Pesiskynä-blogi: Tuomarin elämää pesäpallon parissa

Tuomarimäärät alemmissa sarjatasoissa ovat olleen hyvässä nousussa viime vuosien ajan. Yhä enemmän pesäpallon pariin saadaan uusia tuomareita keräämään kokemusta pelaajauran kanssa samanaikaisesti muissa toiminnassa olevien tehtävien ohella. Osa tuomareista tulee jopa täysin lajin ulkopuolelta. Nuorisotuomareiden määrä on pesäpallon tuomaritoiminnan tärkein elementti kokonaiskuvaa ajatellen. Jokaiselle tuomarille on taattava mahdollisuus kouluttautua, tuomita otteluita, oppia uusia asioita sekä ennen kaikkea kehittyä.

Nuorten tuomareiden toiminnassa on muistettava inhimillisyys ja asioiden oppiminen. Peli on siistiytynyt vuosien varrella paljon, isoja ylilyöntejä nähdään nykypäivänä vähemmän. Kuitenkin ylilyöntejä tapahtuu, kun pelejä pelataan useita tuhansia aktiivikauden aikana. Nämä tapaukset ovat aina epätoivottuja hetkiä pelissä varsinkin, kun puhutaan lasten urheilutapahtumasta. Aikuisten rooli kentällä on merkittävä, vaikka otteluissa pelataankin sarjapisteistä. Jokaisen aikuisen tulee ymmärtää, että nuorisotuomarit ovat lapsia kuten pelaajat ja taata turvallinen toimintaympäristö harrastuksen parissa. Millainen toiminta on hyvien käytöstapojen mukaista ja palvelee loppujen lopuksi kaikki osapuolia kentällä? Virheitä sattuu jokaiselle mikä on täysin inhimillistä ja ymmärrettävää. Voiko keneltäkään vaatia täydellisyyttä hipovaa suoritusta, vaikka kyseessä olisi ammatti? Pesäpallossa tuomarointia tehdään vielä toistaiseksi työn, opiskelun tai muun toiminnan ohella. Mikä oikeuttaa kohtelemaan lapsia huonosti ja minkä taakse tilanteessa voi mennä saadakseen oikeuden huonoon käytökseen? Itse en ole löytänyt perusteluja tähän.

Varsin usein pimennossa oleva osa-alue pelistä on tuomaritoiminta, vaikka itse ottelussa tuomarin rooli on hyvin merkittävä. Pelisääntöjen noudattaminen, nopeiden tilanteiden tuomitseminen ja uusien asioiden oppiminen ovat varmasti yksinkertaistettuna tuomaritoiminnan ydintä, käytännön tasolla yksittäisen tuomarin toiminta näyttäytyy ulospäin siltä, että pilliin vihelletään ja tehdään tiettyjä käsimerkkejä tukemaan toimintaa. Se mitä tapahtuu ihon alla, jää usein täysin näkemättä. Miten hallitset omia tunteita? Kuinka muiden tuomareiden roolit tukevat kokonaiskuvaa? Miten tunnistat erinäisiä tilanteita ja kykenet reagoimaan niihin ennalta ehkäisevästi sijoittautumisella tai muulla toimenpiteellä? Millainen toiminta on uskottavaa ja luo ulospäin luottamuksen sekä arvostuksen kuvaa toiminnasta? Kuinka ennen kaikkea pystyt toimimaan haastavissa ja sääntöteknisistä osaamista vaativissa tilanteissa johdonmukaisesti? Tätä listaa voisi jatkaa hyvin pitkään vielä, mutta asia varmasti aukeaa lukijalle. Tuomarina toimiminen on paljon kaikkea muuta kuin itse ulospäin näkyvää toimintaa.

Huipputuomaroinnin vaatimukset kasvavat kausi kaudelta enemmän ja enemmän. Peli kehittyy ja joukkueet lisäävät elementtejä omaan pelaamiseen. Tuomareiden on pystyttävä vastaamaan tähän ennaltaehkäisevästi tai vasta jopa tilanteen tullen itse pelissä. Nykypäivän huipputuomaroinnissa pienet nyanssit nousevat keskiöön ja yksittäiset tuomiot herättävät keskustelua. Mielestäni tämä kertoo positiivisesti ajateltuna, että kokonaiskuvassa tuomareiden toiminta on hyvällä tasolla. Tuomarin valmistautumiseen yksittäiseen otteluun liittyy monia asioita. Omaa toimintaa voidaan tutkia videolta, katsomalla pelaavien joukkueiden edellisiä otteluita, joukkueiden kokoonpanot, mahdolliset kaudella tapahtuneet erikoistilanteet, toimintamallien luominen erinäisiin tilanteisiin, joukkueiden edelliset kohtaamiset missä kollegat ovat viheltäneet, vuorovaikutus toimijoiden kanssa kentällä, ensi tapaaminen alkupuhuttelussa pelinjohtajien kanssa, kentän hoitaminen pelikuntoon, pelipallojen hallinta, tauolla mahdollisten tilanteiden läpikäynti, ottelun jälkeinen vuorovaikutus, mahdollisen otteluvalvojan palautetilaisuus sekä kotimatkalla pelin läpi käynti kokonaisuudessaan tuomariporukan kanssa ja mahdollinen analysointi videolta jälkikäteen omasta toiminnasta. Taustalla pyörien samalla kaudelle luodut tavoitteet sekä yksittäisen pelin lyhyet tavoitteet tukevana elementtinä viemään eteenpäin kohti syksyn pudotuspelejä. Pudotuspelit ovat tuomareiden parasta aikaa päästä mittaamaan itseään vaativimmissa otteluissa, koska panokset pelaavilla joukkueilla on korkealla.

Erinäisiä näkemysratkaisuja ja tulkinnanvaraisia tilanteita syntyy pesäpallossa väistämättä ja on normaalia pelaavien joukkueiden reagoida näihin oma intressi edellä ja pyrkiä hyötymään tilanteista. Tuomarin tulee tehdä tuomio omasta positiostaan aina oikeudenmukaisesti. Yksittäinen peli tilanteiden valossa tuomarin silmin on harvoin esiin nostettu asia. Millaisia määriä tilanteita tapahtuu yksittäisessä ottelussa, joihin tuomareiden tulee aina reagoida?

• Keskiarvollisesti yksittäisessä ottelussa +300 lyöntiä, +200 pesäkilpaa, joista noin 40 pesäkilpaa on niin sanotusti tuomittavia tilanteita. Syöttöjen osalta puhutaan yli 300 syötöstä, joista syöttötuomarin tuomittavia syöttöjä on noin 10 %.

Tuomariuden ydintä on kuitenkin loppujen lopuksi yhteisöllisyys, kokemukset ja ennen kaikkea mahdollisuus olla osa Suomen kansallislajia.

Joona Tervonen

Suomen Pesäpalloliitto Ry, Tuomaripäällikkö