Leirien turvallisuuden maksimoimiseksi tehdään kaikki mahdollinen

Leirien järjestäjät kokoontuivatkin etäyhteyksin järjestettyyn turvallisuuskoulutukseen viime viikolla. Kouluttajana toimi useita pesäpallotapahtumia ja pesäpalloleirejä järjestämässä ollut rikoskomisario Jari-Matti Marttala Seinäjoelta.

– Pääasia on, että osallistujille jää positiivinen muistikuva leireistä. Huippupesäpalloilijatkin mainitsevat leirit ensimmäisenä asiana, joka tulee mieleen, kun uran ikimuistoisimmista tapahtumista kysyy, Marttala sanoo.

Toimintaympäristö on muuttunut paljon viime vuosina, puhumattakaan vuosikymmenistä.

– Jokaisen pitää kantaa oma vastuunsa, turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asiamme. Myös vanhemmat ovat nykyään yhä vaativampia ja haluavat varmistua siitä, että lasten ja nuorten tapahtumissa turvallisuus on hoidettu viimeisen päälle. Se on todella hieno asia.

Nykymaailmassa turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat hyvin monimuotoisia. Vuosikymmenen alun pandemia muutti ja halvaannutti koko globaalia maailmanjärjestystä. Leireillä erityisesti herkästi tarttuvat infektiotaudit, kuten flunssa tai kuume, on syytä ottaa vakavasti. Sairaana urheileminen voi olla vaarallista, minkä lisäksi muut kanssaleiriläiset altistuvat.

Varautuminen opettaa toimimaan tositilanteessa

Ratkaisut turvallisuuden edistämiseksi voivat olla hyvin innovatiivisiakin. Marttalan mieleen tulee useampi Etelä-Karjalassa järjestetty leiri, kun palomestari, leireillä turvallisuuspäällikkönä toiminut Kalle Lantta on toteuttanut ”turvallisuuskävelyitä”.

– Jokainen joukkue sen suorittaa ja käy keskeisiä paikkoja läpi majoituskoulujen osalta. Pienimmät juniorit jännittävät muutenkin leiriä. Silloin turvallisuusasiat on hyvä käydä konkreettisesti läpi, jotta ne piirtyvät lihasmuistiin tositilanteiden varalle.

Useampi erityinen turvallisuuskysymys liittyy majoituskouluihin. Esimerkiksi tulipalon sattuessa hätäpoistumistiet tulee olla tiedossa ja vapaina kulkemista varten. Leiriorganisaation jäsenten täytyy sisäistää evakuointisuunnitelma jo ennen ensimmäistä työvuoroa, jotta tositilanteessa löytyy valmius viedä toimintamalli käytäntöön ja johtaa tilannetta.

– Millaisia majoituskouluja teillä on, kuinka monta kerrosta niissä on ja millaiset varauloskäynnit rakennuksista löytyvät, Marttala kysyy osallistujilta.

Kulunvalvonnan tulee toimia. Leirin tiloihin on pääsy lähtökohtaisesti vain leiripassin haltijoilla.

– Esimerkiksi leiridisko on sellainen, joka voi kiinnostaa paikallista nuorisoa. Siellä kannattaa järjestyksenvalvojat ehdottomasti olla. Kortillisella järjestyksenvalvojalla on toimivalta puuttua tilanteeseen, jos häiriöitä syntyisi, Marttala tietää.

– Leirit ovat täysin päihteettömiä tapahtumia, se viesti on hyvä tehdä selväksi heti alkuvaiheessa ja muistuttaa ylilyöntien seurauksista, Marttala sanoo.

Majoitustilojen lisäksi turvallisuus on erityisesti huomioitava liikenteessä ja pelikentillä.

– Tuomareiden kuljetuksista muistutan leiriorganisaatioita riittävästä määrästä kuljetuskalustoa ja sen laadukkuudesta. Tarpeettomia riskejä ei pidä ottaa. Yhdessä autossa on sallittua kuljettaa vain tietty määrä porukkaa, Marttala painottaa.

– Pelikentillä voi tapahtua monenlaista. Yllättäviin tilanteisiin, kuten katsojan sairauskohtaukseen, on tärkeää varautua ennalta pitämällä kentän tiedot näkyvällä paikalla, jos hälytysajoneuvo tarvitsee kohteeseen kutsua, Marttala huomauttaa.

Turvallisuusympäristö muuttuu kaiken aikaa ja turvallisuudesta huolehtiminen ulottuu yhä laajemmalle. Valvova viranomainen Tukes on esimerkiksi kiinnittänyt huomiota kevyt-, pika- ja pop up- telttojen aiheuttamiin vaaratilanteisiin ja vaatinut valmistajilta toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Yksi turvallisuusympäristöön vaikuttava iso kokonaisuus on ilmastonmuutos.

– Syöksyvirtaukset ja muut sääilmiöt eivät enää ole niin harvinaislaatuisia. Säätiedotuksia ja viranomaisten tiedotteita kannattaa leirin aikaan seurailla, Marttala muistuttaa.

Turvallisuus on varautumista pahimpaan, mutta pääviesti on silti selvä. Lasten ja nuorten pesäpalloleirit ovat vastuullisesti toteutettuja tapahtumia, joihin kaikilla on turvallista osallistua.

– Turvallisuuteen liittyvät asiat ovat leireillä aina ensisijainen prioriteetti. Suosittelen kuitenkin kaikkia joukkueita olemaan leiriorganisaatioihin matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos mikä tahansa turvallisuusasia mietityttää. Me rakennamme kaikki yhdessä turvallisen ja ikimuistoisen ennätysten leirikesän, Pesäpalloliiton leirikoordinaattori Anriika Heinonen päättää.

Yleisö- ja turvatapahtumaturvallisuuteen liittyen löytyy kootusti tietoa Tukesin verkkosivuilta.

Valtakunnalliset pesäpalloleirit 2026

• Naperoleiri (F–G-ikäiset), Liperi 27.–31.7.

• Tenavaleiri (E-ikäiset), Kempele 13.–18.7.

• Suurleiri (D-ikäiset), Hyvinkää 6.–11.7.

• Nuorisoleiri (C-ikäiset), Seinäjoki 20.–25.7.

Pesäpallon alueleirit 2026

• Etenee-leiri, Koskenkorva (D–E-ikäiset) 12.–14.6.

• Etenee-leiri, Vaasa (F–G-ikäiset) 5.–7.6.

• Kouvolan alueleiri (D–G-ikäiset) 12.–14.6.

• Kunnari-leiri, Imatra (D–G-ikäiset) 5.–7.6.

• Oulun alueleiri (D–E-ikäiset) 5.–7.6.

• Raahen alueleiri (F–G-ikäiset) 12.–14.6.