On ollut tiedossa, että leirit tuovat urheilutapahtumina leiriläisiä ja kannustajia paikkakunnalle, mutta aineistoon perustuvaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Nyt saatujen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että leireillä on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia kuntien ja kaupunkien aluetalouteen. Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT) valmistuva Koivujoki-Hyökki paljastaa suorat luvut:
Tämän tutkimuksen mukaan valtakunnalliset pesäpalloleirit vaikuttivat määriteltyjen alueiden talouteen positiivisesti. Tenavaleirin aluetaloudelliset vaikutukset olivat noin 1 383 000 euroa ja Nuorisoleirin noin 1 067 000 euroa. Yhteensä tutkimuksen kohteena olevien valtakunnallisten pesäpalloleirien aluetaloudelliset vaikutukset olivat siis lähes 2,5 miljoonaa euroa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta vaikutusten olleen merkittäviä.
Leirihakuprosessissa järjestävälle seuralle on tärkeää vakuuttaa oma kuntansa tai kaupunkinsa leirin tärkeydestä niin lasten ja nuorten tapahtumana kuin myös aluetaloudellisesta näkökulmasta. Nyt saadun konkreettisen datan avulla leirin järjestämistä pohtivat seurat saavat lisää työkaluja neuvotteluihin myös mahdollisten uusien yhteistyökumppanien kanssa.
Kuva: Mia Koivujoki-Hyökki
Toivon tämän tutkimuksen tulosten avaavan kuntien sekä erityisesti paikallisten yritysten silmiä. Yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa on taloudellisesti tuottavaa, ja siinä piilee iso hyödyntämätön potentiaali monestakin näkökulmasta tarkasteltuna. Vaikka valtakunnalliset pesäpalloleirit onkin luokiteltu pieniksi urheilutapahtumiksi, niihin liittyvää yhteistyötä kehittämällä kunnat sekä paikalliset yritykset voivat hyötyä tapahtumista suorasti sekä epäsuorasti, Mia Koivujoki-Hyökki analysoi.
Leiriläiset ja heidän kannustusjoukkonsa käyttävät alueen palveluita vajaan viikon kestoisen tapahtuman aikana. Etenkin kannustajat tuovat alueelle rahaa, ja tutkimuksen mukaan keskimääräinen päiväkulutus heillä nousikin 109 euroon. Koko leirin kokonaiskulutus kannustajilla asettui keskiarvolta hieman yli 500 euron yläpuolelle. Tutkimuksesta selviää, että kannustajat käyttivät eniten rahaa majoitukseen, jonka jälkeen tulivat ruokailut ja muut palvelut.
Mitä leirin järjestäjän pitäisi sitten tehdä, jotta he voisivat tapahtumallaan vaikuttaa vielä enemmän alueensa talouteen?
Kuntien näkökulmasta oleellista on saada leirille mahdollisimman suuri joukko alueen ulkopuolisia kannustusjoukkoja mahdollisimman pitkäksi aikaa. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi kohdennettua ennakkomarkkinointia yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Lisäksi kuntien on hyvä ymmärtää, että jokainen paikkakunnalla vieraileva on potentiaalinen uusi veronmaksaja. Kuntien elinvoimaa tarkasteltaessa valtakunnallisten pesäpalloleirien kohderyhmä eli lapsiperheet ovatkin kultaakin kalliimpia. Mikäli nämä pesäpallon vuoksi kuntaan vierailulle saapuneet perheet saadaan tulemaan sinne uudestaan tai jopa muuttamaan alueelle tulevaisuudessa, ovat leirin aluetaloudelliset vaikutukset kauaskantoisempia kuin mitä tässä tutkimuksessa on pystytty todentamaan, Koivujoki-Hyökki jatkaa.
Pesäpalloleirit menevät kategorialtaan pieniin urheilutapahtumiin, kun verrokiksi ottaa esimerkiksi Kalevan kisat tai jonkin muun vastaavan kokoluokan tapahtuman. Leirien kokoisista junioriurheilutapahtumista tutkimusta on tehty hyvin vähän, ja Koivujoki-Hyökki kehottaakin järjestäjiä tekemään tai teettämään tutkimuksia enemmän:
Kannustan ehdottomasti kaikkia pieniä junioriurheilutapahtumia järjestäviä tahoja tutkimaan tarkemmin järjestettävien tapahtumien aluetaloudellisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Liikunta ja urheilu ovat kansanterveydellisesti merkittäviä asioita, mutta niillä on merkitystä myös kansantaloudellisesta näkökulmasta. Uskoakseni tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten toteen näyttäminen lisää myös mahdollisuutta taloudellisille yhteistyökumppanuuksille tulevaisuudessa. Mikäli tapahtumanjärjestäjällä ei itsellään ole resursseja teettää aluetaloudellista tutkimusta, voi työn ulkoistaa tai hakea sen tekijäksi esimerkiksi opinnäytetyöntekijää tai harjoittelijaa. Urheilutapahtumat eivät ole yhteiskunnasta irrallinen asia, ja niiden kehittäminen yhteistyössä kunnan ja paikallisten yritysten kanssa lisää taloudellisten vaikutusten lisäksi myös paikallisen yhteisön yhteenkuuluvuutta, mikä puolestaan tuo ”hyvää pöhinää” kuntaan ja mahdollisesti pidemmällä tähtäimellä myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia, Koivujoki-Hyökki päättää.
Leirijärjestäjät käyttävät leirituotot junioritoiminnan kehittämiseen
Leirien avuilla elävöitetään järjestävän seuran toimintaa niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin, ja niiden tuottoa tulee kohdentaa erityisesti seuran lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseen. Leirin järjestäjälle jäävä osuus vaihtelee vuosittain, ja siihen liittyvät oleellisesti esimerkiksi ruokailu- ja majoituskustannusten suuruusluokka paikkakunnalla. Tutkimuksesta selviää Oulun ja Kankaanpään leirin tuotot yksityiskohtaisesti eriteltynä.
Seuraan voidaan leirituoton avulla palkata esimerkiksi junioripäällikkö, jonka tehtävään kuuluu harrastajamäärien kasvattaminen, junioritoiminnan kehittäminen ja johtaminen sekä juniorivalmentamisen johtaminen, kertoo Pesäpalloliiton nuorisopäällikkö Anriika Heinonen.
Pesäpalloliiton tavoitteena on jatkossakin tuottaa tarkempaa dataa leiritoiminnasta ja tukea sitä kautta lajin kehitystä. Leirit ovat suomalaisessa junioriurheilussa uniikkeja ja ikimuistoisia tapahtumia, joiden onnistunutta läpivientiä halutaan vaalia muuttuvasta yhteiskunnasta huolimatta.
Mialle iso kiitos määrätietoisesta otteesta työn tekemiseen. Laadukkaan työn ja tutkimustulosten avulla olemme saaneet arvokasta tietoa leirijärjestämisestä, ja tiedolla johtaminen onkin noussut urheilussa oleelliseksi osaksi päätöksentekoa, päättää puolestaan Heinonen.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Mia Koivujoki-Hyökki / Mia.Koivujoki-Hyokki@student.lut.fi
Anriika Heinonen / anriika.heinonen@pesis.fi
Linkki tutkimukseen: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/166902/Diplomity%C3%B6_Koivujoki-Hyokki_Mia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
