Eero Aspberg tietää tuomaritarkkailijan merkityksen – ” Siinä ollaan samalla nuorisotuomarin valmentajana ja mentorina.”

Kouvolalainen Eero Aspberg viheltää nyt neljättä vuotta C-tasolla ja toimii samalla Kouvolan Pallonlyöjien sekä Kuusankosken Puhdin tuomarivastaavana. Lisäksi mies toimii myös Kouvolan tuomarikouluttajana aloittavien tuomarien osalta. Kaiken tämän päälle Aspberg tunnetaan kentän laidalta tuomaritarkkailijan tehtävistä. 

• Olen tavallaan jäänyt koukkuun tähän tarkkailijan hommaan. Toki, kun omat lapset leireillä ovat muutenkin, niin miksikäs ei tänne tulisi samalla itsekin. Koen, että nuorisotuomareilla on leireillä loistava mahdollisuus saada kokeneemmilta tuomareilta sellaisia kommentteja, jotka parhaillaan auttavat välittömästi siinä nuoren tekemisessä ja tuomaroinnissa, Aspberg aloittaa.

Tampereen Tenavaleirillä tuomareita on kokonaista 120 kappaletta. Tarkkailijoita, jotka ovat yleensä C- tai S-tason tuomareita, leirillä käy viikon aikana yhteensä 16. Tarkkailtavia pelejä pyritään saamaan jokaiselle tuomarille – myös omilla pyynnöillä voi vaikuttaa asiaan.

Pesäpalloliitto myös velvoittaa kokeneempia tuomareita tarkkailemaan. Esimerkiksi C-tason tuomareiden tulisi tarkkailla vähintään joka toinen vuosi valtakunnallisilla leireillä vähintään kymmenen ottelua. Usein tarkkailijat ovat paikalla koko leirin, ja tarkkailtujen otteluiden määrä kasvaa useisiin kymmeniin.

• Siinä ollaan samalla nuorisotuomarin valmentajana ja mentorina. Oma tyylini on mennä, ei toki silloin kun peli rullaa, mutta vuoronvaihdoissa sanomaan jostain pienistä asioista, että hei, kiinnitäpä huomiota tähän ja tähän. Se on hirveän positiivinen kokemus, kun näet, että nuori ottaa vinkin välittömästi käyttöön, Aspberg kertoo.

Tuomaritarkkailijan tehtävä on siis ennen kaikkea sparrata ja kehittää nuorta tuomaria. Tarkoitus ei todellakaan ole toimia ylituomarina kentän laidalla, joka sanelee viimeisen käden ratkaisut. Totta kai, jos ottelussa tapahtuu jotain sääntöpohjaisia virheitä (ei tulkintakysymyksiä) voi tarkkailija pyytää peliä poikki keskustellakseen asiasta tuomariston kanssa.

• Ottelun jälkeen, kun nuorille tuomareille antaa palautetta, täytyy siinä olla hyvin kuulijalähtöinen. Sinun täytyy tuntea ja tunnistaa se valmennettava eli nuorisotuomari. Meillä on tuomareita, jotka ovat vasta ensimmäistä kesää ja on sellaisia, jotka ovat viidettä-kuudetta kesää tuomaroimassa. Kokeneempien kanssa ei enää pureta perusasioita, eikä aloittelijoiden päälle kaadeta heti ämpärillistä tietoa vaan palastellaan palaute omaksuttavaan muotoon järkevästi, Aspberg jatkaa.

Tenavaleirillä E-tyttöjen pelisarjan ottelussa SiiPe Mustat – SMJ T13 punainen ottelu saadaan päätökseen, ja nuorisotuomarit kokoontuvat tarkkailijan kanssa palautehetkeen. Netta Keränen, Hilma Väätäjä ja Saaga Niemelä saavat rakentavan palautteen otteluiden välissä.

• Kyllä meillä on hyväntasoisia tuomareita nuorissa. Se on kuin minkä tahansa muunkin asian kanssa eli kun johonkin panostetaan, niin kyllähän se eteenpäin menee. Viimeisen kahden vuoden aikana esimerkiksi tuomareiden koulutusmateriaaliin on liiton puolelta panostettu ja se on asia, joka ei voi olla näkymättä. Sama on myös kenttäkoulutuksissa, joita on nähdäkseni lisätty, Aspberg kiittelee.

Tarkkailijavelvoitteen kattaessa C- ja S-tasot – eli käytännössä korkeimmat tuomaritasot, voi toimintaa tehdä myös matalammalla korttitasolla. Esimerkiksi kokenut D-kortillinen tuomari voi olla erinomainen sparrikumppani aloittelevalle tuomarille.

• Resurssit ovat totta kai rajalliset, eikä kaikille riitä kaikkiin peleihin tarkkailijoita. Sen takia tämä leirihomma on ehdottoman tärkeää. Rohkaisen ketä tahansa, joka miettii tarkkailutoimintaan lähtemistä: se on antoisaa ja välillä opettaminen kehittää myös itseäkin tuomarina. Tarkkailun ei tarvitse olla leirillä tapahtuvaa vaan myös omalla paikkakunnalla esimerkiksi aluesarjan otteluissa – se työ näkyy varmasti hyvinkin nopeasti oman paikkakuntasi ja seurasi tuomaritoiminnassa, Aspberg päättää.