Jälleen yli 800 joukkuetta pesäpalloleireillä – talousvaikutukset lasketaan miljoonissa

Valtakunnallisten ja alueellisten pesäpalloleirien yhteenlaskettu osallistujamäärä (861 joukkuetta) on komea uusi ennätys. 800 joukkueen rajapyykki rikotaan historiassa kolmannen kerran ja kolmantena peräkkäisenä vuotena. Leiripassin lunastavia henkilöitä on jälleen yli 12 000.

Yksittäisen leirin osallistujaennätys (135 joukkuetta) noteerattiin Koskenkorvan Suurleirillä Ilmajoella viime kesänä. Ilmoittautuminen jatkuu yhä saman ikäluokan leirille Hyvinkäälle, joka on jo innostanut mukaan 133 joukkuetta. Nuorisoleirien historiassa 100 joukkueen rajapyykki rikkoutuu toisen kerran ja toisena vuonna peräkkäin. Naperoleiri, kautta aikain ensimmäinen Liperissä järjestettävä valtakunnallinen pesäpalloleiri (88 joukkuetta), sekä Kempeleen Tenavaleiri (107 joukkuetta) yltävät nekin vahvoihin osallistujamääriin.

”Suoratkin talousvaikutukset nousevat yli 5 miljoonaan euroon”

Leirit ovat merkittäviä osallistujien lisäksi järjestävälle seuralle, seutukunnalle ja paikalliselle elinkeinoelämälle. Pesäpalloleirien aluetaloudellisia vaikutuksia diplomityössään (2024) tutkinut Mia Koivujoki-Hyökki eritteli järjestäjien hankinnat paikallisilta yrityksiltä, osallistujien kuluttamat palvelut paikkakunnalla sekä positiivisten mielikuvien realisoitumisen kiinnostuksena kyseistä aluetta kohtaan tulevaisuudessa. Leiriorganisaatiot järjestävät koulumajoituksen ja ruokailut joukkueille, mutta leiriläisten lisäksi mukana kulkee iso määrä muita perheenjäseniä sekä huoltojoukkoja.

– Valtakunnallisten leirien suoratkin talousvaikutukset nousevat yli 5 miljoonaan euroon. Tutkimukseen päätyi tapausesimerkkeinä kaksi kesän 2023 leiriä, joista Kankaanpään Tenavaleirin kokonaistaloudellinen vaikutus oli lähes 1,4 miljoonaa euroa ja Oulun Nuorisoleirinkin reilusti yli miljoonan. Paikkakunnilla on valtava potentiaali hyödyntää leirejä matkailumarkkinoissaan ja luoda kohderyhmälle positiivisia mielikuvia tulevaisuuteen, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka iloitsee.

– Leirien merkitys vieläpä kasvaa kaiken aikaa. Kaudella 2024 yhteenlaskettu joukkuemäärä nousi ensi kerran yli 800:n, ja tämän jälkeenkin ennätyksiä on rikottu vuosittain. Leirit myönnetään tasaisesti eri puolille Suomea, joten aluetaloudellinen hyöty on huomattava, Rantatorikka lisää.

Joukkueet tekevät leireillä sarjavalinnan toivomansa kilpailullisuuden asteen mukaan. Poikkeuksena ovat alle 10-vuotiaat, jotka pelaavat yhteisiä sarjoja ilman sarjataulukoita. Nuorimpien ikäluokkien valittavana on myös matalan kynnyksen Pienpesis 5–7 pelaajan joukkueilla.

Kaiken leiritoiminnan kantavia periaatteita ovat liikunnallisen elämäntavan omaksuminen, reilu peli, ystävyyssuhteet joukkuerajat ylittäen, mukava yhdessäolo, itsenäistyminen, ihmisenä kasvaminen sekä reilu peli ja kunnioitus. Oikeutta jakavat jokaisessa ottelussa alle 18-vuotiaat nuorisotuomarit, jotka viettävät vastaavalla tavalla kuin pelaajat leiriviikkoa, usein toisella paikkakunnalla.

Leireistä rakentuu monelle elämäntapa. Liikuntatieteiden maisteri Anna Tuomola huomautti pro gradu -tutkielmassaan (kevät 2021), miten pesäpalloleirit muodostavat hyvin merkityksellisen yhteisön lasten lisäksi vanhemmille.

– Leirit ovat tärkeä vastaus koko urheiluyhteisön kohtaamaan liikkumattomuuden haasteeseen. Innostus näkyy ennätyksellisinä joukkuemäärinä myös viimeisellä leirillä pelaajana, 16-vuotiaiden Nuorisoleirillä. Tavoitteet asetamme ensisijaisesti tulevaisuuteen. Haluamme tukea lasten ja nuorten hyvinvointia matkalla aikuisuuteen, antaa kaikille eväitä kasvaa kunnon kansalaisiksi sekä nähdä mahdollisimman monen pesäpallon parissa 10 tai 20 vuoden päästäkin, Pesäpalloliiton leirikoordinaattori Anriika Heinonen alleviivaa.

Leiri omalla paikkakunnalla antaa vahvan piristysruiskeen seuran junioritoiminnalle. Kesän Nuorisoleirin yhteistyössä Pesäpalloliiton kanssa järjestävä Seinäjoen Maila-Jussit on jo vuosien ajan lähettänyt eniten joukkueitaan leireille. Myös Kempeleen Kiri ja Hyvinkään Tahko kuuluvat tunnetuimpiin seuroihin leireillä.

Lasten ja nuorten pesäpalloleirit ovat turnauksia, joissa ikäluokan joukkueet alueelta tai valtakunnallisesti kohtaavat toisensa. Kilpasarjoissa ratkaistaan leirimestaruudet, C-ikäluokassa Suomen mestaruudet. Leireistä vastaa Pesäpalloliitto, joka myöntää seuroille vuosittain järjestelyoikeudet valtakunnallisiin ja alueellisiin leireihin.

Ilmoittautuminen valtakunnallisille leireille ja alueleireille jatkuu yhä osoitteessa ttk.pesistulokset.fi/ilmoittaudu. Kunkin leirin kohdalta löytyvät ilmoittautuneet joukkueet ja jäljellä olevien paikkojen määrä. Kun joukkue on täyttänyt ilmoittautumislomakkeen, järjestelmä ohjaa maksuvaiheeseen tai kertoo päätymisestä varasijalle. Valtakunnallisten leirien organisaatiot ottavat yhteyttä varasijoille päätyneisiin joukkueisiin ensi viikon aikana. Kaikki lisätiedot löytyvät pesis.fi-sivuston leirit-osiosta.

Leirien joukkuemäärät aiempina vuosina

Valtakunnalliset pesäpalloleirit 2026 – ilmoittautuneet 1.3. kello 16

• Naperoleiri (F–G-ikäiset), Liperi 27.–31.7. | 88 joukkuetta

• Tenavaleiri (E-ikäiset), Kempele 13.–18.7. | 107 joukkuetta

• Suurleiri (D-ikäiset), Hyvinkää 6.–11.7. | 133 joukkuetta

• Nuorisoleiri (C-ikäiset), Seinäjoki 20.–25.7. | 112 joukkuetta

Pesäpallon alueleirit 2026 – ilmoittautuneet 1.3. kello 16

• Etenee-leiri, Koskenkorva (D–E-ikäiset) 12.–14.6. | 86 joukkuetta

• Etenee-leiri, Vaasa (F–G-ikäiset) 5.–7.6. | 80 joukkuetta

• Kouvolan alueleiri (D–G-ikäiset) 12.–14.6. | 93 joukkuetta

• Kunnari-leiri, Imatra (D–G-ikäiset) 5.–7.6. | 71 joukkuetta

• Oulun alueleiri (D–E-ikäiset) 5.–7.6. | 66 joukkuetta

• Raahen alueleiri (F–G-ikäiset) 12.–14.6. | 25 joukkuetta

Pesäpallon leiri-ikäluokat

• C: 16-vuotiaat ja nuoremmat

• D: 14-vuotiaat ja nuoremmat

• E: 12-vuotiaat ja nuoremmat

• F: 10-vuotiaat ja nuoremmat

• G: 8-vuotiaat ja nuoremmat