Pesäpalloliitto ohjeisti korona-ajan käytännöistä – perinteikkäästä hutunkeitosta luovutaan alkavalla kaudella
Kansallispelimme liki 100-vuotisen historian ajan pesäpallo-ottelu on aloitettu hutunkeitolla. Viimeisenä pitävän otteen mailasta saanut kapteeni on saanut valita joukkueensa aloituksen sisä- tai ulkovuorolla. Korona-aika tuo kuitenkin käytäntöön muutoksen, sillä alkavalla kaudella perinteinen ”teikkaus” suoritetaan kolikonheitolla.
Hutunkeitto on usein melkoista taiteilua – alkavalla kaudella "teikkauksen" voittajan ratkaisee poikkeuksellisesti kolikko. Kuva: Tomi Natri. Ⓒ Tomi Natri Productions / Tomi Natri
Vierasjoukkueen kapteeni saa kunnian arvata, kumpi puoli pelituomarin ilmaan heittämästä kolikosta jää ylemmäksi.
– Vierasjoukkue valitsee kolikon puolen (kruuna/klaava), kotijoukkuetta edustaa vastakkainen puoli. Valinnan voittanut joukkue valitsee sisä- tai ulkovuoron, Pesäpalloliitto ohjeistaa.
Poikkeusaikana on tarkistettu muitakin ottelunaikaisia käytäntöjä. Seremoniallisia avausheittoja ei nähdä, eikä palloa käytetä tuomarilla väliinjätön yhteydessä. Kunniajuoksun tekijää onnitellaan kolmospesän sijaan etäämmältä, kotipesästä ja erityistä huomiota kiinnitetään laajempaan syöttötuomarin alueeseen.
Pesäpalloliitto julkaisi kattavat ohjeistukset seuroille ottelutapahtumia, vastuullisuutta niiden aikana ja tartuntaepäilyjä koskien. Toimintaohjeissa on huomioitu niin itse ottelut, niihin valmistautuminen, matkat kuin aika niiden välillä.