Uutinen

Pesäpalloliitto täyttää 90 vuotta – vallalla olivat innostus ja tulevaisuuteen uskova mieliala

Pesäpalloa on pelattu jo liki 100 vuoden ajan, mutta Pesäpalloliitto (vuodesta 1950 alkaen Suomen Pesäpalloliitto) erikoisliittona perustettiin tasan 90 vuotta sitten. Pesäpalloliiton perustava kokous pidettiin 10.10.1931, ja liitto aloitti toimintansa vuoden 1932 alusta. Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä kuuluu siis merkittävänä virstanpylväänä myös kansallispelimme pesäpallon historiaan.

10.10.2021

Suomalaisen pallonlyönnin järjestäytyminen alkoi jo pitkäpallon aikakaudella, kun Suomen Palloliittoon (SPL) perustettiin pitkäpallojaosto pesäpallon kehittäjän Lauri ”Tahko” Pihkalan aloitteesta 14.3.1920. Nimi muuttui pesäpallojaostoksi kansallispelimme kilpailutoiminnan käynnistyttyä 1922.

SPL:n toiminta kuitenkin keskittyi sen päälajien, jalkapallon ja jääpallon, edistämiseen eikä alueellinenkaan painotus suosinut pesäpalloa. Tämän myötä pesäpallo irtautui SPL:stä ja liittyi osaksi SVUL:ää (Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, myöhemmin Suomen Valtakunnan Urheiluliitto) pesäpallojaoston perustavassa kokouksessa 27.5.1925.

Erikoisliittojen aika käynnistyi vuoden 1931 lopulla. SVUL:n pesäpallojaoston lakkauttava kokous ja Pesäpalloliiton perustava kokous, puheenjohtajana Helsingin Pallonlyöjiä edustanut, jääkiekkovaikuttajanakin tunnettu Jääkiekkoleijona numero 2 Aaro Kivilinna ja sihteerinä Pallo-Tovereiden Erkki Merinen, pidettiin Helsingissä 10.10.1931. Kiivainta keskustelua käytiin kuitenkin kilpailutoiminnasta ja esimerkiksi paremmuuden ratkaisemisesta tasapistetilanteessa. Lisäksi kokouksessa päätettiin pesäpalloilijain oman lehden perustamisesta Merisen aloitteesta ja suoritettiin mestaruuspalkintojen jako.

Pesäpalloliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi (1931-32) valittiin yksimielisesti paikallispäällikkö Viktor Kuusio Lahdesta. Ensimmäisen johtokunnan jäseninä toimivat varapuheenjohtaja Merinen sekä Pasi Harvela Kotkasta, Yrjö Heikkinen Toijalasta, Osmo Kupiainen Viipurista, Vilho Nordström Helsingistä ja Olli Veijola Lahdesta.

Pesäpallon syntymävuosi on 1922, jolloin virallinen kilpailutoiminta alkoi ja pesäpallo syrjäytti lopullisesti pitkäpallon. Pesäpalloliiton toiminnan käynnistyessä erikoisliittona kansallispelimme täytti 10 vuotta. Ajan haasteista huolimatta luottamus tulevaan oli korkealla tasolla ja edessä nähtiin mahdollisuuksia.

– Se innostus ja tulevaisuuteen uskova mieliala, joka tässä puolisataisessa mailanheiluttajain joukossa vallitsi, on parhaana todisteena kansallispelimme saavuttamasta suosiosta ja elinvoimaisuudesta, Helsingin Sanomien uutisessa (11.10.1931) kuvailtiin.

Tulevaisuudenusko on kantanut pitkälle – niin pitkälle, että kansallispelimme pesäpallon menestystarina jatkuu vahvana lajin juhliessa 100-vuotista taivaltaan ensi vuonna 2022.

Pesäpalloliiton perustamiskokouksen osallistujat

Enson Kisailijat, Retu Kukkonen

Haminan Palloilijat, Pasi Harvela

Harjavallan Pesäpalloseura, A. Karjalainen

Helsingin Pallonlyöjät, Aaro Kivilinna

Helsingin Toverit, Yrjö Reijonen

Inkeroisten Terho, M. Sipari

Keravan KooPee, Gunnar Peltonen

Kuusankosken Veto, E. Sihvonen

Lahden Ahkera, P. Tuomala

Lahden Mailaveikot, Yrjö Drachman

Orimattilan Jymy, A. Tillström

Pallo-Toverit, Helsinki, Erkki Merinen

Polyteknikkojen Urheiluseura, E. Kajaste

Porvoon Palloseura, A. Petäjistö

Rekolan Urheilijat, V. Partio ja U. Marttinen

Riihimäen Pallonlyöjät, T. Seppälä

Riihimäen Palloseura, K. Pellinen

Sortavalan Palloilijat, Martti J. Hukka

Tampereen Pyrintö, P. Pesonen

Tervakosken Pato, H. Josefesson

Toijalan Palloveikot, O. Sänkelä

Viipurin Pallonlyöjät, Osmo Kupiainen

Uutisen lähteinä on käytetty Erkki Laitisen teosta ”Pesäpallo – kansallispeli 60 vuotta” sekä Helsingin Sanomien uutista 11.10.1931.

Etkö löytänyt etsimääsi?