Viikon Hän: Juha "Upi" Antikainen

• Mitä teet työksesi?

Työpiste löytyy Varalan Urheiluopistolta. Puolet työstä koostuu

tutkintovastaavan tehtävistä Valmentajan ammattitutkinnolla sekä erilaisista

kehitystehtävistä urheiluopistomaailmassa. Toinen puolisko on pesäpalloa,

vastuualueena on koulutus ja titteli on koulutusvastaava.

• Miten Varalan ja Pesäpalloliiton

  kombinaatio onnistuu?

Oma työnkuva oli ensimmäisiä yhteispalkkauksia lajiliiton ja

urheiluopiston välillä ja tämän jälkeen tästä otettiin mallia useampaankin

lajiin. Jos pitää miettiä koulutuksia, niin mikäs olisi parempi paikka kuin

Suomen suosituin urheilun ja liikunnan koulutuslaitos, jossa samasta

työhuoneesta löytyy maajoukkuevalmentajia nyrkkeilystä yleisurheiluun ja

asiantuntijoita voimavalmennuksesta kuntoutukseen. Kyllä siinä oppii kun saa

olla todella motivoituneiden urheilun kehittäjien kanssa töissä.

• Miten Pesäpalloliiton koulutusuudistus on

  onnistunut?

Asteittain mennään eteenpäin. Koulutusten sisällöt ovat menossa oikeaan

suuntaan ja toimintamalli hakee viilauksia tämän vuoden aikana. Ensimmäisen

tason tuonti lähelle seuroja on ollut erittäin onnistunut, jos mitataan

koulutettujen määriä. Toisen tason koulutukset muokkaantuvat vielä tämän vuoden

aikana. Kokonaisuudessaan olemme saaneet uusia tekijöitä koulutukseen ja tieto

siirtyy hyvin lajin huipputasolta eteenpäin. Eli prosessin tässä vaiheessa

voidaan rehellisesti sanoa, että se on kesken vielä, mutta lopputulos tulee

olemaan ihan kohtalaisen hyvä.

• Missä olet vahvimmillasi?

Osastoa luotettava sotaratsu, missä tarvitset kopittajaa niin tässä on

hyvä sellainen. Ja varmasti vahvuudet menevät kokonaisuuksien visioimisen

puolelle. Luulen ajoittain ymmärtäväni mihin asiat saattavat johtaa.´

• Missä on

  eniten kehitettävää?

Pomppu, ei ole ollut koskaan siellä

päinkään. Ei hypättynä tai lyötynä. Ja sitten varmasti se mikä näkyy ulospäin

on etenkin tavoitettavuus. Useasta työtehtävästä on johtunut sitten se, että

vuorovaikutustilanteita on tullut enemmän kuin päivässä on ollut aikaa.

• Miten Tampereen pesäpallobuumi on oikein

  syntynyt, kertaa vaiheita alusta asti.

Kyllähän se on täysin ollut kiinni siitä, että oikeita ihmisiä on

löytynyt oikeisiin rooleihin ja he ovat olleet motivoituneita siihen.

Hämeenkyrössä olleessa ensimmäisessä palaverissa oli molempien alkuperäisten

(Manse PP ja Hämeenkyrön Räpsä) seurojen johtajat ja silloiset työmyyrät.

Heille syntyi vahva visio siitä, mitä tarvitaan, jotta meillä voi olla

toisaalta huippupesäpalloa, mutta myös toisaalta ympäristö sekä seurat missä se

on mahdollista. Samaan aikaan oli vahvana ajattelu pelaajapoluista ja siihen

jokainen seura löysi oman sopivan roolinsa.

Vaikea asia on purkaa vaiheisiin sillä kehittyminen on ollut jatkuvaa ja

pieniä asioita on ollut todella paljon. Isoimpia juttuja on ollut

valmennuskeskuksen syntyminen Varalan Urheiluopistoon ja akatemiatoiminnan

kehittyminen niin Tampereelle, Hämeenkyröön, Ikaalisiin kuin Ruovedellekin.

Näiden, mutta myös Tampereen kaupungin ja ympäröivien kuntien avulla on saatu

kehitettyä sellainen toimintaympäristö, jossa urheilijalla on mahdollisuus

kehittyä.

Isoimpana mielessä on kuitenkin yhteistyö ja yhteisöllisyys. Tervon Janne

oli yhtenä isona tekijänä alussa (ja vieläkin) luomassa ja rakentamassa sitä

tarinaa, mitä pesäpallo Pirkanmaalla on juurikin nyt. Ja siihen tarinaan on

ollut helppo ollut tulla mukaan. Mistä varmaankin johtuu kasvaminen niin

pelaaja, juniori, seuraihminen, seuraverkosto kuin talouspuolellakin.

• Mikä on pesäpalloakatemioiden ja

  yläkoululeirien tulevaisuus?

Pesäpallo on kehittynyt lajin fyysisten vaatimusten osalta todella paljon

viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan itse pelikin on mennyt

eteenpäin eli tämä tarkoittaa painetta harjoitteluun ja sen monipuolisuuteen.

Pesäpalloakatemiat on loistava tukimuoto seuran omalle harjoittelulle ja

mahdollistaa meidän lajiin sopivan puoliammattilaisuuden, mutta tuo myös

urheilijan tarvitsemat tukitoiminnot saataville yhä useammalle pelaajalle jo

siinä tärkeässä kehitysvaiheessa. Pesäpalloakatemiat ovat yksi

toimintaympäristö yhä isommalle osalle tulevaisuuden Superpesispelaajia.

Sotkamosta lähtenyt malli on nyt saatu levitettyä yhä useammalle paikkakunnalle

ja se on tehnyt lajille hyvää.

Yläkoululeirit osuvat siihen kohtaan, kun meidän lajissa vaihdetaan

mukavasta pelaamisesta kohti kokonaisvaltaista urheilua. Leirityksen kautta

tätä tutkimusmatkaa pystytään tukemaan ja samalla kehittämään sekä

tulevaisuuden huippuja että tulevaisuuden positiivisia laji-ihmisiä. Isoilla

seuroilla on varmasti omiakin leirityksiä, mutta valtakunnallisella

yläkoululeirityksellä tulee olemaan iso paikka nuoren kehittymisessä. Niiden

avulla verkostoidutaan ja laajennetaan pesäpallon ja maailman-kuvaa kehittyen

urheilijoiksi. Tänä vuonna testataan myös kaikkien leiritysten yhteinen etelän

yläkoululeiri ja katsotaan tuleeko siitä vuosittainen toimintatapa.

• Mikä on tämän hetkinen roolisi Manse

  PP:ssä?

Vastuualueena on esport puoli ja sen kehittäminen. Pesäpallon osalta

meillä on edessä iso vuosi. Itse näen, että vaaran merkit on ilmassa, jos

seuratoiminta henkilöityy liikaa yhteen ihmiseen. Siksi nyt kun kaikilla on

voimat tallella ja halu viedä asioita eteenpäin on hyvä testata käytännössä

miten seura kehittyy ilman miun sohlaamista liian monessa paikassa. Ja kyllähän

se muutosten ensimmäisten aaltojen jälkeen alkaa näyttää todella hyvälle.

Seurakulttuuri on nuori, mutta siellä on yhdistävä arvomaailma johon toimintaa

voidaan perustaa.

• Mitä vinkkejä antaisit tuoreelle

  pesäpalloseuran puheenjohtajalle?

Jos tarkoitetaan Mansea ja Helimon Mattia, niin hänet toivoin jatkajaksi

kahdesta syystä. Toiminnan ammattimaistuminen – seura on kasvanut mahtavasta

kaveriporukasta maakunnan vetäjäksi ja taloudellisesti varsin suureksi

toimijaksi. Tämä tarvitsee toimiakseen strategisesti ja hallinnollisesti

toimivan johtokuntatyöskentelyn.

Toinen puoli on se, että seuraavalla tasolla vaaditaan Manse PP:n johtajalta kykyä toimia päättävissä elimissä edunvalvojana. Meillä on isoja juttuja tapahtumassa stadionin ja toiminnan laajenemisen myötä eli seuran toimijan tulee olla hyvin verkostoitunut silloin sekä urheilumaailmassa että kaupungin päätöksiä suunnittelevissa ympäristöissä. Kyllä mie todella toivon Matille voimia ja samalla menestystä tulevissa eduskuntavaaleissa – urheilun etu olisi, mikäli saisimme selkeästi meidän asioita eteenpäin vieviä henkilöitä myös päättäjiksi.

Miten näet pesäpallon tulevaisuuden kasvukeskuksissa?

Meillä on tullut paljon uusia toimijoita lajin pariin eri puolilla

Suomea. Erittäin hyvää työtä tehdään Joensuusta Seinäjoelle eli kyllä meidän

kannattaa olla ylpeitä myös siitä, että meidän valtakunnallinen kattavuus on

todella iso. Se on meidän vahvuus mistä on pidettävä kiinni ja tuettava. Tämä

on jo suomalaisen yhteiskunnan kannalta hyvä asia. Isoista keskuksista Tampere

näyttää tällä hetkellä siltä, että asioita tehdään oikein monella tasolla. Eli

se tulee varmasti säilyttämään asemansa ja jopa kasvattamaan sitä tulevaisuudessa.

Helsingissä on aloitettu kehitystyö, jolla pyritään tukemaan toimivia seuroja

ja yhdistämään voimavaroja järkevästi. Onko pesäpallolle tärkeämpää, että

siellä pelataan Superpesistä vai siellä on eniten junioreita ja

harrastepesistä. Kyllä se varmaan tuo jälkimmäinen kelpaisi monelle. Junioreita

houkuttelee esikuvat, niin tämän vuoksi Superpesis on hyvä olla lähellä. Jotta

nämä molemmat olisivat mahdollista, niin alueella tulee olla seurojen yhdessä

luoma strategia ja sitoutuminen siihen. Ja nyt on varsin paljon hyviä merkkejä

ilmassa – ollaan kärsivällisiä ja annetaan pari vuotta aikaa.

Turun seudulla on tehty hyvää työtä Pöytyällä pitkään ja nyt Mynämäki on

noussut naisissa esiin. Turku-Pesis on vielä potentiaalinen toimija. Ehkä

Helsinki on strategia työssä Turkua hieman edellä, mutta siinähän on hyvä

kilpailuasetelma.

On hienoa, jos Turku ja Helsinki näkyvät isompina läikkinä

pesäpallokartalla. Mutta se ei pidä olla pakkomielle vaan sen ympäristön

rakentamisen kautta antaa kulttuurin itsensä tuottaa ratkaisu.

Nopeat:

Lempiruoka: Kyllä se paras ravintola on

Kotkassa ja aikaisemmin Valkealan Rasissa

Lempijuoma: Coca Cola – ei loppupäätteitä

Tv-sarja: GoT, Rillit huurussa ja moni muu

Elokuva: Kaikenlaiset tarut Keskimaasta

Tähtiin

Vuodenaika: Syksy

Suosikkipelaaja: Joe Montana

Esikuvasi: Näitä on monia..Pitkäsen Ekolta

olen varmasti pesiksen puolella oppinut sen isoimman osan

Hienoin tyyppi kenet olet tavannut

pesäpallourallasi: Kyllä ne tärkeimmät numerot puhelimessa ovat tulleet

pitkälti pesäpallon kautta, mutta kohtaamisista varmaankin mieleenpainuvin on

ollut ensimmäinen hetki Intiassa tai Nepalissa niiden lasten kanssa. Silloin

palasi siihen miksi urheilu ja pesäpallo on vain niin hyvä juttu.