Valitse sivu

Hartolassa vuonna 1933 syntynyt Antero ”Vipu(nen)” Viherkenttä oli alkuperäiseltä sukunimeltään Kohlström. Hän tuli kuitenkin suomalaiselle pesäpalloväelle ja urheiluihmisille paljon laajemminkin tunnetuksi sukunimellä Viherkenttä. Mikä mahtoi olla sukunimen tarina.

– Isovanhempani Teuvo ja Lyyli muuttivat sukunimen. Heitä on pidettävä edistyksellisinä, koska he valitsivat isoäitini tyttönimen Grönfält, jonka käänsivät suoraan muotoon Viherkenttä. Päätös liittyi varmaankin 1930 voimaan tulleeseen avioliittolain uudistukseen, kertoo Antero Viherkentän poika, oikeustieteen tohtori Timo Viherkenttä, 65.

Hartolassa Antero Viherkentän lajivalinta olisi saattanut olla joku muukin, mutta pesäpalloilun onneksi Lyyli sai opettajan töitä Pohjois-Kymenlaaksosta. Perhe muutti nykyisin Kouvolaan kuuluvan Myllykosken tuntumassa olevaan Rautakorpeen, joka oli silloin osa Sippolan kuntaa.

Viherkenttä pelasi lukkarina SM-sarjassa yli vuosikymmenen edustaen Myllykosken Kilpa-Veikkoja, Kouvolan Pallonlyöjiä ja helsinkiläisseura Puna-Mustia. Suurimman osan työurastaan Pesäpalloliiton toiminnanjohtajanakin ollut Viherkenttä teki Yleisradion radioselostajana.

Viherkenttä oli alle parikymppisenä nostamassa Myllykosken Kilpa-Veikkoja SM-sarjaan, jossa hän edusti seuraa kaudet 1953–55. Yhteensä kymmenen pääsarjakautta pelannut MyKV oli Viherkentän pelivuosina parhaimmillaan neljäs. Viherkenttä jatkoi MyKV:n väreissä putoamisen jälkeen suomensarjassa vielä kesän 1956.

Naapurikaupungin Kouvolan Pallonlyöjät kaappasi Viherkentän riveihinsä kesäksi 1957. Kuusi kesää KPL:ää edustanut Viherkenttä pelasi Itä–Lännessä viidesti yhteen menoon 1958–1962. Viimeiseksi jääneen kuudennen Itä–Lännen aika oli Helsinkiin muuton jälkeen 1964.

– Antero harmitteli, ettei hän ehtinyt pelaamaan Kilpa-Veikkojen joukkueessa SM-sarjassa vuonna 1949. Koska hän pelasi yhden ottelun vuonna 1971, olisi pääsarjapelejä kertynyt neljällä vuosikymmenellä, Timo Viherkenttä kertoo.

–Teuvosta tuli hyvin intohimoinen pesäpalloilun seuraaja isäni pelaamisen ansiosta. Isoisä kävi pitkään sen jälkeenkin katsomassa kaikki Haminan ja Kouvolan pelit. Vietin aikaa isovanhempien luona ja reissasin mukana, Timo sanoo.

– Äitini Helena on kertonut tarinaa, jonka mukaan olen noin nelivuotiaana pompannut Kouvolan katsomossa pystyyn ja julistanut kovalla äänellä, että katsokaa kaikki, tuo vanha mies on meidän isä. No, ei Antero silloin vielä kovin vanha ollut.

Viherkentän yksittäiseen otteluun (1971) kuusi vuotta edellisen SM-sarjapelin jälkeen liittyi muutama hauska yksityiskohta.

– PuMun lukkari Jorma Hyry oli jossain työmatkalla. Isäni kävi pelaamassa harjoittelematta vierasottelun Haminassa. Hän oli ottanut räpylän mukaan kesämökillemme Kotkansalon saareen Hirvensalmelle, mistä lähti matkaan. Olen lukenut hyvin pidetyistä leikekirjoista Jokke Siitosen kirjoittaman pelijutun, jossa tämä kuvailee Kotkansalossa ollutta pellonpiennarta, jonka luona saaressa olisi heitelty. Saari oli sellainen kivikko, ettei siellä onnistunut kunnolla edes pesäpallon heittely, Timo naurahtaa.

Viherkenttä oli lukkari, mutta hänen sisäpelitehonsakin olivat kehuttavaa luokkaa. Tosin ensimmäisen kunnarinsa hän iski vasta seitsemännellä pääsarjakaudellaan.

SM-sarjassa oli vain 14 ottelua vuoteen 1963 asti, joten 22 kierroksen kausia Viherkentälle sattui vain kaksi PuMussa. Vuosina 1962 KPL:ssä (4+16) ja 1964 PuMussa (3+34) hän sijoittui sarjan lyöjätilastossa viidenneksi.

Viherkenttä nimettiin Vuoden lukkariksi 1959, jolloin hän saavutti ensimmäisen neljästä SM-mitalistaan pronssisena. Hän pelasi 1970-luvulla myös PuMun ikämiehissä.

– Mielikuvani, joka ei perustu omakehuun vaan hyvään leikekirjaan, oli, että isäni oli hyvä lyöjä ja vaarallinen kolmospuolen iskijä. Etenijätähti hän ei ollut.

Kansakoulunopettajan koulutuksen saanut Viherkenttä toimi Pesäpalloliiton toiminnanjohtajana 1962–65. Työ tarkoitti perheelle muuttoa Helsinkiin.

Viherkenttä toimi kahdella kaudella PuMun pelinjohtajana, joista seitsemänteen sijaan päätyneen kesän kokonaan. Hän oli viidesti vuosien 1965–71 aikana viuhkamiehenä Liitto–Lehdistössä.

– Pelasin siepparina 1968, kun ”Antsa” oli Lehdistön joukkueemme pelinjohtajana. Nuori poika heitettiin etukentälle suden suuhun pelipaikalle, jota en koskaan ollut pelannut, kertoo pesäpallolegenda Aulis Paski.

– Jos Reijo ”Reksi” Salo käytti Seinäjoella baseballräpylää, ”Vipu” erottui, koska hän pelasi lukkarina hyvin paljon sortseissa, muistelee samaan aikaan Viherkentän kanssa Ylen kakkoskanavalla Tampereella työskennellyt Antero Mertaranta.

– Ja ne olivat älyttömän lyhyt mustat sortsit, eivät mitkään bermudat. Uuri Ståhlhammarilla oli samanlaiset, Timo Viherkenttä hymähtää.

Anterot Viherkenttä ja Mertaranta olivat viitisen vuotta työkavereita Ylen television puolella. Viherkenttä poimi usein Mertarannan kyytiinsä Pälkäneeltä, minne nouseva selostajakyky Mertaranta oli ajanut kotoaan Lahdesta.

– Vipu oli huikea kaveri ihmisenä, kollega ja kaikilla mahdollisilla mittareilla. Hänestä huokui sivistyneisyys. Esimerkiksi pesäpalloilussa vuorottelimme selostajana ja haastattelijana. Mieleeni on jäänyt erityisesti Sotkamon Itä–Länsi vuonna 1993. Minulle sattui huono säkä olla siinä pelissä kenttähaastattelija, koska satoi aivan saavista. Esko Aho tuli kentälle pitämään avauspuheen lähes veneellä. En joutunut aivan pahasti seisomaan lätäkössä, kun löysin jalkojeni alle kolme syöttölautasta, Mertaranta kertoo.

Ennen uraa Yleisradiossa urheilun radioselostajana Viherkenttä työskenteli vanhempiensa tapaan opettajana.

– Asuimme Vuosaaressa isän ollessa luokanopettajana kymmenisen vuotta Vuosaaren kansakoulussa ja Punakiventien koulussa. Joskus 1970-luvun puolivälissä hän siirtyi päätoimisesti töihin Yleen. Antero oli Vuosaaren Viikinkien puheenjohtajanakin. Siellä oli aktiivista juniorien pesistoimintaa. Pelasin itsekin ja olimme Helsingin parhaita. Viikinkien pesishomma hiipui 1970-luvun puolivälin aikoihin, Timo kertoo.

Pesäpalloliiton lisäksi Viherkenttä toimi liittotason tehtävissä myös muissa sydäntään lähellä olleissa lajeissa, painissa, suunnistuksessa ja ampumahiihdossa.

ANTERO VIHERKENTTÄ

  • Syntynyt 28.12.1933 ja kuollut 1.7.2011
  • Seurat pelaajauralla: Myllykosken Kilpa-Veikot (1953–55), Kouvolan Pallonlyöjät (1957–61) ja Helsingin Puna-Mustat (1963–65 ja 1971 yhden ottelun verran)
  • Pääsarjassa 173 ottelua, 9+137 lyötyä ja 141 tuotua juoksua
  • Pelannut kuusi Itä–Länttä ja kuusi Liitto–Lehdistöä
  • Vuoden lukkari 1959
  • Pelinjohtajana Helsingin Puna-Mustissa
  • Neljä SM-mitalia, hopeinen ja pronssinen sekä KPL:ssä että PuMussa
  • Toimi Pesäpalloliiton toiminnanjohtajana 1962–65

Antero Viherkenttä, pesäpallon kunniagallerian jäsen numero 47