Pesäpalloliitto tukee seuratoimintaa kokonaisvaltaisesti – junioripäällikköön tukea 26 seuralle!

Seurat ovat toiminnan moottori, jonka pitäminen vahvassa eteenpäin suuntaavassa liikkeessä kuuluu lajin kannalta tärkeimpiin tulevaisuusinvestointeihin.

­– Vaikka kasvun merkkejä alkaa jo olla ilmassa, taloudellinen tilanne aiheuttaa yhä haasteita koko yhteiskunnalle. Liikunnan ja urheilun seuratoiminta ei ole tietenkään siitä irrallista. Pesäpalloliitto haluaakin varmistaa omalta osaltaan jäsenseurojensa elinvoimaisuuden ja kehittymisen monipuolisilla tukimuodoilla – sekä konkreettisesti eurojen kautta että asiantuntija-apuna, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka painottaa.

– Junioripäällikkötuen osalta hakemukset käytiin läpi annettuihin kriteereihin peilaten ja niiden toteutumista seurataan kaksivuotisjakson aikana. Tuen myöntämiseksi painotettiin laatua sekä tavoitetta konkreettisesta seuratoiminnan eteenpäinmenosta. Palkkaustukien lisäksi tarkoituksena on luoda malli, jolla seurojen toiminnallisia hankkeita pystytään tukemaan taloudellisesti, Rantatorikka lisää.

Seuratoimintaan panostaminen näkyy myös monipuolisten koulutusten muodossa.

– Pesäpalloliitto järjestää koulutuksia seuratoimijoille läsnäolotilaisuuksina, etäyhteyksin ja videotallenteina sekä tiedottaa seuroja aktiivisesti muiden tahojen järjestämistä laadukkaista koulutuksista. Tietotaitoa, osaamista ja hyviä käytäntöjä jaetaan myös erilaisten verkostojen kautta. Neuvontaan ja sparraukseen tarjotaan mahdollisuus seura- ja tilannekohtaisesti, avaa Heikkinen.

Urheilupuolella Pesäpalloliiton koulutustarjotin on muihin lajeihinkin verrattuna todella kattava. Organisaatioiden osalta viime vuosien Tulevaisuuden pesisseura -koulutus on lisännyt osaamista erityisesti tavoitteellisen ja laadukkaan seurajohtamisen saralla. Tuleva seurakehitysohjelma hyödyntää tämän kokonaisuuden materiaaleja ja Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelman mahdollisuuksia.

– Sisällöt rakentuvat prosessissa mukana olevien seurojen toimintaan peilaten. Mukaan kutsutaan noin 15–25 toiminnallisesti samankaltaista seuraa vuoden ajaksi, alkuun keskisuurista seuroista, Heikkinen kertoo.

Pesäpallon tulospalvelujärjestelmän seurakorttiin lisätään tietoa ja tunnuslukuja niin seuran itsensä kuin koko lajin osalta.

Pesäpalloliiton myöntämät junioripäällikkötuet kaksivuotiskaudelle 2026–27

• Alajärven Ankkurit (osa-aikainen, 8500 €)

• Espoon Pesis (osa-aikainen, 8500 €)

• Fera, Rauma (päätoiminen, 16 000 €)

• Haminan Palloilijat (päätoiminen, 16 000 €)

• Imatran Pallo-Veikot (osa-aikainen, 8500 €)

• Joensuun Maila (osa-aikainen, 8500 €)

• Jyväskylän Kiri & Kirittäret Juniorit (päätoiminen, 16 000 €)

• Kankaanpään Maila (päätoiminen, 16 000 €)

• Kempeleen Kiri (päätoiminen, 16 000 €)

• Kiteen Pallo-90 (päätoiminen, 16 000 €)

• Kouvolan Pallonlyöjät (päätoiminen, 16 000 €)

• Kuusankosken Puhti (osa-aikainen, 8500 €)

• Lahden Mailaveikot (osa-aikainen, 8500 €)

• Laitilan Jyske (päätoiminen, 16 000 €)

• Lapuan Virkiä (osa-aikainen, 8500 €)

• Mailajuniorit, Kankaanpää (osa-aikainen, 8500 €)

• Manse PP, Tampere (päätoiminen, 16 000 €)

• Oulun Lippo Juniorit (päätoiminen, 16 000 €)

• Pesäkarhut, Pori (päätoiminen, 16 000 €)

• Puijon Pesis, Kuopio (päätoiminen, 16 000 €)

• Puna-Mustat, Helsinki (osa-aikainen, 8500 €)

• Seinäjoen Maila-Jussit (osa-aikainen, 8500 €)

• Siilinjärven Pesis (päätoiminen, 16 000 €)

• Ulvilan Pesä-Veikot (päätoiminen, 16 000 €)

• Viinijärven Urheilijat (osa-aikainen, 8500 €)

• Vimpelin Veto (osa-aikainen, 8500 €)