Yhdeksän mestaruuden Lahden Mailaveikot uudella strategialla kohti 100-vuotisjuhlavuotta
Kautta aikain toiseksi eniten miesten Suomen mestaruuksia voittanut Lahden Mailaveikot aloitti keväällä 2024 matkansa kohti seuran 100-vuotisjuhlavuotta 2029. Matka uuden puheenjohtajan voimin alkoi seuran strategiatyöllä ja laittamalla seuratoiminnan perusasioita kuntoon, jotta menestyminen tulevaisuudessa on mahdollista.
Lahden Mailaveikkojen Aapo Sahamies juoksee kohti kotipesää Espoon alueleirillä 2025. Kuva: Jussi Ojala.
- Alun perin minun piti tulla mukaan seuran hallituksen jäseneksi, mutta päivää ennen kokousta minua kysyttiin jo puheenjohtajaksi. Ennen lupautumista pyysin luettavaksi yhdistyksen säännöt ja kysyin paljonko seuran tilillä on rahaa, kertoi Juha Rehula matkastaan seuran puheenjohtajaksi.
Lahden Mailaveikkojen puheenjohtajana keväällä 2024 aloittanut Juha Rehula ja seuran junioripäällikkönä kohta vuoden päivät toiminut entinen Superpesispelaaja Otso Mäkelä esittelivät Lahden Mailaveikkojen strategiaprosessia, seuratoimintaa ja tulevaisuuden näkymiä Jyväskylässä järjestetyssä pesiksen valtakunnallisessa seuraseminaarissa lauantaina 1.11.
Vuonna 1929 perustetulla Lahden Mailaveikolla on menestyksekäs historia, jonka huippuvuodet ajoittuvat 1930- ja 1950-luvuille. Heti ensimmäisenä toimintavuonna voitetun miesten mestaruuden perään mestaruuksia ja mitaleita on kertynyt useampia.
Useita Lahden Mailaveikkojen kasvatteja on nähty Superpesiksessä vuosikymmenten varrella. Lauri Kaartokallio (lyömässä) pelasi urallaan kahdeksan kautta pääsarjassa. Ⓒ Haminan Palloilijat
Lahden Mailaveikot SM-mitalit
Miesten SM-mitalit
Kultaa (8): 1929, 1930, 1931, 1932, 1949, 1950, 1951 ja 1952
Hopeaa (3): 1933, 1948 ja 1953
Naisten SM-mitalit
Kultaa: 1931
Hopeaa: 1933
Pronssia: 1938
Miesten mitalitilaston TOP-5
Sotkamon Jymy 21–8–3=33
Lahden Mailaveikot 8–3–3=14
Jyväskylän Kiri 7–8–6=21
Haminan Palloilijat 7–5–4=16
Helsingin Pallonlyöjät 7–2–6=15
Yksi tunnetuimmista lahtelaisista pesäpalloilijoista on seitsenkertainen Itä-Länsi-pelaaja ja vuoden 1968 pesäpalloilijaksi valittu Heikki Laine. Laine valittiin tuolloin vuoden pesäpalloilijaksi toiseksi korkeimmalta sarjatasolta suomensarjasta. Laine on yhä ainoa lahtelainen, joka on valittu vuoden pesäpalloilijaksi. Näiden lisäksi Laineen nimi kirjoitettiin pesäpallon historiankirjoihin tänä kesänä, kun Laineen pojanpojasta Eemeli Laineesta tuli historian ensimmäinen kolmannen polven Itä-Länsi-pelaaja (Superpesiksen uutinen 17.7.2025). Eemelin isä Timo Laine pelasi urallaan yhdeksän kautta Superpesiksessä ja hänet valittiin Itä-Länteen kertaalleen vuonna 2000, kolme vuotta ennen Eemelin syntymää.
Lisenssimäärät kasvuun toiminnan uudelleenorganisoinnilla
Seuran kokonaislisenssimääriä tarkastellessa viimeisen kahdeksan vuoden ajalta huippuvuosi osuu vuoteen 2019, kun seurassa oli 264 lisenssiharrastajaa. Tuon jälkeen, osin koronan siivittämänä seuran kokonaislisenssimäärä lähti laskuun. Vuonna 2024 kokonaislisenssimäärä oli pienentynyt jo yli sadalla lisenssillä yhteensä 150 lisenssiin.
- Missään nimessä en moiti taaksejäänyttä. Aloittaessani puheenjohtajana seuran toiminta oli kasaantunut muutaman ihmisen harteille, joilla oli liian paljon taakkaa ja seuran paras osa on ollut pitkään itsenäiset ja toimivat joukkueet. Muutokset on tehty yhdessä ja muutokseen on ollut vahva halu ja tahto, Rehula painottaa.
Lisenssimäärien lasku pysähtyi kuluvaan vuoteen ja komeasti pysähtyikin, kun kokonaislisenssimäärä seurassa nousi lähes 80 lisenssillä yhteensä 228 lisenssiin. Lisenssien lisäksi myös seuran joukkuemäärä kasvoi ja saavuttipa seuran D-pojat Suurleirillä ja E-tytöt Tenavaleirillä seuran kautta aikain parhaimmat sijoitukset valtakunnallisilla leireillä, kun molempien loppusijoitus oli yhdeksäs. Valtakunnallisten leirien menestyksen lisäksi molemmat joukkueet menestyivät myös alueleirillä ja aluesarjassa. D-poikien joukkue voitti Espoon alueleirimestaruuden ja sijoittui aluesarjan kilpasarjassa toiseksi. E-tytöt voittivat aluesarjan eteläisellä alueella.
Seuran aikuisjoukkueet pelaavat suomensarjassa niin naisissa kuin miehissä. Kaudella 2025 naisten joukkue eteni aina etelälohkon finaaliin, jossa Espoon Pesis oli lopulta vahvempi ja miesten joukkue sijoittui itälohkossa seitsemänneksi.
- Kasvu ja saavutukset on monen asian summa. Käänsimme muun muassa seuran vuosikelloa pesäpallon toimintavuotta vastaavaksi ja tarkastelimme johtokunnan kokouskäytäntöjä sekä johtokunnan jäsenten vastuita. Jaoimme seuran toiminnot eri osiin ja jokaiselle osa-alueelle nimettiin vastaavat. Myös pesäpallon noste lajina on auttanut meitä, mutta yksi suurimmista onnistumisista oli osaavan junioripäällikön palkkaaminen, Rehula kertoi seuraseminaarissa.
Lahden Mailaveikkojen puolipäiväisenä junioripäällikkönä tammikuussa 2025 aloitti entinen Superpesispelaaja, nykyisin Lahdessa asuva Kouvolan Pallonlyöjien kasvatti Otso Mäkelä. Junioripäällikön onnistumisten mahdollistajana on useita asioita
- Me kommunikoimme säännöllisesti seurajohdon kanssa eri tavoin muun muassa kasvokkain, videopuheluin ja WhatsAppissa. Oma pesistausta ja useammassa seurassa pelaaminen on mahdollistanut tarkkailun muiden seurojen toiminnasta ja hyvien toimintamallien soveltamisen Lahdessa. Oman työajan seuraaminen, hyvä esihenkilötyö ja riittävä määrä apuohjaajia ovat oleellinen osa työssäjaksamista, Mäkelä kertaa onnistumisten mahdollistavia seikkoja junioripäällikön näkökulmasta.
LMV 100 -strategia tekemisen ja toiminnan välineenä
Yksittäisten edellä mainittujen konkreettisten onnistumisten keskiössä on ollut seuran 100-vuotisjuhlavuoteen 2029 tähtäävä LMV 100 -strategia. Strategiassa määritellyt arvot, missio ja toiminnan painopisteet tavoitteineen ohjaavat seuran toimintaa joka tasolla.
- Olemme asettaneet strategiassa toiminnalle tavoitteet ja oikeasti seuraamme tavoitteiden toteutumista joka toisessa johtokunnan kokouksessa. Tärkeää on olla realisti, tehdään mieluummin vähemmän asioita, jotta asioita myös toteutuu. Strategia on ohjannut organisoitumista ja olemme nimenneet vastuuhenkilöt toiminnalle, Rehula kertaa miten uusi strategia ohjaa seuran toimintaa.
Vaikka positiivisia tuloksia on jo nähtävillä, tekemistä ja tavoiteltavaa riittää Lahdessa vielä tuleville vuosille monella rintamalla.
- Tavoitteena on saavuttaa seuraan Ykköspesispaikka vuodelle 2029 miehissä tai naisissa, saada kasaan omat juniorijoukkueet joka ikäluokkaan G-junioreista B-junioreihin sekä tytöissä että pojissa ja mahdollistaa jokaiselle oman tahdon ja tason mukainen paikka harrastaa pesäpalloa. Näiden tavoitteiden mahdollistajaksi haluamme palkata junioripäällikön lisäksi toiminnanjohtajan sekä saada mukaan joukon vapaaehtoisia, joilla on kaikilla sopiva taakka, Rehula linjaa.
Tutustu LMV 100 -strategiaan täällä.