Aulis Paski on poissa
Mittavan elämäntyön pesäpallon parhaaksi tehnyt ja monella saralla kansallispelimme parissa ansioitunut, yli seurarajojen pidetty toimija Aulis Paski on menehtynyt 79 vuoden iässä pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.
Aulis Paski.
Nurmossa syntynyt Kouran Louhen kasvatti löysi pesäpallon pariin jo nuorena ja ensimmäiseen mestaruussarjaotteluunsakin Nurmon Jymyn paidassa vain 15-vuotiaana. Joukkue putosi suomensarjaan, mutta Paski vakiinnutti paikkansa kokoonpanossa kolmospolttajana. Paluu Superpesikseen kaudella 1967 toi Paskille uran ensimmäisen ja pelaajana ainoan valinnan miesten Itä-Länteen – viimeiseen Helsingin Hesperian kentällä pelattuun arvo-otteluun.
Uran kannalta melkoinen sattumus tapahtui vuonna 1971. Paski oli koulussa uskonnontunnilla tuuraamassa kaveriaan, kun silloinen pelinjohtaja Veikko Lahti keskeytti opetuksen. Pesäpalloliittoon haettiin toiminnanjohtajaa ja Paski nähtiin tehtävään sopivana kandidaattina.
Toiminnanjohtajan töiden (1972–74) ohella ura jatkui pelaajana Puna-Mustien riveissä, kun seuran taustahahmona vaikutti PPL:n silloinen puheenjohtaja Erkki Kivelä. Vuotta myöhemmin pelihommat saivat jäädä, mutta joukkueelta puuttui pelinjohtaja. Palaset loksahtivat kohdilleen, kun Paskia oli aina kiinnostanut pelinjohtaminen. Puna-Mustat juhli toistaiseksi viimeisintä helsinkiläisseuran voittamaa miesten pesäpallon Suomen mestaruutta 1973 kukistettuaan uusintaottelussa Ulvilan Pesä-Veikot juoksuin 9–5.
Kuin enteellisesti uusintaottelu pelattiin Hyvinkäällä, jossa Paskin ainutlaatuinen ura jatkui Hyvinkään Tahkon toiminnanjohtajana yli 20 vuoden ajan ja pelinjohtajana 13 kautta vuodesta 1975 alkaen. Systemaattinen ja määrätietoinen työ tuotti tulosta, kun Tahko voitti historiallisesti kolme peräkkäistä miesten Suomen mestaruutta 1979–81. Yksi kaikkien aikojen pesäpallo-otteluista koettiin mestaruusuusinnassa Tahkon ja Jyväskylän Kirin välillä Kouvolassa 1979, epävirallisen tiedon mukaan jopa yli 11 000 katsojan edessä. Pelinjohtana Paski valittiin Itä-Länteen peräti seitsemän kertaa.
– Paskin johtama Tahko oli ensimmäisiä pesäpallojoukkueita, joissa peliä ajateltiin myös vastustajan kautta. Peliä ja vastustajia tutkittiin ja analysoitiin tarkkaan. Uutta oli myös se, että analysoinnissa hyödynnettiin paljon videoita, totesi Tahkon kasvatti Marko Peltonen seuran oman Kunniagalleria-julkistuksen yhteydessä.
Myöhemmin ovet avautuivat koko lajin Kunniagalleriaan numerolla 37. Johtokunnan pytyn Paski vastaanotti vuonna 2004. Seurapuolella hän johti myös Haminan Palloilijoita ja Nurmon Jymyä.
Paskin matka pesäpallon parissa oli esillä Tahkon ’Throwback Thursday’ -kirjoituksessa 9.7.2020 ja pesis.fi-sivuston haastattelussa 10.3.2023.
Todellisen pesäpallolegendan poismenosta kertoivat Hyvinkään Tahko ja Nurmon Jymy sosiaalisen median kanavillaan maanantai-iltana. Seurat kunnioittavat Paskin muistoa tiistaina, kun Tahko kohtaa Pihkalassa Imatran Pallo-Veikot ja Nurmon Jymy Hehku Areenalla Puna-Mustat.