. Kuka saa heitettyä kauimpaa kävyn sankoon?

Milloin tulee onnistumisia?

Kun yrittäminen on kunnossa, niin onnistumisia tulee.

Miten toistoja?

Oppilaiden osallistaminen, sovimme yhdessä oppilaiden kanssa koulussa, montako heittoa kaikkien pitää vähintään heittää.

Miten eriytän?

Tarkkuusheittotehtävä toimii lisätehtävänä innokkaammille heittäjille.

Miten vaihtelua?

Annan tehtävän myös talviaikana lumipalloilla tehtäväksi.

Tavoite: Heittäminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Useampia palloja (hernepusseja)/ oppilaspari

Mitä tehdään?

Harjoitellaan parin kanssa seinää vasten heittotekniikkaa. Opettaja näyttää ja korostaa heittämisessä seuraavia asioita: 

Heitetään yhteensä 40 – 60 heittoa /oppilas. Oppilaat heittävät vuorotellen viiden heiton sarjoissa, jolloin toinen parista toimii avustaja keräämässä hernepusseja tai kiinniottamassa seinästä kimmahtavia palloja. 

Heitetään myös kontaltaan, korkeasta polviasennosta sekä istualtaan, jolloin korostuu käden oikeaoppiminen liikerata. 

Mitä opetan?

Heittämistä kyynärpää ylhäällä yläviistoon. 

Korostetaan heittämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– rento ote pallosta, pallo sormilla, ei kämmenessä 
– vastakkainen jalka edessä 
– kylki edellä heittosuuntaan 
– käsillä t-asento, paino takajalalla, edessä oleva käsi osoittaa heittokohteeseen 
– käsi liikkeelle kyynärpää ylhäällä ja edellä

Mitä ohjeita?

Kannustan rentoihin heittoihin. Käyn tarvittaessa asettamassa toimivan heittoasennon ja liikutan kättä oppilaan takaa oikeaoppisen heittoliikkeen aikaansaamiseksi.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden keskittymistä ja kärsivällisyyttä sekä toimivan heittotekniikan toteutumista.

Milloin sujuu?

Kun heitot suuntautuvat yläviistoon ja jokainen oppilaspari työskentelee aktiivisesti.

Milloin ei suju?

Oppilaat heitot kimpoilevat sattumanvaraisesti salissa. Oppilaat eivät kykene oikeaoppisesti toteuttamaan heittokäden liikettä.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään heittotehtävään kiinniottotavoitteen ilmasta tai yhdestä pompusta.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaat jaksavat heittää paljon heittoja ja seurata sekä antaa palautetta myös kaverin heitoista.

Miten toistoja?

Vaatimustasosta pidetään kiinni. Motivoidaan oppilaat laskemaan, montako heittoa koko ryhmä ehtii heittämään.

Miten eriytän?

Osa oppilaspareista heittää hernepusseilla, toiset palloilla. Lisään heittotehtävään kiinniottotavoitteen ilmasta tai yhdestä pompusta.

Miten vaihtelua?

Heittotehtävä suoritetaan myös heikommalla kädellä.

Tavoite: Heittäminen

Tila: Liikuntasali, kenttä tai areena

Välineet: Palloja (tennispallo tai tenavapallo)

Mitä tehdään?

Harjoitellaan havainnoimaan heittotekniikkaa. Opettaja näyttää virheellisiä suorituksia ja korostaa aina yhtä virhettä kerrallaan. Oppilaiden tehtävänä on seurata, mikä on heittotekniikassa vikana. 

Virheitä: 
– väärä jalka edessä 
– kyynärpää alhaalla 
– rintamasuunta heiton suuntaisesti > kylki edellä heittosuuntaan puuttuu 
– etummainen käsi ei ohjaa heiton suuntaa > t- asento puuttuu 
– palloa puristetaan liiaksi ja pallo kämmenessä 

Opettaja heittää yhtä virhettä 2-3 kertaa, jotta jokaiselle oppilaalle jää aikaa oivaltaa, mistä virheestä on kyse. Oppilaat kirjaavat virheet paperille. 

Mitä opetan?

Havainnointia, koska sen taidon, minkä kykenee havainnoimaan, kykenee helpommin myös itse oppimaan.

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita seuraamaan suorituksia tarkasti. Vaadin jokaiselta oppilaalta itsenäistä työskentelyä, ettei äänekkäimmät oppilaat pääse dominoimaan opetustilannetta.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden eleitä ja ilmeitä. Heittotekniikan keskeisimmät asiat on pitänyt käydä useamman kerran yhdessä läpi ennen kuin havainnointitehtäviä voidaan toteuttaa.

Milloin sujuu?

Oppilaat seuraavat kiinnostuneina, mitä opettaja seuraavaksi tekee. Oppilaat tunnistavat eri virheitä.

Milloin ei suju?

Tehtävä on liian haastava ja oppilaat joutuvat arvaamaan, mitä heittotekniikassa on vikana.

Miten lisään aktiivisuutta?

Vaadin oppilaita seuraamaan tehtäviä pareittain ja keskustelemaan virheistä ennen vastausten kirjoittamista.

Milloin tulee onnistumisia?

Heittotekniikka on käyty useamman kerran läpi ennen tätä tehtävää.

Miten toistoja?

Jokaiselle oppilasparille annetaan virhe, joka heidän täytyy tehdä. Oppilaspari harjoittelee heittoa määrätyllä virheellä, jonka jälkeen kaikki oppilasparit vuorollaan esittävät toisille yhden virheen sisältävän heiton. Toisten tehtävä on arvat, mistä virheestä on kysymys.

Miten eriytän?

Opettajan suorittaessa heittoja ei ole tarvetta eriyttämiseen. Oppilaiden suorituksissa annan eritasoisia tehtäviä suoritettavaksi riippuen heidän omasta taitotasosta.

Tavoite: Heittäminen ja kiinniottaminen

Tila: Piha (talon viistekatto)

Välineet: Tennispallo ja pesäpalloräpylä

Mitä tehdään?

Kotitehtävänä on harjoitella heittämistä ja kiinniottamista tenavapallolla ja räpylällä. Leikkijät heittävät vuorollaan palloa katolle. Toisen tehtävänä on saada pallo mahdollisimman nopeasti kiinni.

Kiinniotetuista palloista saa pisteitä:

– ilmasta 10 pistettä
– yhdestä pompusta 5 pistettä
– kahdesta tai kolmesta pompusta 3 pistettä
– vierivästä pallosta 1 piste

Leikkiä jatketaan yhdessä sovittuun pistemäärään asti.

Mitä opetan?

Kannustan oppilaita harjoittelemaan heittämistä ja kiinniottamista kotioloissa. Painotan oppilaille, että vain harjoittelu tekee mestarin.

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita harjoittelemaan yhdessä kotijoukkojen kanssa.

Mitä havainnoin?

Kotitehtävä on hyvä käydä koulussa yhteisesti läpi. Oppilaiden innokkuudesta kertoa omista onnistumisista /epäonnistumisista paljastuu, miten tehtävä on kotona suoritettu.

Milloin sujuu?

Oppilas haluaa leikkiä esim. välitunnilla.

Milloin ei suju?

Tehtävää ei ole muistettu tehdä, jolloin se voidaan mennä suorittamaan yhdessä vaikka välitunnilla.

Miten lisään aktiivisuutta?

Aikuisen mukana olo leikissä parantaa sen sujuvuutta.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun katto on sopiva heittäjien taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Lisään oppilaiden motivaatiota kyselemällä, oliko leikin leikkiminen kivaa.

Miten eriytän?

Oppilaat voivat suorittaa tehtäviä isommilla palloilla ilman räpylää.

Miten vaihtelua?

Monen leikkijän voimin leikittynä leikin kulku muuttuu.

Tavoite: Heittäminen ja suunnanmuutokset

Tila: –

Välineet: Pehmopalloja 5 kpl, tarkkuusheittoon tennispalloja /sulkapalloja 10-20 kpl

Mitä tehdään?

Leikitään hippaa merkatulla alueella. Kun hippa saa leikkijän kiinni, siirtyy kiinni jäänyt heittämään tarkkuusheittoja, (esim. sulkapallolla korilevyyn tai tennispallolla seinäpalkkiin). Ennakolta sovitaan, montako osumaa täytyy saada ennen kuin voi palata takaisin hippaleikkiin. Hippa vaihdetaan opettajan toimesta.

Mitä opetan?

Opetan aktiivista toimintaan osallistumista ja ”heittäytymistä” mukaan toimintaan.

Mitä ohjeita?

Korostan jatkuvaa liikettä hippaleikissä. Heittämisessä näytän kyynärpää ylhäällä rentoja heittoja yläviistoon ja vaadin sitä myös tarkkuusheittotehtävässä.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja heittotekniikkaa.

Milloin sujuu?

Useampi oppilas haluaa olla hippana, hipat saavat kiinni eri oppilaita sekä heittämisessä tulee onnistumisia.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, hippa ei saa ketään kiinni, heittotehtävä on liian hankala ja osa oppilaista ”jumittuu” tarkkuusheittopaikalle.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen pienryhmiä 8- 10 /oppilasta hippaleikissä. Pienennän hipassa leikkialuetta tai lisään hippoja. Lisään tarkkuusheiton suorituspaikkoja.

Milloin tulee onnistumisia?

Hipassa alue on sopiva ryhmäkokoon nähden. Tarkkuusheiton maali on riittävän iso oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Vaadin tarkkuusheittopaikalla useampia onnistumisia ennen kuin pääsee takaisin leikkiin, jolloin hipoilla on aito mahdollisuus saada kaikki kiinni.

Miten eriytän?

Muodostan tarvittaessa kaksi eri hippaleikkiä. Käytän erilaisia tarkkuusheittopaikkoja, joista oppilas voi valita tasolleen sopivan. Annan oppilaille seuraamistehtäviä, miten heitot onnistuvat. Onko kyynärpää ylhäällä?

Miten vaihtelua?

Hipassa vaihdetaan liikkumistapaa (yhdellä jalalla hyppien, kävellen, kontaten tms.). Heittotehtävä täytyy suorittaa heikommalla kädellä.

Tavoite: Heittäminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Erilaisia palloja (20 – 30 kpl) sekä hernepusseja (10 - 20 kpl)

Mitä tehdään?

Leikitään kahdella joukkueella pesäryöstöleikkiä, jossa joukkueilla on tehtävänä ryöstää palloja vastustajan pesästä omalle pesälle. Salin molempiin päätyihin sijoitetaan yhtä paljon palloja sekä hernepusseja. Ennen kuin pallon saa jättää omaan pesään, täytyy matkalla suorittaa kaksi eri heittotehtävää. Pesien väliin on kartioilla merkityt heittotehtäväpaikat, pallolle ja hernepussille eri tehtävät. Aina pallon tai hernepussin pesään jättämisen jälkeen, saa juosta suoraan vastustajan pesälle. 

Toisella (pallo) heittotehtäväpaikalla täytyy onnistua heittämään pallo ennakolta sovittuun heittokohteeseen. Sopiva heittokohde on yläviistoon suuntautuvaa heittoa vaativa paikka. Toisella (hernepussi) heittotehtäväpaikalla täytyy onnistua heittämään hernepussi polviltaan seinään siten, että hernepussi tippuu seinän viereen asetetulle patjalle. 

Leikin päätyttyä lasketaan, montako palloa on omassa pesässä. Enemmän palloja kerännyt joukkue on voittanut. 

Mitä opetan?

Korostan tarvittaessa pesänryöstöleikin aikana myös heittämistä kyynärpää ylhäällä yläviistoon heittokäden vastakkainen jalka edessä. 

Mitä ohjeita?

Kannustan rentoihin ja huolellisiin heittoihin. Käyn tarvittaessa asettamassa toimivan heittoasennon. Korostan, että liikkuminen pesänryöstöleikissä kannattaa tehdä ripeästi mutta välitehtävä huolellisesti.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden keskittymistä ja kärsivällisyyttä sekä toimivan heittotekniikan toteutumista.

Milloin sujuu?

Heittotehtäväpaikkoja on riittävästi ja kun oppilaat onnistuvat heittotehtävissä keskimäärin joka toisella heitolla, eikä kukaan oppilas jumitu heittopaikalle.

Milloin ei suju?

Palloja on liian vähän, jolloin leikki kestää vain vähän aikaa tai pesällä joutuu odottamaan ryöstettävää palloa. Heittotehtävät ovat joko liian helppoja tai vaikeita.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään esim. hyppäämis- tai kuperkeikkatehtävän ennen kuin voi ottaa pallon vastustajan pesästä.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun heittotehtävä on sopivan vaativa, että onnistuminen heittotehtävässä maistuu mukavalle, eikä se ole itsestäänselvyys.

Miten toistoja?

Lisään suorituksien määrää heittopaikoilla. Etenemiseen vaaditaan kaksi peräkkäistä onnistunutta heittosuoritusta.

Miten eriytän?

Hernepussi ja pallotehtävien vaikeusaste on eri, jolloin tehtävät eriyttävät automaattisesti. Ohjeistan joukkueita taktikoinnissa ja yhteistyössä.

Miten vaihtelua?

Keksitään yhdessä oppilaiden kanssa erilaisia tehtäviä pesien väliin, mitä ryöstömatkalla pitää tehdä.

Tavoite: Heittäminen ja suunnanmuutokset

Tila: Liikuntasali, areena tai kenttä

Välineet: Pehmopalloja 5 kpl, tarkkuusheittoon tennispalloja /sulkapalloja 10-20 kpl

Mitä tehdään?

Leikitään pesisjaffapalloa merkatulla alueella. Jaffapallossa on yhtäaikaisesti pelialueella 3-5 pehmopalloa, joilla jokainen leikkijä voi yrittää heittämällä osua toista leikkijää hartialinjan alapuolelle. Pallo kädessä ei saa liikkua. Osuman saanut leikkijä joutuu pelialueelta pois heittämään tarkkuusheittoja, (esim. sulkapallolla korilevyyn tai tennispallolla seinäpalkkiin). Ennakolta sovitaan, montako osumaa täytyy saada ennen kuin voi palata takaisin jaffapalloon.

Mitä opetan?

Oppilaiden aktiivista osallistumista. Heittämistä kyynärpää ylhäällä yläviistoon, jossa heittokäden vastakkainen jalka on edessä.

Mitä ohjeita?

Korostan , että jaffapallossa ei saa liikkua pallo kädessä. Heittämisessä näytän kyynärpää ylhäällä rentoja heittoja yläviistoon ja vaadin sitä myös tarkkuusheittotehtävässä.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja heittotekniikkaa.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas uskaltautuu polttamaan toisia oppilaita ja heittämisessä tulee onnistumisia.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, vain yksittäiset oppilaat tulittavat toisia oppilaita, osa antautuu tahallaan ja jää kiinni, heittotehtävä on liian hankala ja oppilaat jumittuvat tarkkuusheittopaikalle.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen pienryhmiä 8- 10 /oppilasta jaffapallossa. Pienennän jaffapallossa leikkialuetta ja lisään palloja. Tarkkuusheittopaikalle lisään toisen vaihtoehdon.

Milloin tulee onnistumisia?

Jaffapallon pelialue on sopiva ryhmäkokoon nähden. Tarkkuusheiton maali on riittävän iso oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Vaadin tarkkuusheittopaikalla useampia onnistumisia ennen kuin pääsee takaisin leikkiin.

Miten eriytän?

Muodostan tarvittaessa kaksi eri jaffapallopeliä. Käytän erilaisia tarkkuusheittopaikkoja, joista oppilas voi valita tasolleen sopivan. Annan oppilaille seuraamistehtäviä, miten heitot onnistuvat. Onko kyynärpää ylhäällä?

Miten vaihtelua?

Jaffapallossa pienennetään aluetta ja heitetään palloa ainoastaan heikommalla kädellä. Heittotehtävä täytyy suorittaa heikommalla kädellä.

Tavoite: Heittäminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tennispalloja vähintään yksi jokaiselle oppilaalle

Mitä tehdään?

Harjoitellaan parin kanssa oikeanlaista heittotekniikkaa heittämällä palloa mahdollisimman pitkälle. Ennen tehtävän käynnistämistä opettaja näyttää oikeanlaisen suorituksen. 

1. Heitetään ennakolta määritetty matka parin kanssa palloa vuorotellen heittäen. 
2. Vaihdetaan pareja ja toistetaan tehtävä uudelleen. 
3. Asetutaan parin kanssa vastakkain kentän keskelle, johon merkitään viiva. Tältä viivalta heittää ensin toinen parista, pallon laskeutumiskohdasta toinen pareista heittää takaisin päin. Ja niin edelleen… Sovitun heittomäärän jälkeen tarkastellaan, kumpi parista on saanut kuljetettua toista kohti kentän reunaa. 

Mitä opetan?

Heittämisen tekniikkaa. 

Korostetaan heittämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– rento ote pallosta, pallo sormilla, ei kämmenessä 
– vastakkainen jalka edessä 
– kylki edellä heittosuuntaan 
– käsillä t-asento, paino takajalalla, edessä oleva käsi osoittaa heittokohteeseen 
– käsi liikkeelle kyynärpää ylhäällä ja edellä 

Mitä ohjeita?

Kannustan pitkiin, mutta rentoihin heittoihin. Käyn tarvittaessa asettamassa toimivan heittoasennon ja liikutan kättä oppilaan takaa oikeaoppisen heittoliikkeen aikaansaamiseksi.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden asennoitumista kilpailemiseen, sopivan tasavahvojen parien toteutumista (kohta 3.) sekä toimivan heittotekniikan toteutumista.

Milloin sujuu?

Kun heitot suuntautuvat yläviistoon ja oppilaat heittävät innokkaasti palloja eteenpäin.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät saa lentämään tennispalloa juuri minnekään.

Miten lisään aktiivisuutta?

Välimatkat liikutaan juoksemalla tai jollain muulla liikkumistavalla.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun parit ovat tasavahvoja ja vaihtuvat säännöllisesti.

Miten toistoja?

Sovimme yhdessä oppilaiden kanssa matkan, mikä pitää kulkea heittäen. Laskemme, monellako heitolla matka taittui, kun seuraava heitto suoritettiin siitä mihin edellinen jäi.

Miten eriytän?

Annan osalle oppilaista tehtävän, jossa heidän täytyy heittää matka myös kyynärpää alhaalla. Lasketaan erilaisista heittotyyleistä muodostuva erotus.

Miten vaihtelua?

Aloitetaan tehtävä esimerkiksi sanomalehtipallolla. Heittotehtävä suoritetaan pienestä juoksuvauhdista.

Tavoite: Heittäminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Sulkapalloja, tennispalloja ja tenavapalloja / oppilaspari

Mitä tehdään?

Harjoitellaan parin kanssa vastakkain heikommalla kädellä heittotekniikkaa. Opettaja näyttää ennen harjoittelun käynnistämistä oikeanlaisen suorituksen. 

Heitetään yhteensä 20 – 30 heittoa /oppilas. Muistetaan, ettei heitot tarvitsekaan onnistua välittömästi.

Mitä opetan?

Korostan, että taitojen harjoittelu vaatii kärsivällisyyttä sekä ”pilkettä silmäkulmassa”. Korostetaan heittämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– rento ote pallosta, pallo sormilla, ei kämmenessä 
– vastakkainen jalka edessä 
– kylki edellä heittosuuntaan 
– käsillä t-asento, paino takajalalla, edessä oleva käsi osoittaa heittokohteeseen 
– käsi liikkeelle kyynärpää ylhäällä ja edellä 

Mitä ohjeita?

Kannustan yrittämään uudelleen ja uudelleen. Korostan, ettei taitoa voi oppia saman tien, vaan se vaatii toistoja. Käyn tarvittaessa liikuttamassa kättä oppilaan takaa oikeaoppisessa heittoliikkeessä.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden keskittymistä ja kärsivällisyyttä sekä tekemisen iloa.

Milloin sujuu?

Oppilaat hymyilevät ja iloitsevat, vaikkei onnistumisia meinaa tullakaan. Oppilaat saavat heitettyä yläkautta.

Milloin ei suju?

Tehtävä on liian haastava ja puuduttava, eikä oppilaat jaksa yrittää.

Miten lisään aktiivisuutta?

Aina heiton jälkeen oppilaan täytyy pyrkiä hyppäämään 360 asteen hyppy vaihdellen pyörimissuuntaa.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaat jaksavat heittää paljon heittoja ja osa heitoista suuntautuu myös yläviistoon.

Miten toistoja?

Kisaillaan leikkimielisesti siten, että sovitaan heittomäärä ja aika, esim. 10 heittoa ja 2 min. Voittajapari on se, joka täsmällisimmin on heittänyt yhteensä kymmenen heittoa, kun aikaa on kulunut kaksi minuuttia.

Miten eriytän?

Vaihdan heitettäviä palloja. Annan mahdollisuuden heittää välillä myös vahvemmalla kädellä ja vuorotellen molemmilla käsillä.

Miten vaihtelua?

Lisään heittoharjoitukseen palloja siten, että molemmat heittävät yhtä aikaa. Myös heittomatkaa voidaan lisätä esimerkiksi kun molemmat ovat onnistuneet viisi kertaa suorituksessaan.

Tavoite: Heittäminen, kiinniottaminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenava ja/tai tennispallot ja pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Harjoitellaan heittämistä pareittain siten, että tavoitteena on saada heitettyä ilmaheittona paikallaan olevalle kaverille. Kiinniottajalle merkitään kartioilla kolme eri arvoista tasoa. Ensimmäinen taso on n. 10 metrin päässä, toinen taso 15 metrin päässä ja kolmas sijaitsee 20 metrin päässä heittäjästä. Ensimmäisellä tasolta pari saa onnistuneesta heitosta ja kiinniotosta kaksi pistettä, toiselta kolme pistettä ja kauimmalta viisi pistettä. Yhden pisteen pari saa aina, kun heitto suuntautuu paikallaan olevalle parille, mutta kiinniottaminen epäonnistuu tai kun kiinniottaminen onnistuu ilmasta, mutta vaatii liikkumista.

Kumpikin parista heittää viisi kertaa, jonka jälkeen vaihdetaan rooleja. Eniten pisteitä kerännyt pari voittaa. Pisteiden keräämiskisoja otetaan uudelleen ja uudelleen pareja vaihtaen.

Tarvittaessa voidaan kisailuiden välissä harjoitella myös heittämistä parin kanssa, jolloin voidaan keskittyä vielä huolellisemmin heittotekniikan sujumiseen toivotulla tavalla.

Mitä opetan?

Heittämisen tekniikkaa, heittämistä yläviistoon.

Korostetaan heittämisen harjoittelussa seuraavia asioita:

– rento ote pallosta, pallo sormilla, ei kämmenessä
– vastakkainen jalka edessä
– kylki edellä heittosuuntaan
– käsillä t-asento, paino takajalalla, edessä oleva käsi osoittaa heittokohteeseen
– käsi liikkeelle kyynärpää ylhäällä ja edellä

Mitä ohjeita?

Kannustan rentoihin heittoihin. Käyn tarvittaessa asettamassa toimivan heittoasennon ja liikutan oppilaan kättä takaa oikeaoppisen heittoliikkeen aikaansaamiseksi.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden taktiikan onnistumista. Yritetäänkö liian vaikeita suorituksia, jolloin ei tule onnistumisia.

Milloin sujuu?

Kun kiinniottajat saavat heitoista koppeja.

Milloin ei suju?

Kun heittäminen menee ”darts –tikan” heitoksi, on välimatka liian lyhyt. Oppilaat yrittävät omalle taitotasolle heittoja liian pitkälle etäisyydelle.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tehtävän suorittamiseen annetaan aika, jolla voidaan heitellä viiden heiton sarjoissa, niin monta kertaa kuin pari ehtii.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaat malttavat heittää tasolle, jolla myös kaverin kiinniottaminen onnistuu.

Miten toistoja?

Ollaan useampia kisoja vaihdellen pareja.

Miten eriytän?

Tehtävä voidaan suorittaa myös isommalla pallolla joko sivurajaheittoa tai jalkojen välistä tapahtuvaa heittoa käyttäen.

Miten vaihtelua?

Lähdetään laskemaan pisteitä alaspäin. Kaikki aloittavat luvusta 35 ja tavoitteen on päästä täsmälleen nollaan.

Tavoite: Heittäminen ja kiinniottaminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Pehmopalloja 30 kpl tai vastaavia heittämiseen soveltuvia välineitä, jotka eivät satuta osuessaan toiseen ryhmäläiseen

Mitä tehdään?

Pelataan Pidä puolesi puhtaana leikkiä, jossa pelialueelle on levitelty paljon palloja pitkin poikin. Pelialue on jaettu kahtia lentopalloverkolla. Pelin ollessa käynnissä molempien joukkueiden tehtävänä on poistaa omalle pelialueella olevat ja sinne tulevat pallot. Poistaminen tapahtuu heittämällä pallo verkon ylitse. Peliajan loputtua lasketaan pallot ja se joukkue, jonka pelialueelta löytyy vähemmän palloja, on voittaja.

Mitä opetan?

Heittämistä kyynärpää ylhäällä yläviistoon sekä jatkuvaa pallojen seuraamista.

Mitä ohjeita?

Heittämisessä näytän kyynärpää ylhäällä rentoja heittoja yläviistoon. Lisäksi sovimme yhdessä, mitä tapahtuu, jos heitto ei menekään lentopalloverkon ylitse.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja heittotekniikkaa.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas on jatkuvassa liikkeessä ja heittämisessä tulee onnistumisia.

Milloin ei suju?

Vain osa oppilaista heittää palloja verkon yli. Peliaika on ollut liian pitkä ja leikistä on tullut pitkäveteinen.

Miten lisään aktiivisuutta?

Toteutan lyhyitä pelejä, vaihdan joukkueiden koostumuksia jokaisen pelin jälkeen. Lisään pelialueelle maalin, mistä palloa ei saa ottaa pois, jos toinen joukkue on sen sinne saanut toimitettua.

Milloin tulee onnistumisia?

Verkko on haastavan korkealla (väh. 220 cm), jolloin oppilaat tuntevat ylittävän oman suorituskykynsä.

Miten toistoja?

Leikissä on paljon erilaisia ja erikokoisia palloja.

Miten eriytän?

Leikissä ei ole tarvetta eriyttämiseen, kun järjestelyt toteutetaan oppilasystävällisesti (pallot, verkon korkeus, pelialueen koko).

Miten vaihtelua?

Sovitaan erilaisia tapoja toimittaa pallo verkon ylitse, esim. heittämällä, lentopallon sormilyönnillä, päällä pukkaamalla. Toimitustapa on sidonnainen palloon eli leikkiin otetaan mukaan pehmopallojen lisäksi myös lentopalloja ja salijalkapalloja.

Tavoite: Heittäminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Pehmopalloja 30 kpl tai vastaavia heittämiseen soveltuvia välineitä, jotka eivät satuta osuessaan toiseen ryhmäläiseen

Mitä tehdään?

Pelataan Pidä puolesi puhtaana – leikkiä, jossa pelialueelle on levitelty paljon palloja pitkin poikin. Pelialue on jaettu kahtia. Sali voidaan jakaa myös poikittain, jos oppilaiden heittovoima ei riitä. Pelin ollessa käynnissä molempien joukkueiden tehtävänä on poistaa omalle pelialueella olevat ja sinne tulevat pallot. Poistaminen tapahtuu heittämällä pallo vastustajajoukkueen ylitse ilmana takaseinään. Peliajan loputtua lasketaan pallot ja se joukkue, jonka pelialueelta löytyy vähemmän palloja, on voittaja.

Mitä opetan?

Heittämistä kyynärpää ylhäällä yläviistoon sekä jatkuvaa pallojen seuraamista.

Mitä ohjeita?

Heittämisessä näytän heittoja kyynärpää ylhäällä rentoja heittoja yläviistoon. Korostan kovaa heittoa vastustajan yli.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja heittotekniikkaa.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas on jatkuvassa liikkeessä ja heittämisessä tulee onnistumisia.

Milloin ei suju?

Vain osan heittovoima riittää vaadittuun heittoon. Peliaika on ollut liian pitkä ja leikistä on tullut pitkäveteinen.

Miten lisään aktiivisuutta?

Toteutan lyhyitä pelejä, vaihdan joukkueiden koostumuksia jokaisen pelin jälkeen. Lisään pelialueelle maalin, mistä palloa ei saa ottaa pois, jos toinen joukkue on sen sinne saanut toimitettua seinän kautta.

Milloin tulee onnistumisia?

Heittomatka on sopivan pitkä, jolloin oppilaat tuntevat ylittävän oman suorituskykynsä.

Miten toistoja?

Leikissä on paljon erilaisia ja erikokoisia palloja.

Miten eriytän?

Leikissä ei ole tarvetta eriyttämiseen, kun järjestelyt toteutetaan oppilasystävällisesti (pallot, pelialueen koko).

Miten vaihtelua?

Oppilaan pitää tehdä jokin pallotemppu (esim. heitto ilmaan ja käsien läpsäytys) ennen varsinaista heittoa.

Tavoite: Heittäminen

Tila: Liikuntasali tai areena

Välineet: Tennis- tai pehmopalloja tai vastaavia 30 kpl, koripallo tai jalkapallo

Mitä tehdään?

Pelataan vierityspalloa kahdella joukkueella. Joukkueet sijoittuvat esimerkiksi lentopallo- tai koripallokentän päätyrajojen taakse, toinen toiseen päähän. Joukkueiden tehtävänä on heittää palloilla keskiympyrään asetettua isompaa palloa (esim. koripallo) siten, että se vierii toisen joukkueen takarajan ylitse.

Mitä opetan?

Heiton suuntaamista.

Mitä ohjeita?

Heittämisessä korostan oikeaoppista heittoa kyynärpää ylhäällä, vaikka leikissä heitetäänkin alaviistoon.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja heittotekniikkaa.

Milloin sujuu?

Molemmat joukkueet saavat pallon vierimään toisen joukkueen puolelle.

Milloin ei suju?

Vain osa oppilaista heittää palloja ja isompi pallo ei liiku.

Miten lisään aktiivisuutta?

Toteutan lyhyitä pelejä, vaihdan joukkueiden koostumuksia jokaisen pelin jälkeen.

Milloin tulee onnistumisia?

Keskellä oleva pallo on tarpeeksi suuri ja kevyt.

Miten toistoja?

Leikissä on paljon erilaisia ja erikokoisia palloja.

Miten eriytän?

Osa oppilaista saa heittää vain heikommalla kädellä.

Miten vaihtelua?

Vaihdetaan vieriväksi palloksi ilmapallo.

Tavoite: Heittäminen, kiinniottaminen

Tila: Kenttä

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Pelataan Heittohitteriä neljän hengen joukkueilla siten, että kentällä on useampia kahden joukkueen välisiä pelejä käynnissä. Kussakin pelissä kartioilla merkitty noin kuusi metriä leveä portti on noin 20 metrin päässä pelaavista joukkueista (heittopaikkojen väli noin 40 m). Tavoitteena on heittää pallo portista läpi maata pitkin. Kiinniottaja toisesta joukkueesta on portilla torjumassa heittoja. Jokaisella heittäjällä on käytössään yksi heitto, minkä jälkeen vuoro vaihtuu toiselle joukkueelle. 

Heittäjästä tulee heti heittonsa jälkeen kiinniottaja. Kiinniottajan tehtävä on torjua vastustajan heitto ja heittää pallo taittoheitolla oman joukkueen pelaajan kautta seuraavalle heittäjälle. Heittäjä saa heittää heti, kun pallo on hänellä taittoheiton kautta. 

Heittäjäjoukkue saa pisteen jokaisesta portin läpi maata pitkin menneestä heitosta. Kiinniottajajoukkue saa pisteen kopiksi napatusta vastustajan heitosta.

Mitä opetan?

Maaheittojen heittämistä ja kiinniottamista. 

Korostetaan kiinniottamisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– katse pallossa 
– heittokäsi lähellä räpylää 
– liikkuminen pallon taakse ja kiinniotto lähellä vartaloa 

Korostetaan heittämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– rento ote pallosta 
– vastakkainen jalka edessä 
– käsillä t-asento, paino takajalalla 
– kylki edellä heittosuuntaan 
– käsi liikkeelle kyynärpää ylhäällä ja edellä

Mitä ohjeita?

Tärkeintä on pysäyttää pallo ennen porttia. Korostan kaikkien pelaajien tarvetta pelin onnistumiselle. Kiinniottavan joukkueen muut pelaajat ottavat kiinni ne pallot, mitä portilla oleva ei kiinni saa sekä osallistuvat taittoheittoon.

Mitä havainnoin?

Kiinniottavan pelaajan liikkumista pallon taakse.

Milloin sujuu?

Portin koko ja etäisyys ovat silloin hyvät, kun noin joka kolmas heitto menee portista.

Milloin ei suju?

Taittoheitot lentelevät sinne tänne.

Miten lisään aktiivisuutta?

Pelin sujuessa se on aktiivinen. Korostan pallojen huolellista, mutta nopeaa palautusta varsinaiselle heittäjälle.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaat osaavat suunnata heittojaan lähelle kartiota. Portin koko ja portin etäisyys sekä koko ovat sopivat oppilaiden taitotasoon nähden. Jos kiinniottaja ei ehdi portille lainkaan, lisätään taittoheiton yhteyteen esimerkiksi syöttö tai muu tehtävä.

Miten toistoja?

Opettajalla on varapalloja, mitkä hän heittää peliin jos pallo karkaa kauas. Pallot haetaan pelin päätyttyä.

Miten eriytän?

Teen eri vauhtisia pelejä, rauhallisempia ja räväkämpiä.

Miten vaihtelua?

Otetaan käyttöön erilaisia palloja ja lisätään tehtäviä palautusheiton yhteyteen.

Tavoite: Syöttäminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan syöttämistä pareittain. Jokaisella parilla on yhteinen pallo ja heille on merkitty maahan syöttörinki (piirtäen, sanomalehti, tennismaila). Parit harjoittelevat syöttämistä syöttäen vuorotellen. 

Harjoittelun jälkeen kisaillaan syöttämisessä siten, että oppilaiden täytyy vuorotellen syötellen saada kymmenen oikeaa syöttöä mahdollisimman nopeasti. Kisailussa oppilaat laskevat oikeat syötöt ääneen. Opettaja toimii erityisesti syöttöjen korkeuksien valvojana.

Mitä opetan?

Syöttämisen tekniikkaa sekä rauhallista touhuamista myös kisailutilanteissa. 

Korostetaan syöttämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– syöttö lähtee lautasen päältä räpyläkäden alta 
– syöttöliike lähtee jaloista, ei siis pelkästään kädellä 
– syötön korkeus on vähintään metrin lukkarin pään yli 
– syötön jälkeen väistöliike

Mitä ohjeita?

Kertaan tarvittaessa myös kesken harjoittelun syöttämisen keskeisimmät asiat. Kannustan oppilaita seuraamaan kaverin syöttämistä. Korostan kisailussa syötön oikeaa korkeutta.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kärsivällisyyttä harjoitella syöttämistä sekä oppilaiden ilmeitä onnistumisen hetkellä, tuottaako tehtävä onnistumisen iloa?

Milloin sujuu?

Oppilaat iloitsevat onnistuneista syötöistä. Oppilaat eivät kiskaise syöttöä jatkuvasti itseensä päin.

Milloin ei suju?

Oppilaiden syöttöliike on hätäinen ja tapahtuu pelkästään kädellä, jolloin syöttö suuntautuu pääsääntöisesti itseä päin.

Miten lisään aktiivisuutta?

Käynnistän kisailut ja vaihtelen kisailuissa pareja.

Milloin tulee onnistumisia?

Syöttörinki on sopivan kokoinen oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Kisaillaan leikkimielisesti myös siinä, kuka yksittäinen oppilas tai pari saa eniten oikeita peräkkäisiä syöttöjä.

Miten eriytän?

Kokeillaan tolppasyöttöä, mikä erityisesti pitää lähteä jaloista!

Miten vaihtelua?

Lisään syöttämisen yhteyteen pallonhallintatehtäviä. Pallon pyörittäminen vartalon ympäri tai kauhaisu ennen jokaista syöttöä.

Tavoite: Syöttäminen, kiinniottaminen, kauhaisun harjoittelu

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan syöttämistä ja kauhaisua omatoimisesti opettajan merkkien mukaan tehtävää vaihdellen. Ensimmäisenä tehtävänä on syöttää oikeaoppisia syöttöjä maahan piirrettyyn syöttölautaseen, salin viivaan tms. Sovitusta merkistä tehtäväksi vaihtuu kauhaisu, jossa pallo pudotetaan maahan ja kauhaistaan pallo räpylään heti, kun pallon on pompannut ylöspäin. Toisesta merkistä palataan syöttelyyn. 

Opettajan merkkejä: 
– yksi, kaksi, kolme, vihellystä 
– käsimerkit ylös, sivuille 
– tuomarin merkkivihellykset 

Mitä opetan?

Syöttämistä sekä kiinniottamisen harjoittelua vartalolinjan edessä. 

Korostetaan syöttämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– syöttö lähtee lautasen päältä räpyläkäden alta 
– syöttöliike lähtee jaloista, ei siis pelkästään kädellä 
– syötön korkeus on vähintään metrin lukkarin pään yli 
– syötön jälkeen väistöliike 

Korostetaan kauhaisun harjoittelussa seuraavia asioita: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– räpylän nokka alaspäin 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta 
– kauhaisu tapahtuu vartalon etupuolella lähellä vartaloa

Mitä ohjeita?

Korostan syötön lähtemistä jaloista saakka. Korostan rauhallista kauhaisuliikettä, jolloin pallon voi pudottaa alempaa.

Mitä havainnoin?

Syöttöjen korkeutta sekä oppilaiden kykyä suorittaa kauhaisu lähellä maan pintaa.

Milloin sujuu?

Oppilaat jaksavat kärsivällisesti harjoitella syöttöä ja kauhaisuliikettä.

Milloin ei suju?

Oppilaiden taidot eivät riitä kiinniottamiseen räpylällä.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tehtävä voidaan toteuttaa myös siten, että liikutaan vapaasti kauhaisua tehden. Syöttötehtävässä ollaan tietenkin paikallaan.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaat suorittavat tehtävää riittävän rauhallisesti.

Miten toistoja?

Kaikki saavat toistoja, jos oppilaiden taitotaso riittää kauhaisun suorittamiseen.

Miten eriytän?

Kauhaisu suoritetaan vain joko helpommalta kämmen- tai vaikeammalta rystypuolelta. Myös syötön korkeutta voi nostaa taitavilla syöttäjillä.

Miten vaihtelua?

Oppilaat keksivät itse uuden merkin, millä pallo heitetäänkin seinän kautta kauhaistavaksi.

Tavoite: Syöttäminen, suunnanmuutokset, kiinniottaminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Leikitään hippaa merkatulla alueella. Kun hippa saa leikkijän kiinni, siirtyy kiinni jäänyt suorittamaan kauhaisu ja syöttötehtävää. Hippa vaihdetaan opettajan toimesta. Hippaleikin ryhmäkoosta riippuen voi hippoja olla useampia. 

Ennakolta sovitaan, montako kauhaisua ja syöttöä täytyy tehdä ennen kuin voi palata hippaleikkiin. Toimiva määrä on kolme kauhaisua sekä kaksi oikeaa syöttöä. 

Kauhaisutehtävässä oppilas pudottaa pallon heittokädellä maahan ja kauhaisee pallon heti nousevasta pompusta kiinni. 
Syötön harjoittelua varten maahan merkataan erikokoisia ympyröitä.

Mitä opetan?

Oppilaiden aktiivista osallistumista sekä tarvittaessa korostetaan syöttämisen ja kauhaisun harjoittelussa seuraavia asioita: 

Syöttäminen 
– syöttö lähtee lautasen päältä räpyläkäden alta 
– syöttöliike lähtee jaloista, ei siis pelkästään kädellä 
– syötön korkeus on vähintään metrin lukkarin pään yli 
– syötön jälkeen väistöliike 

Kauhaisu 
– painopiste alhaalla (peliasento) 
– räpylän nokka alaspäin 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta 
– kauhaisu tapahtuu vartalon etupuolella lähellä vartaloa 

Mitä ohjeita?

Korostan jatkuvaa liikettä hippaleikissä. Kauhaisutehtävässä näytän sekä virheellisen että onnistuneen suorituksen.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja räpylän liikettä kauhaisutehtävässä

Milloin sujuu?

Useampi oppilas haluaa olla hippana, hipat saavat kiinni eri oppilaita ja kauhaisutehtävässä pallo tarttuu myös räpylään.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, hippa ei saa ketään kiinni tai kauhaisu – sekä syöttötehtävissä ei jakseta keskittyä oikeaoppisiin suorituksiin.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen pienryhmiä 8- 10 /oppilasta hippaleikissä. Pienennän hipassa leikkialuetta ja lisään hippoja.

Milloin tulee onnistumisia?

Hipassa alue on sopiva ryhmäkokoon nähden. Syöttörinki on riittävän iso oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Vaadin kauhaisutehtävässä useampia onnistumisia ennen kuin pääsee takaisin leikkiin, jolloin hipoilla on aito mahdollisuus saada kaikki kiinni.

Miten eriytän?

Muodostan tarvittaessa kaksi eri hippaleikkiä. Piirrän maahan erikokoisia syöttörinkejä, joista oppilas voi valita tasolleen sopivan. Annan oppilaille seuraamistehtäviä, miten syöttäminen onnistuu? Liikkuuko pelkästään käsi?

Miten vaihtelua?

Hipassa vaihdetaan liikkumistapaa (yhdellä jalalla hyppien, kävellen, kontaten tms.).

Tavoite: Syöttäminen, heittäminen, suunnanmuutokset

Tila: Liikuntasali tai areena

Välineet: Pehmopalloja 5 kpl, tenavapallot ja pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Leikitään pesisjaffapalloa merkatulla alueella. Jaffapallossa on yhtäaikaisesti pelialueella 3-5 pehmopalloa, joilla jokainen leikkijä yrittää heittämällä osua toista hartialinjan alapuolelle. Pallo kädessä ei saa liikkua pelialueella. Osuman saanut leikkijä joutuu pelialueelta pois syöttötehtävään. 

Ennakolta sovitaan, montako oikeaa syöttöä täytyy saada ennen kuin saa palata takaisin jaffapalloon. 

Mitä opetan?

Korostan jokaisen oppilaan aktiivista roolia heittäjänä jaffapallossa sekä tarvittaessa myös syöttämisessä seuraavia asioita: 

– syöttö lähtee lautasen päältä räpyläkäden alta 
– syöttöliike lähtee jaloista, ei siis pelkästään kädellä 
– syötön korkeus on vähintään metrin lukkarin pään yli 
– syötön jälkeen väistöliike 

Mitä ohjeita?

Korostan, että jaffapallossa ei saa liikkua pallo kädessä. Syöttämisessä näytän sekä sopivan korkuisia että liian matalia syöttöjä.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja syöttötekniikkaa.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas uskaltautuu polttamaan toisia oppilaita ja oppilaat jaksavat keskittyä syöttötehtävään.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, vain yksittäiset oppilaat tulittavat toisia oppilaita, osa antautuu tahallaan ja jää kiinni, syöttötehtävä on liian hankala.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen pienryhmiä 8- 10 /oppilasta jaffapallossa. Pienennän jaffapallossa leikkialuetta ja lisään palloja. Syöttöpaikalle lisään erilaisia palloja, jotta motivaatio syöttämiseen säilyy.

Milloin tulee onnistumisia?

Jaffapallon pelialue on sopiva ryhmäkokoon nähden. Maahan piirretty syöttörinki on riittävän iso oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Katso Miten tulee onnistumisia?

Miten eriytän?

Muodostan tarvittaessa kaksi eri jaffapallopeliä. Käytän erilaisia syöttöpaikkoja, joista oppilas voi valita tasolleen sopivan. Annan oppilaille seuraamistehtäviä, miten syötöt onnistuvat. Liikkuuko syötössä pelkästään käsi?

Miten vaihtelua?

Jaffapallossa pienennetään aluetta ja heitetään palloa ainoastaan heikommalla kädellä. Myös syöttötehtävä täytyy suorittaa heikommalla kädellä.

Tavoite: Syöttäminen, heittäminen ja kiinniottaminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Tennis- tai/sekä vastaavia palloja vähintään 30 kpl

Mitä tehdään?

Pelataan Pidä puolesi puhtaana leikkiä, jossa pelialueelle on levitelty paljon palloja pitkin poikin. Pelialue on jaettu kahtia ja kummallakin joukkueella on omat puoliskonsa. Pelin ollessa käynnissä molempien joukkueiden tehtävänä on poistaa omalle pelialueella olevat ja sinne tulevat pallot. Poistaminen tapahtuu vierittämällä pallo alakautta toisen puolelle. Poistamista ennen pelaajan on syötettävä oikea syöttö kenttäalueella oleviin merkkeihin (esim. lattiaviivat). Peliajan loputtua lasketaan pallot ja se joukkue, jonka pelialueelta löytyy vähemmän palloja, on voittaja.

Mitä opetan?

Oppilaiden aktiivista osallistumista sekä rauhallista syöttöliikettä myös kilpailutilanteessa.

Mitä ohjeita?

Korostan oikeaa syötön korkeutta (väh. 1m).

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja syöttöjen osumista lattiaviivoihin.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas on jatkuvassa liikkeessä. Syötön syöttäminen lattiamerkkiin ei ole liian vaikeaa.

Milloin ei suju?

Peliaika on ollut liian pitkä ja leikistä on tullut pitkäveteinen.

Miten lisään aktiivisuutta?

Toteutan lyhyitä pelejä, vaihdan joukkueiden koostumuksia jokaisen pelin jälkeen. Lisään pelialueelle maalin, mistä palloa ei saa ottaa pois, jos toinen joukkue on sen sinne saanut toimitettua.

Milloin tulee onnistumisia?

Jos lattiaviivat ovat liian hankalia syöttää, lattialle voi levitellä esimerkiksi renkaita syöttöalustaksi.

Miten toistoja?

Leikissä on paljon erilaisia ja erikokoisia palloja.

Miten eriytän?

Leikissä ei ole tarvetta eriyttämiseen, kun järjestelyt toteutetaan oppilasystävällisesti (pallot, syöttöpaikka, pelialueen koko).

Miten vaihtelua?

Ennen syöttöä on tehtävä pallotemppu. Esim. pallon heitto ylöspäin ja käsien läpsäytys.

Tavoite: Syöttäminen, kiinniottaminen

Tila: Areena, kenttä tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot, pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Kisaillaan kolmen hengen joukkueilla pesisviestissä, jossa joukkue kiertää 10 metrin etäisyydellä olevan kartion kukin oppilas vuorollaan. Jokaisella oppilaalla on räpylä ja joukkueella yhteinen pallo. Molempiin suuntiin juostaessa jokaisen oppilaan täytyy pudottaa pallo kaksi kertaa maahan ja napata se kauhaisten kiinni (yhteensä neljä kertaa). 
Kääntöpaikalla oppilaan pitää syöttää maahan merkittyyn syöttölautaseen kaksi oikeaa syöttöä ennen paluuta ja viestin viejän vaihtoa. Yhdessä viestissä on hyvä juosta kaksi kierrosta. 

Viestejä kannattaa ottaa useita ja joukkueita voi tarvittaessa myös vaihdella jokaisen kisailun jälkeen. 

Mitä opetan?

Kauhaisutehtävässä oppilas pudottaa pallon heittokädellä maahan ja kauhaisee pallon heti nousevasta pompusta kiinni. 

Korostetaan syöttämisen harjoittelussa seuraavia asioita: 

– syöttö lähtee lautasen päältä räpyläkäden alta 
– syöttöliike lähtee jaloista, ei siis pelkästään kädellä 
– syötön korkeus on vähintään metrin lukkarin pään yli 
– syötön jälkeen väistöliike 

Korostetaan kauhaisun harjoittelussa seuraavia asioita: 

– painopiste alhaalla (peliasento) 
– räpylän nokka alaspäin 
– räpylän rauhallinen liike lähtee vartalolinjan takapuolelta 
– kauhaisu tapahtuu vartalon etupuolella lähellä vartaloa 

Mitä ohjeita?

Korostan oppilaiden keskinäistä kannustusta sekä näytän oikeaoppisen suorituksen (kauhaisu – ja syöttäminen) ennen ensimmäistä viestiä.

Mitä havainnoin?

Joukkueiden tasavertaisuutta, ettei yksittäinen oppilas toistuvasti epäonnistu. Tarvittaessa lisään erittäin helppoja tehtäviä / vaihtelen juoksumatkoja, että jokainen oppilas tuntee varmasti onnistuvansa.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas yrittää parhaansa ja viestien voitot jakaantuvat useamman eri joukkueen välillä.

Milloin ei suju?

Ryhmässä on oppilaita, joille tehtävät ovat liian hankalia ja he omalle heikkoudellaan mokaavat näkyvästi oman joukkueen viestin.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään viestissä tehtävien suoritusten määriä.

Milloin tulee onnistumisia?

Viestijuoksun matkat ja tehtävät vaihtelevat siten, että jokaiselle löytyy omalle taitotasolle ja juoksunopeudelle soveltuvia tehtäviä.

Miten toistoja?

Kannustan oppilaita kehittelemään erilaisia tehtäviä ja juoksutapoja, jolloin viestejä voidaan olla vaikka kuinka paljon.

Miten eriytän?

Lisätään kartiot lyhyemmän juoksumatkan merkiksi (5m). Viestissä yhden juoksijan täytyy juosta lyhyempi matka ja kahden pidempi matka. Joukkueen jäsenet sopivat juoksumatkat itsenäisesti.

Miten vaihtelua?

Matkalla heitellään koppeja itselle. Tehdään kauhaisua rystypuolelta eli heittokäden puolelta.

Tavoite: Syöttäminen, pallon pomputtelu, kiinniottaminen, eteneminen

Tila: Kenttä, areena tai sali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät, tennispallot, tennismailat tms., kartiot

Mitä tehdään?

Kisaillaan kolmen hengen joukkueilla pesisviestissä, jossa joukkue kiertää 15 metrin etäisyydellä olevan kartion kukin oppilas vuorollaan. Molempiin suuntiin juostaessa sekä kääntöpaikalla jokaisen oppilaan täytyy tehdä ennalta sovittuja tehtäviä. Tehtävät vaihtuvat eri oppilailla. Joukkueen jäsenet saavat päättää keskenään, miten tehtävät suoritetaan. 
Yhdessä viestissä on hyvä juosta kaksi kierrosta. 

Erilaisia tehtäviä: 

1. Kääntöpaikalla on pallo, joka pitää heittää ilmaan 1m korkeudelle ja ottaa ilmasta kiinni, jättää paikoillaan ja juosta vapauttamaan seuraavan osuuden juoksija. Välissä voidaan läpäyttää käsiä yhteen sovittu määrä. 
2. Kääntöpaikalla on pallo, jolla pitää syöttää kaksi oikeaa syöttöä. Syötön korkeutta voidaan vaihdella. 

3. Kääntöpaikalle lisätään pallon lisäksi maila. Yhden joukkueesta pitää tehdä heitto-/ syöttötehtävä, yhden pompauttaa palloa mailalla ja ottaa koppi sekä yhden pomputella mailalla palloa yhteensä kolme kertaa. 

4. Matkalla heitellään palloa ilmaan, pomputellaan palloa maahan, kauhaistaan, pyöritellään palloa vartalon ympäri tms. 

5. Lisätään kartiot lyhyemmän juoksureitin merkiksi (5m). Muuten sama kuin tehtävä 2, mutta jokaisessa pallotehtävän välissä jonkun joukkueen jäsenen täytyy käydä kiertämässä lähempi kartio. 

6. Keksitään yhdessä oppilaiden kanssa erilaisia tehtäviä. 

Mitä opetan?

Kisailua reilussa hengessä siten, että jokaisen panos on tärkeä, kun yhteistyö onnistuu.

Mitä ohjeita?

Korostan oppilaiden keskinäistä kannustusta sekä näytän oikeaoppiset suorituksen kääntöpaikalla.

Mitä havainnoin?

Joukkueiden tasavertaisuutta, ettei yksittäinen oppilas toistuvasti epäonnistu. Tarvittaessa lisään erittäin helppoja tehtäviä / vaihtelen juoksumatkoja, että jokainen oppilas tuntee varmasti onnistuvansa.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas yrittää parhaansa ja viestien voitot jakaantuvat useamman eri joukkueen välillä.

Milloin ei suju?

Ryhmässä on oppilaita, joille tehtävät ovat liian hankalia ja he omalle heikkoudellaan mokaavat näkyvästi oman joukkueen viestin.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään paritehtäviä, jossa kahden oppilaan pitää liikkua käsi kädessä yhtäaikaisesti.

Milloin tulee onnistumisia?

Viestijuoksun matkat ja tehtävät vaihtelevat siten, että jokaiselle löytyy omalle taitotasolle ja juoksunopeudelle soveltuvia tehtäviä.

Miten toistoja?

Kannustan oppilaita kehittelemään erilaisia tehtäviä ja juoksutapoja, jolloin viestejä voidaan olla vaikka kuinka paljon.

Miten eriytän?

Lisäämällä viestijuoksuun eri matkoja sekä erilaisia tehtäviä.

Tavoite: Heittäminen ja kiinniottaminen, syöttäminen

Tila: Kenttä, areena, liikuntasali

Välineet: Tenavapallot ja pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Pelataan tunnelipalloa. Tunnelipallossa on kaksi joukkuetta, toinen kiinni ottamassa, toinen sisäpelissä keräämässä pisteitä. Sisäpelijoukkueesta yksi kerrallaan heittää pallon maata pitkin 20 metrin päähän noin 10 metriä leveää kartioilla merkattua porttia kohti. Heiton lähtiessä muut joukkueen jäsenet syöttävät mahdollisimman monta oikeaa syöttöä itsekseen ennen kuin kiinniottava joukkue palauttaa pallon kotipesään. Syötön harjoittelua varten merkitään maahan erikokoisia syöttölautasia. 

Kiinniottavan joukkueen on ennen palautusta tehtävä jono sen pelaajan taakse, kuka saa maaheiton kiinni. Pallo on vieritettävä jalkojen välistä jonon viimeiselle pelaajalle, joka suorittaa palautusheiton kotipesässä olevalle oppilaalle. 

Kun kaikki sisäpelijoukkueen pelaajat ovat heittäneet pallon, vuoro vaihtuu. Joukkueen syöttämistä oikeista syötöistä muodostuu koko joukkueen tulos. 

Mitä opetan?

Kannustan kisailuun reilun pelin hengessä. Tarvittaessa syöttämisessä korostan vielä, että 

– syöttö lähtee lautasen päältä räpyläkäden alta 
– syöttöliike lähtee jaloista, ei siis pelkästään kädellä 
– syötön korkeus on vähintään metrin lukkarin pään yli 
– syötön jälkeen väistöliike 

Mitä ohjeita?

Korostan , että maapallon kiinni ottanut pelaaja ei saa enää liikkua ja muut liikkuvat reippaasti tehdäkseen tunnelin. Korostan myös rehellistä oikeiden syöttöjen (1m pään päällä) laskemista.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta tunnelin teossa sekä syöttöjen korkeutta.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas liikkuu ulkokentällä ja syötöt onnistuvat.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, eivätkä jaksa juosta. Oppilaat huijaavat oikeiden syöttöjen määrässä.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen kaksi eri peliä, lisään syöttöjen väliin kosketuksen maahan tai 360 asteen hyppäämisen.

Milloin tulee onnistumisia?

Portti on sopivalla etäisyydellä heittovoimaan suhteutettuna ja syöttöringit ovat tarpeeksi isoja oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Pelataan pienemmillä joukkueilla useampaa peliä ja suoritetaan useampi heittokierros.

Miten eriytän?

Muodostan eri tasoisia pelejä. Tällöin heittomatkat voivat olla eri peleissä erilaisia.

Miten vaihtelua?

Oppilaat syöttelevät pareittain yhden lautasen ääressä vuorotellen.

Tavoite: Syöttäminen, kiinniottaminen

Tila: Kenttä, areena tai liikuntasali

Välineet: Tenavapallot, pesäpalloräpylät, isoja palloja, hernepussit, voimisteluvanteet (2kpl), kartiot

Mitä tehdään?

Oppilaat jaetaan 3-4 hengen joukkueiksi. Jokainen joukkue saa oman kotipesän, jossa he suorittavat vuoroin syöttötehtävää ja alakautta ylöspäin suuntautuvaa heittotehtävää. Syöttötehtävässä täytyy oppilaan saada kaksi peräkkäistä onnistunutta syöttöä ja alakautta ylöspäin heitetystä pallosta yhteensä kolme koppia. Onnistuneiden suoritusten jälkeen oppilas saa juosta pelialueen keskelle yrittämään pistettä omalle joukkueelle. Pisteen saa, kun onnistuu heittämään alakautta hernepussin siten, että hernepussi jää vanteen sisälle. Sopiva heittomatka on n. 5 metriä. 

Pisteen tekemistä saa yrittää ainoastaan yhden kerran, jonka jälkeen on palattava omaan kotipesään tekemään toista tehtävää. Syöttämistä ja pallon heittotehtävä tehdään siis vuorotellen. 

Peli päättyy, kun jokin joukkue on saanut kerättyä viisi pistettä. Pisteet voidaan laskea opettajan toimesta tai merkitä esim. kartioita siirtämällä näkyvällä paikalla salissa. 

Mitä opetan?

Rauhallista toimintaa kaikissa eri tehtävissä, vaikka kisaillaan. Oppilaan omaa vastuuta suoritusten onnistuneiden suoritusten laskemisessa.

Mitä ohjeita?

Näytän pelin etenemisen rauhallisesti. Painotan suoritusten oikeaoppisuutta, erityisesti syötön (1m) ja ylöspäin heiton korkeutta (2m) pään päältä.

Mitä havainnoin?

Suoritusten puhtautta ja oppilaiden yksilöllistä aktiivisuutta.

Milloin sujuu?

Siirtymät kotipesästä tapahtuu juosten. Jokainen oppilas pääsee yrittämään omalle joukkueelle pistettä. Myöskään pisteiden tekijät eivät ole aina samat.

Milloin ei suju?

Oppilaat syöttävät miten sattuu. Lisäksi hernepusseja ei haeta vanteista takaisin tai niitä heitellään useampia /kerta.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tehtävä vaatii jokaisen jatkuvaa aktiivisuutta. Katso myös Miten eriytän?

Milloin tulee onnistumisia?

Hernepussin heitossa välimatka on sopivan kokoinen oppilaiden heittotaitoon nähden.

Miten toistoja?

Vaihdetaan suorituspaikkoja ja ollaan useampia pelejä peräkkäin. Mikäli kaksi peräkkäistä syöttöä on liian helppo, niin lisätään syöttöjen määrää. Samoin kiinniottotehtävässä.

Miten eriytän?

Lisään toisen vanteen, joka on selkeäsi kauempana kuin edellinen. Tästä vanteesta saa kaksi pistettä.

Miten vaihtelua?

Sovitaan, että välimatkalla kotipesästä hernepussien heittopaikalle pitää hypätä tasahyppy ja huutaa hepulis.

Tavoite: Lyöminen, kiinniottaminen

Tila: Liikuntasali, areena

Välineet: Isoja ja pieniä pehmopalloja

Mitä tehdään?

Harjoitellaan lyömistä vartalon sivusta kädellä siten, että tavoitteena on saada lyötyä parille koppi. Lyönti tapahtuu omasta syötöstä. Kiinniottaja on noin kolmen metrin päässä lyöjästä, josta hän liikkuu siten, että voi ottaa pallon ilmasta kiinni. 

Lyödään viisi lyöntiä ja vaihdetaan rooleja. Tarkoituksena on harjoitella siten, että jokainen ehtii lyödä ainakin 20 kertaa.

Mitä opetan?

Opetan rauhallista lyöntiliikettä. Opettaja näyttää ja korostaa seuraavia asioita: 

– lyönnissä liikkuu koko vartalo 
– katse pallossa 
– lyöntikäsi suoristuu osumahetkellä 
– rauhallinen käden liike ja saatto

Mitä ohjeita?

Korostan katsetta pallossa sekä tehtävän tavoitetta; lyönti on onnistunut, kun kaveri saa sen kopiksi.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden syöttämistä sekä rauhallista vartalon sivusta tapahtuvaa lyöntiliikettä.

Milloin sujuu?

Kiinniottajat saavat lyönneistä koppeja.

Milloin ei suju?

Pallot lentelevät pitkin poikin, lyönnit ovat pääsääntöisesti liian lujia tai ne lyödään suorilla jaloilla pelkästään kättä liikuttaen.

Miten lisään aktiivisuutta?

Harjoittelun lopuksi voidaan kisailla siitä, mikä pari saa nopeiten lyötyä viisi koppia. Parit saavat päättää itsenäisesti, kumpi on lyöjä ja kumpi kiinniottaja.

Milloin tulee onnistumisia?

Pallon koko ja kimmoisuus ovat sopivia lyöjän taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Tehtävässä voidaan vaihdella kiinniottajan etäisyyttä.

Miten eriytän?

Tehtävää voi vaikeuttaa siten, että kiinniottajan täytyy lähteä liikkeelle vatsaltaan.

Miten vaihtelua?

Kokeillaan tehtävän tekemistä toiselta puolelta vartaloa.

Tavoite: Lyöminen, lyöntiliikkeen hallinta

Tila: Liikuntasali, kenttä tai areena

Välineet: Mailoja tai keppejä/ salibandymailoja jokaiselle ryhmäläiselle oma

Mitä tehdään?

Harjoitellaan opettajajohtoisesti oikeaoppista mailan liikerataa. Ryhmittäydytään siten, että jokaisella oppilaalla on riittävästi tilaa harjoitella lyöntiliikettä. Ennen lyöntiliikkeen harjoittelua käydään läpi ote mailasta. Otteessa olennaista on rentous sekä se, että ranteet pääsevät liikkumaan samansuuntaisesti (otteessa rystyset eivät saa olla samassa linjassa). 

Lyöntiliikkeet tehdään molempiin suuntiin eli mailaa liikutellaan edestakaisin. Tehdään aina viisi lyöntiliikettä peräkkäin, jonka jälkeen levähdetään. Lyöntiliikettä harjoitellaan seisten, istualtaan ja polviltaan. Samasta asennosta voidaan harjoitella useampi viiden heilautuksen sarja.

Mitä opetan?

Opetan mailan hallintaa lyöntiliikkeessä sekä sitä, että lyöntiliike lähtee kyynärpää edellä. 

Lyöntiliikkeessä opettaja korostaa seuraavia asioita: 

– ote mailasta rento 
– maila liikkeelle kyynärpää edellä 
– kädet suoristuvat kuvitellulla osumahetkellä 
– maila pysyy vaaka-asennossa koko ajan 
– saatto vastakkaiselle olkapäälle

Mitä ohjeita?

Korostan rauhallista mailan liikettä. Välillä voin kannustaa oppilaita nopeampaan mailan heilautukseen.

Mitä havainnoin?

Seuraan mailan asentoa sekä ranteiden toimimista lyöntiliikkeessä.

Milloin sujuu?

Lyöntiliike tapahtuu samalla tasolle molempiin suuntaan. Jos mailan kärjessä olisi kynä, se piirtäisi paperiin lähestulkoon suoraa viivaa.

Milloin ei suju?

Mailat kolahtelevat esim. istualtaan heilautettaessa omiin jalkoihin. Oppilaat eivät jaksa keskittyä rauhallisiin lyöntiliikkeisiin, vaan tehtävä menee mailalla huitomiseksi.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään tasahyppytehtäviä kahdella jalalla ponnistaen osaksi harjoitusta. Aina viiden lyöntiliikkeen jälkeen asetetaan maila maahan/lattialle ja hypätään mailan yli puolelta toiselle mahdollisimman nopeasti. Hyppyjä kannattaa tehdä etu – ja takaperin sekä sivuttain kylki edellä mailan yli hyppien.

Milloin tulee onnistumisia?

Mailat eivät ole liian painavia oppilaille.

Miten toistoja?

Lisään lyöntiliikkeiden tekemisen yhteyteen erilaisia tehtäviä kuten hyppääminen.

Miten eriytän?

Vaihtelen lyöntiasentoja. Lyöntiliikkeen tekeminen istualtaan on kaikista haastavin.

Miten vaihtelua?

Oppilaat työskentelevät pareittain ja toisen tehtävänä on seurata mailan liikerataa, kun kaveri suorittaa tehtävää.

Tavoite: Pallon hallinta, silmä ja käsikoordinaatio

Tila: Areena, liikuntasali, piha

Välineet: Erilaisia palloja, tennismailoja ja tarjoilualustoja (maila, kirja, lattiamerkkilaatta tms.) jokaiselle ryhmäläiselle oma

Mitä tehdään?

Pelileikki käynnistyy, kun yksi oppilaista asettuu salin (tilan) toiselle puolelle katse seinään päin. Muut ryhmäläiset ovat valmiina liikkumaan kohti peiliä. Liikkuessa heidän täytyy kyetä hallitsemaan pallo mailan päällä. Mikäli pallo tippuu tai peili havaitsee kääntyessään liikettä, täytyy sen oppilaan palata takaisin lähtöpaikkaan. Uudeksi peiliksi pääsee se oppilas, joka on onnistunut liikkumaan peilin viereen ilman pudotuksia tai sitä, että peili on huomannut hänet liikkeessä. 

Aina uuden pelin käynnistyessä vaihdetaan mailaa ja palloa, jota täytyy hallita peilileikissä.

Mitä opetan?

Silmä-käsikoordinaatiota ja keskittymiskykyä.

Mitä ohjeita?

Korostan, että palloa ei tarvitse saada pysäytettyä, vaikka peili kääntyykin katsomaan. Olennaista on se, että pallo pysyy mailan päällä ja ettei peili havaitse jalkojen liikettä.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden taitotasoa ja heidän maila sekä pallo valintoja. Käyn tarvittaessa ohjeistamassa oppilaita, joilla ei pallo meinaa pysyä mailan päällä.

Milloin sujuu?

Moni oppilas pääsee liikkumalla lähelle peiliä ja myös peilinä toimii useat eri oppilaat.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät jaksa keskittyä, pallot putoilevat, kun liikkuminen yritetään suorittaa liian nopeasti omaan taitotasoon nähden.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen pienryhmiä (5-6 oppilasta/ryhmä) eri puolelle käytössä olevaa tilaa.

Milloin tulee onnistumisia?

Mailan koko ja pallon koko ovat sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Vaihtelemme erilaisia kuljetusotteita, kahdella kädellä, vahvemmalla kädellä tai heikommalla kädellä mailaa pitäen.

Miten eriytän?

Vaihtelemalla mailoja ja palloja, mitä pienempi maila ja pallo, sen hankalampaa tehtävän suorittaminen on.

Miten vaihtelua?

Peilileikin alueelle voidaan lisätä patjoja, joilla kulkiessaan täytyy käydä kontallaan.

Tavoite: Lyöminen, kiinniottaminen

Tila: Areena, liikuntasali, kenttä

Välineet: Tenavapallot ja pesäpallomailat, pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan lyömistä pesäpallomailalla siten, että tavoitteena on saada lyötyä parille koppi. Lyönti tapahtuu omasta syötöstä. Kiinniottaja on noin kolmen metrin päässä lyöjästä, josta hän liikkuu siten, että voi ottaa lyönnin ilmasta kiinni. 

Lyödään viisi lyöntiä ja vaihdetaan rooleja. Tarkoituksena on harjoitella siten, että jokainen ehtii lyödä ainakin 20 kertaa.

Mitä opetan?

Opettaja näyttää ja korostaa vaakamailanäppilyönnissä seuraavia asioita: 

– katse pallossa 
– käden siirto mailan keskivaiheille 
– toinen käsi jää mailan nuppipäähän 
– jalat koukistuvat hieman 
– osumakohta käden lähelle ja lähellä rinnan tasoa 
– rauhallinen työntö molemmilla käsillä

Mitä ohjeita?

Korostan katsetta pallossa sekä tehtävän tavoitetta; lyönti on onnistunut, kun kaveri saa sen kopiksi.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden syöttämistä sekä rauhallisen lyöntiliikkeen onnistumista.

Milloin sujuu?

Kiinniottajat saavat lyönneistä koppeja.

Milloin ei suju?

Pallot lentelevät pitkin poikin, pääsääntöisesti lyönnit ovat liian lujia. Syötöt itselle eivät onnistu.

Miten lisään aktiivisuutta?

Harjoittelun lopuksi voidaan kisailla siitä, kuka pari saa nopeiten lyötyä kolme koppia. Molemmat lyövät ja ottavat kiinni.

Milloin tulee onnistumisia?

Pallon kimmoisuus ja koko ovat sopivia lyöjän taitotasoon nähden. Oppilaat ovat harjaantuneita kiinniottajia.

Miten toistoja?

Parityöskentelynä toteutettuna tehtävässä tulee paljon välineen käsittelytaitoon liittyvää tekemistä.

Miten eriytän?

Helpotettuna tehtävä voidaan suorittaa isommalla pallolla lyöden.

Miten vaihtelua?

Kokeillaan tehtävän tekemistä toiselta puolelta.

Tavoite: Lyöminen, silmä-käsi koordinaation vahvistaminen

Tila: Kenttä, areena

Välineet: Tenavapallot, pesäpallomailat, tennispallot ja mailat, pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Tehtävänä on harjoitella lyömistä ja pallon hallintaa Lyömisen kympit -tehtävien avulla. Tehtävät tehdään kolmen hengen ryhmissä ja suorittaja vaihtuu jokaisen suoritetun tason jälkeen. Tehtävälaput voidaan monistaa ryhmille ja ryhmät etenevät omaa tahtiaan. 

Oppilas pääsee tasolta toiselle, kun hän onnistuu vaadittavan suorituksen. Lyöntitehtävissä voi olla välissä kaksi epäonnistunutta suoritusta eli kymmenen onnistumista pitää saada 12 yrityksestä. 

Lyömisen kympit 

1. Pomputtelu 20 kertaa tennismailalla ja pallolla 
2. Vaakamailanäppi tennismailalla kentän rajojen sisäpuolelle 10 kertaa 
3. Vaakamailalyönti 15 metrin päässä olevaan 5 metrin porttiin tennismailalla 10 kertaa 
4. Pomputtelu tennismailalla ja istumassa käynti kymmenen kertaa 
5. Pomputtelu 10 kertaa pesäpallomailalla 
6. Vaakamailanäppi pesäpallomailalla kentän rajojen sisäpuolelle 10 kertaa 
7. Vaakamailalyönti pesäpallomailalla omasta syötöstä 10 osumaa 
8. Vaakamailanäppi pesäpallomailalla kolmen metrin päähän kakkospuolelle asetettuun 2 metriä leveään porttiin 10 kertaa 
9. Vaakamailalyönti pesäpallomailalla 15 metrin päässä olevaan 5 metrin porttiin 10 kertaa 
10. Vaakamailalyönti pesäpallomailalla ilmaan 10 kertaa 

Mitä opetan?

Oppilaiden omien taitojen kehittymisen tunnistamista. Tehtäviä voidaan antaa myös kotitehtäviksi.

Mitä ohjeita?

Kannustan oppilaita yrittämään parhaansa. Myös avustajien rooli on tärkeä (esim. lukkari).

Mitä havainnoin?

Jos jollekin oppilaalle tietty taso on liian vaikea, vaihdan suorittajaa, jotta kymppien tekeminen ei seisahdu koko ryhmältä.

Milloin sujuu?

Oppilaat suorittavat innokkaasti tehtäviä ja pääsevät tasolta toiselle.

Milloin ei suju?

Yhdellä suorittajalla tulee paljon yrityksiä ja muut joutuvat odottelemaan vuoroaan.

Miten lisään aktiivisuutta?

Yksi ryhmä kerrallaan suorittaa lyömisen kymppejä. Muut suorittavat muita harjoitteita tai pelejä.

Milloin tulee onnistumisia?

Kun yrittäminen on kunnossa, niin onnistumisia tulee.

Miten toistoja?

Lisään oppilaiden motivaatiota kyselemällä, miten tehtävän suorittaminen on onnistunut.

Miten eriytän?

Oppilaille annetaan enemmän yrityksiä tavoitteena olevan määrän saavuttamiseksi (esim. 10 onnistumista 15/20 yrityksestä).

Miten vaihtelua?

Käytetään tehtävissä erilaisia palloja.

Tavoite: Silmä-käsi koordinaation vahvistaminen ja oppilaiden oman luovuuden kehittyminen

Tila: Liikuntasali, areena, piha

Välineet: Tennismailat ja pallot, erikokoisia palloja

Mitä tehdään?

Leikitään seuraa johtajaa leikkiä mailojen ja pallojen kanssa. Oppilaat jaetaan kolmen hengen ryhmiin, jotka liikkuvat vapaasti salissa ja sen ympäristössä palloa tennismailan päällä pitäen. Oppilaat voivat liikkua salin viivoja pitkin, lavalla, portaissa jne. Yksi vuorollaan on johtaja, joka näyttää mitä temppuja muu ryhmä tekee matkan varrella. Opettajan merkistä vaihtuu johtaja. 

Hyviä temppuja ovat: 

– pallon pomputtelu 
– istumassa käynti 
– mailan pyöräytys vartalon ympäri, jalkojen välistä jne. 
– pompautus seinään ja pallo mailan päälle 
– pomputtelu lattian kautta 

Opettajan merkit, joilla johtaja vaihtuu: 
– yksi, kaksi, kolme, vihellystä 
– käsimerkit ylös, sivuille 
– tuomarin merkkivihellykset 

Mitä opetan?

Oppilaiden oma-aloitteisuutta sekä luovuutta.

Mitä ohjeita?

Korostan oppilaiden omaa kekseliäisyyttä sekä havainnointia, mitä toiset ryhmät tekevät. Pysäytän tehtävän tarvittaessa ja näytän erilaisia tehtäviä tukemaan oppilaiden omia ideoita.

Mitä havainnoin?

Jos tehtävien tekeminen ei onnistu, vaihdan johtajaa nopeammin.

Milloin sujuu?

Ryhmät keskittyvät omaan toimintaansa ja tekevät monipuolisesti erilaisia tehtäviä.

Milloin ei suju?

Oppilaat yrittävät liian vaikeita tehtäviä tai osa oppilaista ei halua/kykene toimimaan johtajana.

Miten lisään aktiivisuutta?

Liikkumismuodoksi valitaan juokseminen.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaiden vauhti etenemisessä ja tehtävien suorittamisessa ei kasva liian suureksi.

Miten toistoja?

Muodostetaan oppilaista uusia ryhmiä, jolloin oppilaat voivat tuoda vanhasta ryhmästä eri tehtäviä uusille ryhmäkavereille.

Miten eriytän?

Tehtävä suoritetaan erilaisilla palloilla.

Miten vaihtelua?

Opettaja muuttaa merkkejä, joilla ryhmän johtaja vaihtuu. Ryhmä joutuu seuraamaan välillä ääni-, välillä käsimerkkejä.

Tavoite: Silmä käsikoordinaation vahvistaminen

Tila: Liikuntasali

Välineet: Tennispallot(pehmopallot), tennismailat(lattiamerkit, kirjat tms.)

Mitä tehdään?

Leikitään viivahippaa palloa tennismailan päällä kuljettaen. Oppilaat liikkuvat salissa viivoja pitkin pitäen koko ajan palloa mailan päällä. Hipan tavoitteena on koskettaa jotakin leikkijöistä, jolloin hippa vaihtuu. Jos jonkun pallo tippuu, hänen pitää pomputella palloa viisi kertaa paikoillaan ennen kun saa lähteä karkuun.

Mitä opetan?

Oppilaiden aktiivista ja reilua osallistumista leikkiin.

Mitä ohjeita?

Korostan jatkuvaa liikettä hippaleikissä. Kun hippa saa toisen leikkijän kiinni, uusi hippa ei saa ottaa heti entistä kiinni. Uusi hippa huutaa kovalla äänellä: Hippana (oma nimi).

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta.

Milloin sujuu?

Hipoiksi vaihtuu aina eri oppilaita.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat ja hipat ottavat kiinni vain tiettyjä oppilaita.

Miten lisään aktiivisuutta?

Lisään peliin toisen hipan ja isossa tilassa tarvittaessa myös kolmannen.

Milloin tulee onnistumisia?

Hippojen määrä on sopiva ryhmäkokoon ja viivojen määrään suhteutettuna.

Miten toistoja?

Asettelen viivoille hulavanteita, jossa oppilaiden täytyy aina pysähtyä pomputtelemaan palloa viisi kertaa.

Miten eriytän?

Jaan alueen kahteen osaan, joilla leikitään kahta erivauhtista leikkiä.

Miten vaihtelua?

Mailasta pidetään kiinni vain vasemmalla kädellä.

Tavoite: Lyöminen

Tila: Kenttä, areena

Välineet: Tenavapallot, pesäpalloräpylät, lyöntitelineet, pesäpallomailat

Mitä tehdään?

Harjoitellaan lyömistä kolmen hengen ryhmissä. Mikäli lyöntitelineitä ei riitä jokaiselle ryhmällä, voidaan samanaikaisesti tehdä toisia harjoitteita, joissa ei tarvitse lyöntitelinettä. Lyöjän lisäksi ryhmäläisistä yksi toimii kiinniottaja ja toinen lyöjälle pallojen asettelijana. Mikäli käytössä on kolme palloa, niin lyöjä lyö kaikki peräkkäin, jonka jälkeen vaihdetaan lyöjää. Kiinniottaja ei täten palauta heittämällä palloja lyöjän avustajalle. 

Tarkoituksena on harjoitella siten, että jokainen oppilas saa käydä lyömässä ainakin viisi kertaa eli yhteensä 15 lyöntiä. 

Mitä opetan?

Opetan rauhallista lyöntiliikettä, joka ei tapahdu pelkästään käsillä. Lyöntitelineen päältä lyötäessä opettaja korostaa seuraavia asioita: 

– ote mailasta rento, sormien keskinivelet ovat suurin piirtein samassa tasossa 
– rentoheilautus, maila liikkeelle kyynärpää edellä 
– katse pallossa 
– kädet suoristuvat osumahetkellä 

Mitä ohjeita?

Ohjeistan oppilaat lyöntitelineen korkeuden oikeaoppiseen asettamiseen. Sopiva korkeus on 5-10 senttiä kainalon alapuolella. Korostan, että aina ei tarvitse heilauttaa mailaa täysillä.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kykyä hallita mailan heilautusta.

Milloin sujuu?

Oppilaat vaihtavat innokkaasti paikkoja kolmen lyönnin jälkeen.

Milloin ei suju?

Maila osuu useammin lyöntitelineeseen kuin palloon. Oppilaat eivät jaksa keskittyä lyömiseen.

Miten lisään aktiivisuutta?

Asetan oppilaille tavoitteeksi kopin ottamisen lyönnistä. Lasketaan, mikä ryhmä onnistuu useimmin kopin ottamisessa.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaiden kanssa on harjoiteltu mailan hallintaa eli lyöntiliikettä eri asennoissa.

Miten toistoja?

Mitä useampi pallo pystytään lyömään peräkkäin, sitä vähemmän menee aikaa pallojen keräämiseen.

Miten eriytän?

Laitan lyönnin suuntaamiseen yksilöllisiä tavoitteita, esim. kartioista portin, mihin lyönti täytyy suunnata.

Miten vaihtelua?

Kokeillaan lyömistä omasta tai kaverin syötöstä.

Tavoite: Lyöminen, kiinniottaminen

Tila: Kenttä

Välineet: Tennis- ja tenavapallot, isommat pallot, pesäpallomailat, pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Harjoitellaan lyömistä pareittain. Lyöjä lyö omasta syötöstä pallon kiinniottajalle, joka palauttaa pallon maaheittona takaisin lyöjälle. Mikäli käytössä on kolme palloa, niin lyöjä lyö kaikki peräkkäin, jonka jälkeen vaihdetaan lyöjää. Kiinniottaja ei täten palauta heittämällä palloja lyöjälle. 

Tavoitteena on harjoitella siten, että jokainen oppilas saa käydä lyömässä ainakin viisi kertaa eli yhteensä 15 lyöntiä. 

Mitä opetan?

Opetan lyöntiliikkeen ajoitusta syöttöön. Omasta syötöstä lyötäessä opettaja korostaa seuraavia asioita: 

– ote mailasta rento, sormien keskinivelet ovat suurin piirtein samassa tasossa 
– rento heilautus, maila liikkeelle kyynärpää edellä 
– katse pallossa 
– kädet suoristuvat osumahetkellä 

Mitä ohjeita?

Ohjeistan oppilaita syöttämään matalan syötön kentän puoleisella kädellä.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden kykyä hallita mailan heilautus sekä syötön korkeus.

Milloin sujuu?

Oppilaat saavat pallon lähtemään kiinniottajaa kohti.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät osaa syöttää sopivan korkuisia syöttöjä, mistä on hyvä lyödä. Mailan liikerata putoaa lähelle maan pintaa, jolloin he eivät osu palloon tai ne lentelevät minne sattuu.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tarvittaessa annan käyttöön isompia palloja, jotta oppilaat osuvat palloon.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaiden kanssa on harjoiteltu mailan hallintaa eli lyöntiliikettä eri asennoissa sekä syöttämistä.

Miten toistoja?

Mitä useampi pallo pystytään lyömään peräkkäin, sitä vähemmän menee aikaa pallojen keräämiseen.

Miten eriytän?

Annan tavoitteeksi lyödä koppeja ja maalyöntejä vuoron perään.

Miten vaihtelua?

Vaihdetaan pareja tai kisaillaan koppien ottamisessa.

Tavoite: Lyöminen, silmä käsikoordinaation vahvistaminen, kiinniottaminen

Tila: Kenttä, areena, liikuntasali

Välineet: Tennis- ja tenavapallot, pesäpallo- ja tennismailat, kartiot, pesäpalloräpylät

Mitä tehdään?

Kisaillaan näppien lyömisessä siten, että tavoitteena on saada lyötyä kaverille koppi. Lyönti tapahtuu omasta syötöstä. Kiinniottajalle on merkitty kartioilla kolme eri tasoa, mistä hänen täytyy lähteä liikkeelle ennen kopinottamista. Kisassa täytyy saada otettua kaksi koppia jokaisella tasolla, minkä jälkeen vaihdetaan rooleja. Myös toisen parista täytyy onnistua nappaamaan kaksi koppi jokaiselta tasolta. Kiinniottotasot ovat kahden, kolmen ja viiden metrin etäisyydellä lyöjästä. 

Ennen kisailun aloittamista parit kokeilevat omassa tahdissa suorittaa tehtävät.

Mitä opetan?

Opetan mailan hallintaa. Kisailu voidaan olla tennis – tai pesismailalla lyöden. Opettaja näyttää ja korostaa ennen kisailun aloittamisessa lyömisessä seuraavia asioita: 

Tennismailalla: 

– katse pallossa 
– jalat koukistuvat hieman 
– rauhallinen käden liike ja saatto 

Pesäpallomailalla: 

– katse pallossa 
– käden siirto mailan keskivaiheille 
– toinen käsi jää mailan nuppipäähän 
– jalat koukistuvat hieman 
– osumakohta käden lähelle ja lähellä rinnan tasoa 
– rauhallinen työntö molemmilla käsillä ja saatto 

Mitä ohjeita?

Korostan kiinniottajan vastuuta. Kiinniottajan täytyy lähteä liikkeelle viivan takaa, minkä jälkeen hänen saa liikkua lyönnin mukaan. Näin hänellä on mahdollisuus omalla aktiivisuudella auttaa paljon lyöjää.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden innokkuutta kisailuun sekä ryhmän heikoimpien oppilaiden suoriutumista kisailussa.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas onnistuu lyönneissä ja kiinniotoissa ainakin osittain.

Milloin ei suju?

Kaikkien oppilaiden taitotaso ei riitä tehtävän suorittamiseen edes rauhallisessa harjoitteluvaiheessa.

Miten lisään aktiivisuutta?

Tehtävä voidaan suorittaa myös siten, että kiinniottaja on esimerkiksi katsomossa. Lyöjä lyö kentän tasolta ja kiinniottaja siirtyy aina penkkirivillä yhden ylemmäs onnistuneiden suoritusten jälkeen.

Milloin tulee onnistumisia?

Oppilaat voivat valita omalle taitotasollensa sopivat pelivälineet. Tarvittaessa opettaja auttaa valinnassa oppilaita.

Miten toistoja?

Kisoja voidaan ottaa useampia vaihtaen joka kisailun jälkeen pareja.

Miten eriytän?

Tehtävän voi tehdä myös pesäpallomailalla lyöden, mikäli tehtävä tuntuu liian helpolta tennismailalla. Helpotettuna tehtävä voidaan suorittaa isolla pallolla ja kädellä lyöden.

Miten vaihtelua?

Lisään vielä pidemmän etäisyyden (esim. 6m), jonka yhden kerran suorittamalla onnistuneesti voi korvata aina haluamansa tason. Eli kolmen kopin jälkeen voi vaihtaa jo lyöjää ja kiinniottajaa. Näin oppilaille tulee mahdollisuus taktikoida.

Tavoite: Silmä käsikoordinaation vahvistaminen ja suunnanmuutokset

Tila: Areena, liikuntasali, kenttä

Välineet: Tenavapallot, pesäpallomailat, tennispallot, tennismailat

Mitä tehdään?

Leikitään hippaa merkatulla alueella. Kun hippa saa leikkijän kiinni, siirtyy kiinni jäänyt pomputtelemaan palloa pelialueen ulkopuolelle tennis- tai pesäpallomailalla. Ennakolta sovitaan, montako pomputusta täytyy saada ennen kuin voi palata takaisin hippaleikkiin. Hippa vaihdetaan opettajan toimesta. 

Sopiva määrä pomputuksia riippuu oppilaiden taitotasosta. Määrä voidaan päättää myös yhdessä oppilaiden kanssa.

Mitä opetan?

Oppilaiden aktiivista osallistumista leikkiin sekä pallon hallintaa mailalla.

Mitä ohjeita?

Korostan jatkuvaa liikettä hippaleikissä. Pomputtelussa korostetaan rauhallista mailan liikettä ja pieniä pomppuja.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja pomputtelun onnistumista.

Milloin sujuu?

Oppilaiden aktiivisuutta ja pomputtelun onnistumista.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, hippa ei saa ketään kiinni, pomputtelutehtävä on liian hankala ja osa oppilaista ”jumittuu” pomputtelupaikalle.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen pienryhmiä 8- 10 /oppilasta hippaleikissä. Pienennän hipassa leikkialuetta ja lisään hippoja. Lisään pomputtelun suorituspaikkoja.

Milloin tulee onnistumisia?

Hipassa alue on sopiva ryhmäkokoon nähden. Pomputtelussa oppilaat valitsevat tennismailan ja –pallon, jos eivät onnistu pesäpallomailalla.

Miten toistoja?

Lisään toistojen määrää pomputtelupaikalla ennen kuin pääsee takaisin leikkiin, jolloin hipoilla on aito mahdollisuus saada kaikki kiinni.

Miten eriytän?

Muodostan tarvittaessa kaksi eri hippaleikkiä. Käytän erilaisia pomputtelupaikkoja, joista oppilas voi valita tasolleen sopivan. Taitavimmat voivat kokeilla pomputtelua pesäpallomailan kapealla osalla tai pomputtelua haastavammalla pallolla(salibandy tai pingis).

Miten vaihtelua?

Hipassa vaihdetaan liikkumistapaa (yhdellä jalalla hyppien, kävellen, kontaten tms.). Pomputtelu tehdään istualtaan.

Tavoite: Heittäminen ja suunnanmuutokset, silmä käsikoordinaation vahvistaminen

Tila: Areena, liikuntasali

Välineet: Pehmopalloja 5 kpl, pomputteluun tennismailat ja pallot, pesäpallomailat ja -pallot

Mitä tehdään?

Leikitään pesisjaffapalloa merkatulla alueella. Jaffapallossa on yhtäaikaisesti pelialueella viisi pehmopalloa, joilla leikkijät yrittävät heittää toisia leikkijöitä. Osuman saanut leikkijä joutuu pelialueelta pois pomputtelemaan palloa joko tennis- tai pesäpallomailalla. Ennakolta sovitaan, montako onnistunutta pomputusta täytyy saada ennen kuin voi palata takaisin leikkiin. 

Ennen leikin aloittamista, on hyvä sopia, mihin kohtaa toista leikkijää saa pallolla heittää. 

Mitä opetan?

Oppilaiden aktiivista osallistumista leikkijänä sekä rohkeutta heittää jaffapallossa.

Mitä ohjeita?

Korostan , että jaffapallossa ei saa liikkua pallo kädessä. Pomputtelussa korostetaan rauhallista mailan liikettä ja pieniä pomppuja.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta ja pomputtelun onnistumista.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas uskaltautuu polttamaan toisia oppilaita ja pomputtelussa tulee onnistumisia.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, vain yksittäiset oppilaat tulittavat toisia oppilaita, osa antautuu tahallaan ja jää kiinni, pomputtelutehtävässä oppilaat valitsevat joko liian helpon tai liian vaikean välineen.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen pienryhmiä 8- 10 /oppilasta jaffapallossa. Pienennän jaffapallossa leikkialuetta ja lisään palloja. Lisään pomputtelun suorituspaikkoja.

Milloin tulee onnistumisia?

Jaffapallon pelialue on sopiva ryhmäkokoon nähden. Pomputtelussa oppilaat valitsevat tennismailan ja –pallon, jos eivät onnistu pesäpallomailalla.

Miten toistoja?

Vaadin pomputtelupaikalla useampia onnistumisia ennen kuin pääsee takaisin leikkiin, jolloin hipoilla on aito mahdollisuus saada kaikki kiinni.

Miten eriytän?

Muodostan tarvittaessa kaksi eri jaffapallopeliä. Käytän erilaisia pomputtelupaikkoja, joista oppilas voi valita tasolleen sopivan. Taitavimmat voivat kokeilla pomputtelua pesäpallomailan kapealla osalla tai pallon pomputtelua eri asennoissa (istualtaan penkillä, istualtaan lattialla, vatsallaan maaten).

Miten vaihtelua?

Jaffapallossa pienennetään aluetta ja heitetään palloa ainoastaan heikommalla kädellä. Pomputtelutehtävään otetaan erilaisia palloja.

Tavoite: Heittäminen ja kiinniottaminen, silmä käsikoordinaation vahvistaminen

Tila: Areena, kenttä, liikuntasali

Välineet: Tenavapallot, pesäpalloräpylät, kartiot, tennismailat ja pallot, pesäpallomailat ja -pallot

Mitä tehdään?

Pelataan tunnelipalloa kahdella joukkueella. Toinen joukkueista on kiinniottamassa ja toinen sisäpelissä keräämässä pisteitä. Sisäpelijoukkueesta yksi kerrallaan heittää pallon maata pitkin kohti kartioilla merkattua porttia. Heiton lähdettyä toisten sisäpelijoukkueen pelaajien tehtävänä on pomputella mahdollisimman monta kertaa ennen kuin kiinniottovuorossa oleva joukkue palauttaa pallon kotipesään. 

Kiinniottavan joukkueen on tehtävä jono sen oppilaan taakse, kuka saa maaheiton kiinni. Pallo on vieritettävä jaloista muodostuneesta tunnelista jonon viimeiselle oppilaalle, joka heittää pallon kotipesässä olevalle oppilaalle. Kun kotipesässä oleva oppilas saa pallon kiinni, päättyy sisäpelijoukkueen pomputteluaika. 

Kun kaikki sisäpelijoukkueen oppilaat ovat heittäneet, vuoro vaihtuu. Joukkueet laskevat pomputtelusta yhteistuloksen. Tunnelipalloa kannattaa olla 4-5 oppilaan joukkueilla. 

Mitä opetan?

Oppilaiden aktiivista osallistumista kisailutilanteessa sekä tarvittaessa myös kärsivällisyyttä pallon pomputtelussa.

Mitä ohjeita?

Korostan, että maapallon kiinni ottanut pelaaja ei saa enää liikkua ja muut liikkuvat reippaasti tehdäkseen tunnelin. Tennismailalla pomputeltaessa pallon on pompattava vähintään 10cm.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden aktiivisuutta tunnelin teossa sekä pomputtelun onnistumista.

Milloin sujuu?

Jokainen oppilas liikkuu ulkokentällä ja pomputtelut onnistuvat.

Milloin ei suju?

Oppilaat seisovat, eivätkä jaksa liikkua. Pomputtelussa pallot karkailevat.

Miten lisään aktiivisuutta?

Teen kaksi eri peliä, lisään pomputteluun (tennismailalla) kaksi kartiota, mitkä pitää kiertää pomputeltaessa, jolloin lasketaan, montako kierrosta ehdittiin kiertää.

Milloin tulee onnistumisia?

Portti on sopivalla etäisyydellä heittovoimaan suhteutettuna ja oppilaat valitsevat oikean mailan ja pallon pomputtelutaitoonsa nähden.

Miten toistoja?

Kun pelataan pienemmillä joukkueilla, niin voidaan vaihdella keskenään pelaavia joukkueita.

Miten eriytän?

Muodostan eri tasoisia pelejä. Tällöin heittomatkat voivat olla eri peleissä erilaisia. Annan pomputteluun erilaisia palloja.

Miten vaihtelua?

Oppilaat pomputtelevat pareittain toisilleen.

Tavoite: Lyöminen, kiinniottaminen, syöttäminen

Tila: Areena, kenttä

Välineet: Tenava- ja tennispallot, pesäpalloräpylät, pesis ja/tai tennismailat, kartiot

Mitä tehdään?

Harjoitellaan näpin lyömistä pesis- tai tennismailalla siten, että näppi suuntautuu maalyöntinä kartioilla merkittyyn porttiin. Lyönti tapahtuu kaverin syötöstä. Kiinniottaja on portin takana. Portti on n. 3-5 metrin päässä lyöjästä ja leveydeltään noin metrin. 

Lyödään kolme lyöntiä ja vaihdetaan rooleja. Tarkoituksena on harjoitella siten, että jokainen ehtii käydä lyömässä ainakin neljä kertaa.

Mitä opetan?

Opetan erityisesti rauhallista lyöntiliikettä, jossa lyönti tapahtuu työntämällä ja lähellä rintaa. Opettaja näyttää ja korostaa vaakamailanäppilyönnissä seuraavia asioita: 

– katse pallossa 
– käden siirto mailan keskivaiheille 
– toinen käsi jää mailan nuppipäähän 
– jalat koukistuvat hieman 
– osumakohta käden lähelle ja lähellä rinnan tasoa 
– rauhallinen työntö molemmilla käsillä

Mitä ohjeita?

Korostan katsetta pallossa sekä lyönnin suuntaamista. Lisäksi painotan hyvien syöttöjen merkitystä osana onnistumista.

Mitä havainnoin?

Mailan rauhallista liikettä sekä lyöntiä lähellä omaa vartaloa.

Milloin sujuu?

Lyönnit suuntautuvat maata pitkin porttia kohti.

Milloin ei suju?

Pallot lentelevät pitkin poikin. Lyönnit ovat liian lujia tai ne lyödään suorilla jaloilla pelkästään käsiä voimakkaasti heilauttaen.

Miten lisään aktiivisuutta?

Harjoittelun lopuksi voidaan kisailla siitä, mikä joukkue saa ensimmäisenä viisi osumaa porttiin. Lyöjää vaihdetaan lennosta aina kahden lyöntiyrityksen jälkeen.

Milloin tulee onnistumisia?

Maila sekä portin koko ovat sopivia oppilaiden taitotasoon nähden.

Miten toistoja?

Tehtävä voidaan tehdä myös pareittain, jolloin lyöjä lyö omista syötöistä.

Miten eriytän?

Tehtävän voi suorittaa erilaisilla mailoilla ja palloilla sekä portin kokoa muuntelemalla, mikä muuttaa tehtävän vaikeusastetta.

Miten vaihtelua?

Kokeillaan lyödä joka toinen lyönti portista ja joka toinen kiinniottajalle kopiksi.

Tavoite: Lyöminen, kiinniottaminen, syöttäminen

Tila: Kenttä, areena, liikuntasali

Välineet: Tenavapallot, pesäpallomailat, pesäpalloräpylät, kartiot

Mitä tehdään?

Harjoitellaan näppien lyömistä pesäpallomailalla siten, että lyöntipaikka vaihtuu aina kahden lyönnin jälkeen. Oppilaat jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Yksi on lukkari, toinen kiinniottaja ja kolmas lyöjä. Kun lyöjä on lyönyt kaksi näppilyöntiä, hän siirtyy lyömään seuraavaan ryhmään. Kiinniottaja ja lukkari jäävät toimimaan uuden lyöjän kanssa. Roolit vaihtuvat, kun lyöjä on käynyt lyömässä jokaisessa ryhmässä. Lukkarit siirtyvät lyöjiksi, kiinniottajat lukkareiksi ja lyöjät kiinniottajiksi.

Mitä opetan?

Opetan näppilyöntiä erilaisesta syötöstä. Opettaja näyttää ja korostaa vaakamailanäpin lyönnissä seuraavia asioita: 

– katse pallossa 
– käden siirto mailan keskivaiheille 
– toinen käsi jää mailan nuppipäähän 
– jalat koukistuvat hieman 
– osumakohta käden lähelle ja lähellä rinnan tasoa 
– rauhallinen työntö molemmilla käsillä 

Mitä ohjeita?

Korostan katsetta pallossa ja rauhallista työntöä sekä huolellista keskittymistä.

Mitä havainnoin?

Oppilaiden syöttämistä sekä rauhallisen lyöntiliikkeen onnistumista.

Milloin sujuu?

Oppilaiden lyönnit pääsääntöisesti onnistuvat.

Milloin ei suju?

Lyönnit ovat liian lujia tai tulee paljon huteja. Osan lukkareista syöttöihin on mahdoton lyödä.

Miten lisään aktiivisuutta?

Kiinniottajan ja lukkarin pitää ehtiä kopitella kolme kertaa ennen kun lyöjä vaihtuu.

Milloin tulee onnistumisia?

Lukkarit osaavat syöttää oikeita syöttöjä.

Miten toistoja?

Tehtävässä tulee paljon välineen käsittelytaitoon liittyvää tekemistä.

Miten eriytän?

Helpotettuna tehtävä voidaan suorittaa isommalla pallolla lyöden.

Miten vaihtelua?

Lyöntipaikoilla näppilyönnit suunnataan eri suuntiin. Yhdellä paikalla lyödään ykkösrajalla olevaan porttiin, toisella keskellä kenttää sijaitsevaan porttiin ja kolmannessa paikassa kakkosrajalla olevaan porttiin.

Tavoite: Silmä käsikoordinaation vahvistaminen

Tila: Areena, kenttä, piha, liikuntasali

Välineet: Tennispallot, -mailat, kartiot sekä tarvittaessa erilaisia mailoja sekä palloja

Mitä tehdään?

Pyritään saamaan oma pari pois pieneltä kartioilla merkityltä alueelta (noin 3m x 3m). Molemmilla pelaajilla on tennismailat, joiden päällä he pitävät tennispalloa. Peli loppuu, kun jommankumman pallo tipahtaa tai hän joutuu ulos alueelta. 

Ennen leikin aloittamista, sovitaan, montako erävoittoa tarvitaan ennen kuin voi julistautua alueen valtiaaksi. 

Mitä opetan?

Opetan silmäkäsikoordinaatiota sekä reilua sääntöjenmukaista yrittämistä kaveria kunnioittaen.

Mitä ohjeita?

Paria saa työntää ja ahdistaa vartalolla. Käsillä ei saa huitoa tai lyödä, eikä jaloilla potkia.

Mitä havainnoin?

Peli ei saa mennä liian rajuksi. Keskeistä on oman pallon hallinta.

Milloin sujuu?

Pallot pysyvät pelaajilla vähintään viisi sekuntia ja molemmat saavat erävoittoja.

Milloin ei suju?

Oppilaat eivät keskity pallon pitämiseen, vaan ainoa kiinnostava tekijä on fyysisen kontaktin ottaminen kaveriin.

Miten lisään aktiivisuutta?

Suurennan aluetta ja otan mukaan kolmannen kisailijan.

Milloin tulee onnistumisia?

Parit ovat tasaväkisiä ja sääntöjä noudatetaan.

Miten toistoja?

Otetaan useampi kisa ja vaihdellaan pareja.

Miten eriytän?

Vaihdetaan pallojen kokoa taitotason mukaan. Heikommille suurempi pallo, vahvemmille pienempi. Tehtävään soveltuu myös erilaiset mailat, esim. sulkapallo tai pingismaila.

Miten vaihtelua?

Tehtävä voidaan suorittaa siten, että kahden erävoiton jälkeen jää oppilas alueen valtiaaksi, jolloin hävinneet etsivät itselleen uuden vastustajan.