Muutos, josta Pesäpalloliitto tiedotti joulukuussa, on merkittävä. Esimerkiksi 182 miesten Superpesiksen ottelussa voittaja ratkaistiin viime kaudella kotiutuskilpailussa 19 kertaa ja supervuorossa 39 kertaa. Naisten Superpesiksen 144 ottelusta yhdeksässä edettiin kotiutuskilpailuun asti, mutta supervuoroja nähtiin peräti 26. Kaikella todennäköisyydellä kotiutuskilpailua jännitetään tulevalla kaudella moninkertaisesti useammin kuin aiemmin.
Kotiutuskilpailun ensimmäiset viisi paria ja mahdolliset jatkokierrosten parit ilmoitetaan tulospalvelujärjestelmään jo ennen ottelun alkua. Vaihdot pareihin sekä vaihdot ulkokentältä jokeripelaajaksi ja päinvastoin ovat kuitenkin mahdollisia välittömästi toisen jakson päätyttyä ja välittömästi jokaisen kierroksen jälkeen. Vaihdoista tulee aina ilmoittaa pelituomarille ja kirjurille. Jos pelikelpoisia pelaajia on alle 10, kahteen pariin nimettävän pelaajan tulee sekä lyödä että edetä.
Hutunkeiton voittaneen kapteenin tulee ilmoittaa välittömästi toisen jakson päätyttyä, aloittaako joukkue supervuoron – tai otteluissa, joissa sitä ei pelata kotiutuskilpailun – sisä- vai ulkovuorolla.
Loukkaantumistapauksissa vaihdot sallitaan aina. Jos kuitenkin pelaaja loukkaantuu kesken lyöntivuoron, parin suoritus hylätään, ellei loukkaantumista ole aiheuttanut ulkopelaaja.
Ottelussa, jossa supervuoroa ei pelata eikä kahden jakson jälkeen keskeytettyä ottelua voida pelata loppuun samana päivänä, tasatulos jää voimaan.
Päivitetty 19.4. klo 13.47: Täsmennetty sisä- ja ulkovuoron valintaa kahden jakson jälkeen. Sarjoissa, joissa pelataan supervuoro, valinta tehdään aiempaan tapaan ennen supervuoroa, ja se vaikuttaa myös kotiutuskilpailuun.
