Kaupungit ja kunnat mahdollistavat pesäpalloleirit
Ylivieskan Naperoleirillä ja Jyväskylän Nuorisoleirillä on vietetty helteiset ja kaikin puolin onnistuneet kaksi viikkoa F- ja G-junioreiden sekä C-junioreiden kesken. Pesäpalloleiri on aina valtava ponnistus järjestävälle seuralle ja talkoolaisille, ja sen valmisteluissa sekä käytännön läpiviennissä hyvillä yhteistyökumppaneilla on valtaisa merkitys.
Vasemmalta: Juhani Löfbacka, Mikko Korkeakoski, Jari Brax, Kaisa Haapakoski, Mika Mikola, Jussi Kujala, Johanna Seppälä, Heikki Jokinen, Marjaana Haapakoski, Anriika Heinonen, Juha Nivala ja Miika Rantatorikka. Kuva: Linnea Laatikainen. Ⓒ linnea laatikainen
Ylivieskan ja Kuulan yhteistyö toimi saumattomasti
Leireillä ensimmäinen ja suuri kumppani on totta kai se kunta tai kaupunki, jossa leiri järjestetään. Paikkakunnan kanssa sovitaan muun muassa koulujen ja kenttien vuokrista, sekä muista leiriolosuhteisiin vaikuttavista asioista. Ylivieskan Naperoleirillä asiat ovat sujuneet mutkattomasti yhteistyössä leiriorganisaation, seuran ja kaupungin välillä.
Nämä leirit ovat aina miellyttäviä asioita ja tapahtumia olla mukana – ja totta kai myös tärkeitä. Leirin saaminen ja järjestäminen täällä Ylivieskassa kertoo meidän ja järjestävän seuran Kuulan elinvoimasta, aloittaa Ylivieskan kaupungin hallintojohtaja Marjaana Haapakoski.
Pesäpallokaupunkina Ylivieska toden totta tunnetaankin. Tällä hetkellä niin miesten kuin naistenkin edustusjoukkueet (naisissa Haapajärven Pesä-Kiilan kanssa yhteinen fuusiojoukkue PesäKuula) pelaavat Ykköspesiksessä. Seurassa urheilee yli 200 lisenssillistä pesäpalloilijaa.
Silloin kun leiristä saatiin tietää, niin kaupungin puolelta panostettiin talousarvioon määrärahaa, että saadaan kaikki kuntoon. Kenttiä on kunnostettu, sillä haluamme, että pelaamisen puitteet ovat hyvät ja yhdenvertaiset. Toki myös koulut, joissa majoitukset ja ruokailut ovat, on annettu ilmaiseksi leirin käyttöön, Haapakoski jatkaa.
Mia Koivujoki-Hyökki tutki kesällä 2023 pesäpalloleirien merkitystä järjestävien paikkakuntien aluetalouteen (Elinvoimaa pesäpallosta – valtakunnallisten pesäpalloleirien aluetaloudelliset vaikutukset). Ylivieskan Naperoleirillä ja muilla kesän valtakunnallisilla leireillä voidaan em. tutkimuksen perusteella arvioida olevan yli miljoonan euron vaikutus alueensa talouteen.
Palveluiden tuottajille kaikki tapahtumat ovat tietysti aina positiivisia. Kaupungin puolelta on tehty sellainenkin huomio, että somekanavien kävijämäärät ovat kasvaneet ja kehittyneet. Meillä Ylivieskassa on pesäpallossa pitkät perinteet ja tämä on tärkeä laji paikkakunnalle, hallintojohtaja Haapakoski päättää.
Taloudellista merkitystä voidaan laskea ja tutkia suoraan, kun puhutaan leiriläisistä ja huoltojoukoista, jotka jättävät tietyn määrän rahaa paikkakunnalle. Entäpä sitten kunnan vetovoiman kasvu esimerkiksi lapsiperheiden silmissä? Vaikutuksia muuttoliikkeeseen voidaan vain arvioida, mutta fakta on kuitenkin se, että Ylivieskassa oli leiriläisiä tukijoukkoineen yhteenlaskettuna yli 3000 henkeä. Kaikki he saivat kokea paikkakuntaa sen hehkeimmillään.
Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut alusta asti erittäin hyvin – täällä ollaan aina oltu erittäin myötämielisiä pesäpalloleirien suhteen. Kokemukset edellisistä leireistä ovat auttaneet siten, että meillä on jo valmiit kanavat seuran ja kaupungin eri ihmisten ja vastuiden välillä, leirin johtaja Johanna Seppälä kommentoi.
Nuorisoleirilläkin asioita on tehty yhdessä
Jyväskylä markkinoi itseään Suomen liikuntapääkaupunkina, ja puitteet myös Nuorisoleirille ovat olleet erinomaiset. Kaikki kentät ovat olleet keinonurmipäällysteisiä ja majoituskoulut ovat saaneet leiriläisiltä kehuja myös sijaintiensa takia. Jyväskylän kaupunginhallituksen sekä urheiluseura Jyväskylän Valon puheenjohtajana toimiva Jukka Hämäläinen on luonnollisesti iloinen siitä, että Nuorisoleiri järjestetään kaupungissa.
Totta kai tällaisella yli sadan joukkueen lasten ja nuorten urheilutapahtumalla on iso merkitys kaupungille näkyvyydenkin kannalta. Haluamme kaupunkina olla mukana tällaisessa toiminnassa, ja olemme pyrkineet olemaan mahdollisimman paljon omalta osaltamme avuksi leirin järjestelyissä – koulumajoitusten järjestely ja kenttien varaukset ovat olleet iso rasti meidän liikuntapalveluille, ja kustannuksissa ollaan tultu vastaan, Hämäläinen kertoo.
Leirielämä ja pesäpallo näkyy leiriviikolla myös Jyväskylän kokoisen kaupungin kaduilla.
Itä-Länsissä oli hienoa katsoa, kun katsomot pullistelivat ja varmasti leiriläiset ovat näkyneet myös kaupungin katukuvassa vieraiden lisääntymisenä. Yli sata joukkuetta huoltojoukkoineen on iso määrä, joka näkyy myös meillä, Hämäläinen jatkaa.
Myös Nuorisoleirin johtaja Matti Mäkinen on ollut tyytyväinen yhteistyöhön. Kuluva leiri oli ensimmäinen valtakunnallinen leiri Jyväskylässä kymmeneen vuoteen – olettaa sopii, että seuraavaa leiriä kisaillaan täällä jo reilusti aikaisemmin kuin 2035.
Kaupungin kanssa yhteistyö Jyväskylässä on aina mutkatonta. Majoituskoulujen löytyminen oli pieni haaste, kun osa kouluista oli ylläpitokorjauksien kohteena, mutta sekin ratkottiin yhdessä. Unohtaa ei sovi, että myös Laukaan kanssa tehdään kenttien osalta hyvää yhteistyötä. Ilman Laukaan ja Jyväskylän kentänhoitajien hienoa asennetta ei olisi koko leiriä, Mäkinen kiittelee.
PPL:n nuorisopäällikkö Anriika Heinonen. Kuva: Juha Leskinen. Ⓒ Juha Leskinen / Juha Leskinen
Kolmas osapuoli, joka on leirin järjestelyissä mukana, on totta kai lajiliitto. Pesäpalloliiton nuorisopäällikkö Anriika Heinonen kiittää kaikkia kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat olleet kuluvana kesänä järjestämässä leirejä.
Iso kiitos kaupungeille ja kunnille näiden viime vuosina jopa ennätyssuuriksi kasvaneiden tapahtumien mahdollistamisesta. Sujuva yhteistyö järjestävän seuran, kaupungin ja lajiliiton kanssa on avainasemassa leiriprojektin onnistumisessa - leirin järjestelyoikeuksien hakuvaiheesta aina leiriviikon toteutukseen saakka, Heinonen päättää.