Manse PP:n mestaripelinjohtaja Manu Vartian pesiskipinä syttyi Tuomarileireireillä – Hyöty tuomaritaustasta näkyy yhä

Tuomariura nyt 29-vuotiaalla Vartialla alkoi 2008 Turusta suoraan Nuorisoleiriltä, jonne 12-vuotias junnupelaaja lähti siskonsa joukkueen, Hämeenkyrön Räpsän, leirituomariksi – ensimmäisellä kerralla enemmän tai vähemmän pakotettuna. Siitä eteenpäin pakottaa ei enää tarvinnut, ja valtakunnallisia tuomarileirejä kertyikin kokonaista kymmenen kappaletta. Ympyrä sulkeutui takaisin Turkuun vuonna 2013, jolloin Manu palkittiin Nuorisoleirin poikatuomarina ja syksyllä vielä PPL:n nuorisotuomarina.

• Tuomarileirit olivat aina kesän kohokohtia. Vanhat tutut edellisiltä vuosilta sekoitettuna joka vuosi uusiin kavereihin, joihin pääsi tutustumaan ympäri Suomea. Diskot, itä-lännet ja ennen kaikkea se yhteiselämä tuomarileireillä ovat asioita, jotka muistuvat mieleen vielä tänäkin päivänä, muistelee Tampereen Tenavaleiriltä tavoitettu Vartia.

Tuomarin tehtävät eivät täysi-ikäisyyteen loppuneet vaan ne jatkoivat rinnalla aina kauden 2023 loppuun saakka, jolloin Vartia vihelsi C-tasolla muun muassa päätuomarina Suomensarjaa ja nuorten Superia sekä pesiltä korkeimpia tasoja. Hauska nyanssi on myös se, että vuonna 2022 Manu toimi vielä kakkostuomarina Kirittärien ja Manse PP:n välisessä finaalisarjassa. Mestaruuskausi 2024 oli siis ensimmäinen kesä ilman tuomarin tehtäviä.

TUOMARIN JA PELINJOHTAJAN NÄKÖKULMAT KOHTAAVAT

Välillä pesäpallossa kuulee käytettävän erilaisia vertauksia siitä, millaisia perspektiivin vaihteluita esimerkiksi lukkarista ulkokentälle tai pelaajasta pelinjohtajaksi siirtyminen tuottaa. Voidaan verrata peliä vaikkapa shakkiin: pelaajana olet kuin yksittäinen nappula, joka huolehtii omasta ja viereisten nappuloiden puolesta. Pelinjohtajana taas pääset katsomaan ja hallitsemaan koko lautaa ja suurta kokonaisuutta, jossa jokainen asia vaikuttaa toiseen.

Mitenkäs sitten se kolmas osapuoli eli tuomarin näkökulma? Tai miten ylipäätänsä pelinjohtajana kehittyminen ja tuomarina toimiminen voidaan rinnastaa?

• Tuomarin tehtävä on pyrkiä olemaan koko ajan askel edellä pelitapahtumia eli tietyllä tapaa täysin sama ajatus kuin pelinjohtajalla. Tuomarina pääsee havainnoimaan toisteisesti peleissä tehtäviä taktisia ratkaisuja ja kysymään samoja kysymyksiä: Mitä on odotettavissa viimeisellä syötöllä missäkin tilanteessa? Miten tilanne todennäköisesti etenee tästä? Miten kahdella palolla lyöjä pelaa tässä – jo ihan vaikka syöttötuomarien sijoittumisten kannalta, Vartia aloittaa vertailun.

On siis selvää, että tietyllä tapaa ”pelinjohdollisia toistoja” saa myös tuomarina, ja roolit sivuuttavat toisiaan enemmän kuin ehkä yleisesti ajatellaan. Voiko pelinjohtaja tuomarin näkökulman tuntemalla saada jopa suoranaista kilpailuetua pelitilanteessa?

• Kyllähän me tänä päivänäkin saadaan, ihan tuossa viime ottelussakin, tuomareiden kanssa sääntöasioista keskusteluja aikaan. Varsinkin tiettyjen sääntöpykälien kuten estämisen tulkintaa ja tuomitsemista pallotellaan usein. Ei se aina pelin sisällä käänny kilpailueduksi, mutta otteluun valmistautumista se meillä helpottaa eli halutaan lähtökohtaisesti pelata tilanteet oikein ja välttää esimerkiksi niitä kahden palon estämisiä, Vartia jatkaa.

Luonnollisesti tuomareissa on myös eroja – niin kuin on myös pelaajissa ja pelinjohtajissakin. Ennakoiden tekeminen ulottuu vastustajan pelaajien ja pelinjohtajien lisäksi tuomareihin.

• Pelinjohtajana oma tuomaritausta on helpottanut ennakoimaan ja seuraamaan kutakin tuomaria. Miten juuri hän toimii näissä tilanteissa ja miten meillä kannattaa siihen valmistautua. Puhutaan vaikka siitä, uskalletaanko huutaa viimeisellä syötöllä juuri tietynlaisia vääriä, Vartia jatkaa analysointiaan.

Jos on ollut jokaisessa roolissa, oppii siis ymmärtämään muitakin rooleja. Vaikuttaa siis siltä, että tuomarina toimiminen on oiva lisä etenkin kehittyvien pelinjohtajien koulutussalkkuun. Eikä se pahitteeksi välttämättä kokeneemmillekaan pelinjohtajille olisi.

• Nuorten ja lasten valmentajien on tärkeää ymmärtää pesiksen säännöt. Lähdetään esimerkiksi lukkareista eli opetettaisi se nuori syöttämään heti alusta oikein teknisesti. Ei tule sitten C- ja B-junnuissa, kun syötön tekninen vaade nousee, hirveästi muokkausta siihen syöttötekniikkaan. Lasten peleissä myös tuomarit ovat kehittymässä, eivätkä hekään välttämättä tiedä tiettyjä sääntöpykäliä, jolloin pelinjohtajan roolissa on tärkeää käydä rakentavassa hengessä kaikkien osapuolien kanssa läpi se, miten sääntöjen mukaan tämä ja tämä asia pitäisi tulkita, Vartia pohtii.  

SÄÄNTÖTUNTEMUS ON PELAAJALLE KONKREETTINEN TAPA KEHITTYÄ

Pesäpallo on äärimmäisen monipuolinen (ja ulkopuoliselle ensi alkuun monimutkainen) peli, jossa tulee esiin aika-ajoin kokeneillekin konkareille uusia asioita (kuten pesiskansa sai alkukaudesta kokea ähky-säännön kanssa). Nopeissa pelitilanteissa sääntöosaamisella on välillä suurtakin merkitystä, kuten esimerkiksi tilanteissa, joissa pesäturva menetetään jo ennen kuin pelaaja irtoaa pesästä.

Hyvä esimerkki tästä löytyy Hyvinkäältä 5.7. pelatusta miesten Superpesiksen ottelusta Tahko-KeKi, jossa Eero Kuitusen oivallus johtaa lopulta jaksovoittoon.

Pesis on laji, jossa jokainen peliteko saa tuomarin tulkinnasta ja näytöstä hyväksynnän – olipa kyseessä palo tai ehtiminen, väärä tai oikea. Haastavuus lisääntyy, kun tulkintoja tarkennetaan ja linjauksia vedetään – olipa kyseessä asento tolppasyötössä tai syötön korkeuden mittaaminen.

Tulkinnasta sääntöpykälään kirjaamiseen luonnollisesti kestää aikansa. Kesken kauden kynnys muutoksiin on korkea, ja sääntökirjan sekä lajikentän hyväksynnän lisäksi kirjauksista pyritään tekemään kattavat – muuten niitä joudutaan taas ensi vuonna muuttamaan, kun kiertotapa keksitään. Kaikki tämä luo pelinjohtajalle haasteen ja vaateen sääntötuntemuksen levittämisestä myös pelaajistoon.

• Pelaajan näkökulmasta on tärkeä ymmärtää oikeat säännöt eli se että meillä on lajissa tosi paljon vanhoja pinttymiä ja oletuksia. Esimerkkinä nyt ”sisäpelaajan etu” pesäkilvoissa tiukissa ratkaisuissa. Opetellaan pelaamaan niillä säännöillä, mitä tänä päivänä on ja miten tuomareiden linjaukset menevät. Lähtökohtana pitää olla, että osataan toimia sääntöjen mukaan oikein, Manu Vartia paaluttaa.

Viesti junioripelaajille on selvä. Tuomarikoulutukseen kannattaa suunnata keväällä ja kortti hankkia. Silloin kuin ei ole oman ikäluokan – tai mahdollisesti vuotta vanhempien tai nuorempien mukana kesällä – kannattaa suunnata tuomarileirille, jos se suinkin on mahdollista.

• Jokainen rooli pesäpallokentällä kehittää muihinkin rooleihin. Kokonaisuudesta voi oppia, vuoden 2024 mestaripelinjohtaja päättää.