Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkintoon kuuluu 8–10 kahden tai kolmen arkipäivän lähijaksoa sekä etäjaksoja. Kokonaisuudessaan koulutuskokonaisuus kestää noin 1,5 vuotta.
– Modernin valmentajan tunnusmerkistöön kuuluu monipuolinen osaaminen. Urheilijaa pitää osata kuunnella niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Koulutuskokonaisuuksien myötä valmentajien kokonaisvaltainen osaaminen kasvaa ja valmentajat pääsevät haastamaan itsensä joukkueen lisäksi oman vertaisryhmänsä kanssa. Pesäpallovalmentajille räätälöity VAT on saanut innostuneen vastaanoton, mikä palvelee koko lajia ja seurojen toimintaa, kiittelee Pesäpalloliiton koulutuspäällikkö Perttu Hautala.
Työkaluja, opettavaisia keskusteluja ja uuden oppimista
Joskus suunta muuttuu nopeasti, oli kyse urheilun parissa toimimisesta tai elämästä yleensä. Näin kävi Emmi-Kaisa Raitiolle, jolle pesäpallon oma VAT tuli sopivaan saumaan. Sotkamossa ensihoitajana työskentelevän Raition työ joustaa sopivasti, jotta opiskelun aloittaminen oli mahdollista.
– Ihan sekunneissa tein päätöksen, yllätyin vähän itsekin. Näin sosiaalisessa mediassa mainoksen ja lähdin kyselemään, vieläkö voisi päästä mukaan.
Kempeleen Kirin kasvatti pelasi 148 runkosarjan superpesisottelua ja kaksi naisten Itä-Länttä sekä voitti Jyväskylän Kirittärissä kaksi SM-hopeaa. Rakkaus pesäpalloon säilyi pelaajauran päätyttyä ja paluu lajin pariin jäi vain odottamaan sopivaa tilaisuutta. Sellainen tuli omien lasten kautta Sotkamon Jymyn juniorijoukkueissa.
– Innostus on ihan huipussaan. Haluan kehittää omaa ajatusmaailmaa tästä meidän hienosta pelistämme. Vuosia olen ollut katsomossa ja palannut nyt pesäpallon, itselle tärkeän lajin, pariin.
– Itselleni on tärkeää toimia tyttöjen ja ylipäätään nuorten parissa. Haluan tuoda valmentamiseen naisnäkökulmaa. Nais- ja tyttöpesäpallossa vaikuttavat hieman enemmän henkimaailman jutut. Tyttöjen ja naisten urheilijana olemisen kokonaisuutta tulee mielestäni tarkastella hieman laajemmin, enemmän herkällä ja läsnä olevalla korvalla.
Emmi-Kaisa Raitio pelasi Superpesis-urallaan kaksi kautta Jyväskylän Kirittärissä. Kuva: Anssi Honkanen
Valmentajana Raitio pyrkii olemaan ihmislähtöinen, innostava ja kohtaamaan nuoret kokonaisvaltaisesti.
– Haluan painottaa valmentajana niitä asioita, jotka ehkä itselleni olivat kompastuskiviä omalla uralla. Kasvatuksellinen rooli nousee esiin, haluan valmentaa urheilijaa kokonaisvaltaisesti. Toivon omasta joukkueestani nousevan itsevarmoja, itseensä luottavia ja omaa tekemistä arvostavia pelaajia. Pelin ymmärtämistä ja ajatusta pelistä haluan tuoda esiin ja opettaa jo nuorille pelaajille.
– Kyse ei ole vain siitä, miten treenaat, vaan urheilijan polulla eteneminen on vahvasti myös ihmisenä kasvamista. Psyykkiseen hyvinvointiin pitää kiinnittää huomiota, urheilun ja kentän ulkopuolisten asioiden pitää olla tasapainossa. Silloin ei maailma romahda, vaikka jotain yllättävää tulisikin eteen.
Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnolta Raitio odottaa työkaluja itselleen.
– Odotan valmentaja-minä-ajatuksen selkiytymistä ja vastausta kysymykseen, millä työkaluilla toimin parhaiten sellaisena valmentaja, joka haluan olla. Minulle on tärkeää, ettei asioita vain tehdä, vaan että pelaajille perustellaan, miksi niitä tehdään.
– Koulutuksessa meillä on hyvä henki porukan kesken. Mukana on laji-ihmisiä eri puolilta Suomea ja sen myötä löytyy monenlaisia lähestymistapoja peliin. Ihmiset katsovat peliä eri lailla, mikä on todella opettavaista. Hyviä keskusteluja on jo käyty ja vaihdettu ajatuksia. Jatkossa mennään varmasti syvemmälle, kun opimme tuntemaan toisemme vieläkin paremmin.
Pertti Laakso olisi viihtynyt pidempäänkin ensimmäisellä lähijaksolla
Kokenut, pelaajana Suomen mestaruuden Imatran Pallo-Veikoissa 1991 voittanut ja seitsemän Itä-Länttä pelannut Pertti ”Pepe” Laakso on ollut jo eläkkeelläkin, mutta veri vetää yhä käytännön valmennustoimintaan.
– Pohjola Vakuutukselle iso kiitos, kun antoi minulle luvan aloittaa uudelleenkoulutus vielä näin vanhana. Innostuin todella kuullessani Pesäpalloliiton järjestämästä ammattivalmentajatutkinnosta. Olen aina ollut sitä mieltä, että iäkkäämpänäkin voi vielä oppia asioita.
– Pesäpallo on meille rakas laji, joka on mielestäni myös eräänlainen elämänkoulu. Siinä koetaan samoja ajatuksia ja tunteita kuin ylipäätään elämässä. Opitaan ottamaan vastaan myös epävarmuutta ja negatiivisia tunteita – sitä kautta kasvetaan ja usein yhdessä.
Suomen mestari Pertti Laakso (ylh., 4. vas.) oli tärkeänä pelaajana mukana Imatran Pallo-Veikkojen 1990-luvun menestysvuosissa. Kuva: Pekka Jyrkiäisen arkisto
Käsipalloakin pelannut sekä SaiPan organisaatiossa jääkiekon puolella työskennellyt riihimäkeläislähtöinen Laakso on jälleen löytänyt kipinän ja innostunut silminnähden valmentajana toimimisesta.
– Jo ensimmäisellä lähijaksolla ilmapiiri oli hyvä ja aiheet olivat kiinnostavia ja kouluttajat ihan loistavia, he vetivät tosi hyvin. Hieno kokemus ja paljon uusia juttuja! Iso kiitos ryhmälle, kun jaksoivat ja toivottavasti jaksavat jatkossakin kuunnella vanhaa miestä, vaikka ovatkin paljon nuorempia kuin minä. Keskustelut varmasti vain syventyvät, kun koulutus etenee.
– Koko prosessi, jota lähdetään rakentamaan syksyn ensimmäisestä tapaamisesta viimeiseen peliin asti, on aina kiinnostanut. Pesäpallo sisältää aivan samaa kuin pallopelit yleensä – ajan ja tilan hallinta, välineen hallinta sekä hyvä fysiikka. Ne ovat erittäin kiinnostavia asioita olleet itselleni aina, ja koulutus laittoi nyt miettimään niitä uudestaan. Vanha pesis on jalostunut tämän päivän pesikseksi.
Laakso uskoo, että VAT-koulutus tarjoaa yllätyksiä jatkossakin ja uusia näkökulmia. Kokeneelle valmentajalle jäi vain yksi toive mieleen ensimmäiseltä lähijaksolta.
– Olisipa vielä yksi päivä lisää ollut käytössä!
Laakson ja Raition lisäksi pesäpallon VAT1:lle osallistuvat Timo Ala-Lipasti (Seinäjoen Maila-Jussit), Jussi Haapakoski (Pesäkarhut, Pori), Atte Hakala (Kankaanpään Maila), Erno Hautamäki (Kempeleen Kiri), Teemu Huhtanen (Pöytyän Urheilijat), Juho Koivisto (Puijon Pesis, Kuopio), Toni Lehtinen (Fera, Rauma), Mikko Moisander (Humppilan Veikot), Joonas Rajala (Oulun Lippo Juniorit), Olli Saraluoto (Jyväskylän Kiri & Kirittäret Juniorit) ja Antti Tokkari (Nurmon Jymy). Lisätietoa pesäpallotoimijoille rakennetusta liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnosta sekä sen sisällöistä löytyy pesis.fi-sivujen aiemmasta uutisesta.
Pesäpallon valmennuskoulutuspuolella on tänä syksynä muutenkin aktiivinen meno päällä. 4-tason valmentajatutkinnon VAT:n lisäksi 3-tason Lajivalmentajatutkinnolla (PLVT 16) on mukana 14 kokonaan uutta ja neljä jatkavaa valmentajaa.
– Lajivalmentajatutkinnon (PLVT) suosio jatkuu vahvana ja tarkoitus on ilman muuta saada myös pesis-VAT:lle jatkoa tulevaisuudessa. Mikäli kiinnostus herää, vastaan mielelläni lisäkysymyksiin, Perttu Hautala sanoo.
Ilmoittautuminen 1- ja 2-tasojen valmentajakoulutuksiin on käynnissä Suomisportissa.
Lisätietoa koulutuksiin liittyen: Perttu Hautala | 040 562 4846 | perttu.hautala(ät)pesis.fi
