Viiden pisteen vihje pesiskysymykseen lajia diggaaville! Mistä on kyse, kun listalla ovat Jopi, Sönkkä, Tomppa ja Patu?
Moni nuoremmankin polven pesisihminen on käryllä siitä, että kankaanpääläinen Seppo ”Patu” Uusi-Oukari on moninkertainen (kuusin-) lyöjäkuningas. Mutta kuka syöksyikään ranteet ruvella niitä juoksuja, joita Uusi-Oukari sivalteli?
Kolmesti Kankaanpäähän meni Uusi-Oukarin juhlissa tuplatitteli, Jorma ”Jopi” Pajunen juhli etenijäkuninkuuksiaan. Hänelle kertyi niitä yhteensä neljä.
Ykkösvahti Pajunen pelasi KaMassa 13 pääsarjakautta, joista kertyi neljä SM-mitalia. Kuitenkin vain kertaalleen Pajusen edustamana KaMa oli viidettä sijaa heikompi. Mestaruudet jäivät poikien sarjassa 1967 saavutettuun kultamitaliin. KaMan menestys tuolloin betonoitiin sisäpelin jäätävän kovalla kärkinelikolla.
Ja niin, ne vaihtolyönnit taiteilivat siinä välissä pansiolaisia näppejä (kotipihan oppien mukaan nimettyjä) viljellyt (joukkueen sisällä myös Jopi-nimellä tunnettu) Jorma ”Sönkkä” Tuomola ja bravuurinaan halkopomppoa takonut Tuomo ”Tomppa” Vihriälä. Uusi-Oukari oli lajin kaikkien aikojen tunnetuimpia kumuralyöjiä.
Pajusen jälkeen neljään peräkkäiseen etenijäkuninkuuteen on pystynyt vain Sami Haapakoski Vimpelin Vedossa vuosina 2010–13. Pajunen oli lisäksi tilastokakkonen 1975 ja vielä viimeistä edellisellä pääsarjakaudellaan 1980.
– Pelkkä nopeus ei riitä, pitää olla valot päällä kentällä ja osata käyttää tilanteita hyväksi, kuvaili Pajunen Mailan mitta -kirjassa.
Tuo Juha Karvasen kirjoittama Kankaanpään Maila historiikki vuosilta 1958–2008 sisälsi Pajusen laajan haastattelun.
Pajusen perhe asui pesäpallokenttänäkin toimineen Mullintorin laidalla. Yhdeksänlapsisen perheen kuopus Jorma kulutti paljon aikaa kentän laidalla.
– Silloin mentiin. Kesällä ehti hyvin, ja ehdin minä plikoillakin käydä, …sitten talvella, totesi Pajunen kirjassa.
– Totista touhua pesäpalloilu oli, vaikka olinkin ehkä laiskin harjoittelija.
Pelitapa taisi vaatia veronsa. Jääkiekkoilu Pajuselta jäi 15-vuotiaana solisluun katkettua. Polven kierukkavamma haittasi vuotta 1974. Polvileikkauksia uralla oli useampia.
– Jopi oli henkeen ja vereen pelimies, erittäin röyhkeä ja itsevarma lyöntipuolella, mutta myös etenijänä. Hän osasi lähteä pesiltä, vaikkei aivan huippunopea ollutkaan. Pelin ajan Jopi oli tulta ja tappuraa, ei koskaan löysännyt missään kohtaa, Seppo Uusi-Oukari komppaa.
Pajunen kävi nostamassa Kauhajoen Karhua mestaruussarjaan kesällä 1978. Kun KaMa sijoittui yhdeksänneksi, eli säilyi vain pisteen erolla pudonneeseen Ilmajoen Kisailijoihin, kuului Pajuselle kutsu takaisin kasvattajaseuran riveihin.
Pajunen pelasi pääsarjauransa ykkösvahtina. Kokenut lukkari Taisto Mäkelä opetti nuorukaiselle kikat KaMan 1960-luvun lopun pääsarjakausilla. Kerrotaan, että Pajusella oli usein pelien päätteeksi syöksyjensä jäljiltä vatsa ja rinta verillä sekä polvet sököinä.
– Ja vielä vaatteet rikki, Uusi-Oukari hymähtää.
Pääsarjauran jälkeen Pajunen pelaili jonkun verran kakkosjoukkueessa ja piirisarjatasolla. Hän toimi myös tyttärensä Jaanan juniorijoukkueen huoltajana, mutta Superpesistä vuosien 1992–2003 välillä KaMassa ja Ulvilan Pesä-Veikoissa pelanneen poikansa Timon joukkueen tekemisiin hän ei osallistunut.
Nykyisin tamperelainen Pajunen on ollut 1980-luvun jälkeen tekemisissä pesäpalloilun kanssa vain satunnaisena katsojana. Hän ei kuulu jaksojärjestelmän kannattajiin.
JORMA PAJUNEN
- Syntynyt 14.12.1949
- Seurat pelaajauralla: Kankaanpään Maila ja yksi kausi Kauhajoen Karhussa (1978)
- Pääsarjassa loppusarjoineen 286 ottelua, 9+111 lyötyä ja 474 tuotua juoksua
- Pelannut seitsemän Itä–Länttä ja kuusi Liitto–Lehdistöä
- Etenijäkuningas neljästi, vuosina 1970–73
- Kaksi SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia
