Ylen Aristoteleen kantapää: Mistä termit, kuten hutunkeitto, ovat tulleet pesäpalloon?
Pesäpallohistorian asiantuntija Pekka Jyrkiäinen vieraili Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, joka selvitti 100 vuotta täyttävän kansallispelimme pesäpallon termejä ja niiden alkuperää. Yle Radio 1:ssä kuullun ohjelman toimittivat Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kapteenit Toni Kohonen ja Topi Kosonen olivat hutunkeitossa pelituomari Antti Aineen valvonnassa miesten Itä-Länsi-ottelussa Porissa 2021. Kuva: Juuso Koro. Ⓒ JUUSO KORO
Hutunkeitto oli käytössä jo ennen pesäpalloa vanhoissa suomalaisissa pallonlyöntipeleissä.
– Hutunkeitossa mailan liike näyttää samalta kuin puuropadassa heilutettaisiin suurta kauhaa, se on haluttu pitää edelleen pelissä mukana. Pesäpalloliiton tunnuksessa on myös kuvattu hutunkeitto. Kyseessä on hyvin tyypillinen pesäpallon symboli, Jyrkiäinen kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa.
Nykypelaajille saattaa kuulostaa uskomattomalta, ettei pesäpallon alkuaikoina käytetty räpylää lainkaan.
– Pallo otettiin kiinni paljain käsin. Silloin kiinniottotapa oli toisentyyppinen. Koska pallo tuli kovaa, käsillä piti joustaa taaksepäin, jotta pallon sai haltuunsa, Jyrkiäinen avaa.
Aristoteleen kantapää -ohjelmassa selviää myös, mitä elementtejä Lauri ”Tahko” Pihkala ammensi baseballista pesäpalloon vierailtuaan Yhdysvalloissa. Entä perinteinen jalkaväen hyökkäystaktiikka tuli ja liike, miten se liittyy pesäpalloon?
Aristoteleen kantapää -ohjelma on vapaasti kuunneltavissa Yle Areenassa.