Puna-Mustat tavoittelee temppua, jota ei ole Helsingissä nähty liki 50 vuoteen!
Helsinkiläinen Puna-Mustat jäi viime syksynä yhden otteluvoiton tai jopa vain yhden kotiutuskilpailun voiton päähän noususta miesten Ykköspesikseen. Sanomattakin on selvää, ettei kilpailullinen tavoite alkavaan kauteen voi olla muu kuin ottaa yksi ratkaiseva askel lisää. Samalla seurassa on käännetty katseet pidemmälle tulevaisuuteen. Uusi johtokunta, näkemyksellisyys, viestintä ja markkinointi, vahvempi talous, uusi stadion, aktiivinen junioritoiminta, yhteisön kasvu sekä kirsikkana kakun päälle tavoite Superpesiksestä Meilahdessa kesällä 2027 viitoittavat tietä menestykseen.
Puna-Mustat pelaa kotiottelunsa Helsingin Meilahdessa. Kuva: Gabriel Laar.
Seuratoiminnan eteenpäinmeno ja rohkeatkin visiot ovat saaneet vastakaikua. Puna-Mustat tiedotti tulevien vuosien suunnitelmistaan viime viikolla.
– On upea huomata, kuinka viimeisten vuosien aikana tekemämme työ on huomattu ja miten uudet ihmiset haluavat hypätä mukaan rakentamaan seuraavaa kasvuloikkaa. Olemme edellisten johtoryhmien johdolla kasvattaneet seuran liikevaihdon parissa vuodessa 80 000 eurosta tämän vuoden budjetin mukaan 400 000 euroon. Uuden johtokunnan tehtävänä on jatkaa kehitystä samalla uralla tukemalla kukin seuraa omalla erityisosaamisellaan. Meitä kaikkia yhdistää palo kehittää stadilaista pesäpalloa, vakuutti Puna-Mustien puheenjohtaja Juho Juhantalo tiedotteessa.
Olosuhdekysymykset ovat puhuttaneet pesäpalloyhteisöä Helsingissä pitkään. Kun Hesperian kenttä sai väistyä 1960-luvun lopulla Finlandia-talon tieltä, aivan kaupungin ytimeen Kaisaniemeen suunniteltiin jopa 12 000 katsojan pesäpallostadionia, kuten Helsingin Sanomat kirjoitti. Ajatus stadionista nousi uudelleen pintaan 1990-luvulla yrittäjä Harry ”Hjallis” Harkimon toimesta.
Pesäpallon kotipesä Helsingissä vakiintui kuitenkin Meilahteen, joka nykyisellään on erinomainen sijainti urbaanille pesäpallopyhätölle. Juhantalon mukaan Puna-Mustilla on isot suunnitelmat stadionin ja sen myötä ottelutapahtuman kehittämiselle.
– Olemme yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa aloittaneet työt Meilahden liikuntapuiston kehittämiseksi. Tänä syksynä kentän pinta uusitaan ja samalla kentän suunta vaihdetaan, jotta voimme edetä muiden olosuhteiden kehittämisessä.
– Olemme katsomorakentamisen suhteen vasta ihan alussa ja tarvitsemme kaiken avun laajasti yhteiskunnallisten päättäjien, Helsingin kaupungin, yritysmaailman, urheiluvaikuttajien, stadionrakentamisen ammattilaisten, omien kannattajien, Meilahden asukkaiden, suomalaisten pesäpallopiirien ja monien muiden sidosryhmien parista.
Kilpailullinen menestys täytyy ansaita kentällä. Puna-Mustien suomensarjajoukkuetta vahvistaa kuluvalla kaudella kaikkien aikojen lyöjäkuninkaaksikin urallaan noussut Jere Dahlström. Kotiavauksessaan Puna-Mustat takoi hulppeat 32 juoksua Jokioisten Koetus junioreita vastaan, mutta Hyvinkään Tahkon vieraana sunnuntaina pisteitä ei herunut.
Jere Dahlström on heti ottanut paikkansa miesten suomensarjan lyöjätilaston kärjestä. Kuva: Gabriel Laar
Suurin haaste odottaa silti loppusyksystä. Etelälohkon voittaja kohtaa länsilohkon voittajan Ykköspesis-karsinnassa, jolloin sarjanousu ratkaistaan dramaattisessa paras kolmesta -ottelusarjassa.
– Urheilullisesti tavoitteemme vuodelle 2024 on kirkas, nousu miesten Ykköspesikseen. Superpesis ja uusi stadion ovat tähtäimessä kesälle 2027, Juhantalo paaluttaa.
Puna-Mustien seuraava kotiottelu on keskiviikon paikalliskohtaaminen tuttujen kesken, kun vastaan asettuu Pääkaupunkiseudun Pesäpalloakatemia. Samalla muut toimintamuodot innostavat uusia harrastajia mukaan. Ilmoittautuminen Pesiskouluun sekä Pesisliikkariin useille eri kentille on käynnissä ja joukkuetoiminta pyörii. Uusi toimintamuoto on Pesistiistai, kaikille helsinkiläisille tarkoitettu avoin ja maksuton matalan kynnyksen konsepti viidellä kentällä läpi Helsingin kesäkuusta syyskuuhun. Lapset ja aikuiset ovat tervetulleita yhdessä tai erikseen pelaamaan pesistä!
Puna-Mustat tavoittelee historiallista paluuta terävimmälle huipulle
Puna-Mustien suunnitelmien osalta tärkeintä ja merkittävintä on niiden uskottavuus. Helsinkiin on historiassa voitettu selvästi eniten pesäpallomestaruuksia miesten ja naisten kultamitalit yhteen laskien, mutta viimeisimmistä juhlista on ehtinyt kulua lähes 50 vuotta. Puna-Mustien naiset voittivat seitsemään vuoteen viisi mestaruutta 1970-luvun alussa.
Miesten puolella Puna-Mustat vei sensaatiomaisen mestaruuden 1973. Tuolloin parikymppinen lukkari Stig Tainio oli myös sisäpelissä huimalla pelipäällä ja johdatti joukkueensa Hyvinkäällä pelatun uusintaottelun voittoon Ulvilan Pesä-Veikoista juoksuin 9–5. "Pesäpallon mestaruus tuli yllättäen Helsinkiin", uutisoi Helsingin Sanomat, sillä 1930-luvun jälkeen vain Helsingin Pallo-Toverit oli yltänyt vastaavaan 1959. Urheilun dramatiikkaa todistettiin heti seuraavalla kaudella, kun Puna-Mustat hallitsevana mestarina putosi sarjasta.
Pääkaupungin miespesäpallon lippua pyrki vielä pitämään korkealla Helsinki-Pesis, jonka taival mestaruussarjassa jäi kuitenkin vain yhden kauden (1978) mittaiseksi. Helsinki-Pesis on toistaiseksi viimeisin pelaamalla miesten pääsarjatasolle noussut helsinkiläisseura. 1990-luvun lopulla Kaisaniemen Tiikerit hyväksyttiin Superpesikseen, mutta seuran tarina päättyi kahden kauden jälkeen SM-hopeaan 1998.
Helsingin lipunkantajana Superpesiksessä on viime vuosikymmeninä ansioitunut Roihuttaret. Uuden Roihuvuoren stadionin myötä kiinnostusta ovat tälläkin kaudella vauhdittaneet iloisuus, positiivinen kannattajakulttuuri ja yhteisöllinen tunnelma. Roihu voitti neljä hopeista SM-mitalia 1980-luvulla. Lisätietoa Roihun monipuolisesta toiminnasta löytyy osoitteesta www.roihu.fi.
Pesäpalloa Helsingissä
Puna-Mustat – miesten suomensarja | naisten suomensarja | poikien Superpesis
Roihu – naisten Superpesis (Roihuttaret) | naisten suomensarja | tyttöjen Superpesis