Kliseisesti urheilussa parhaat tuomarit istuvat katsomossa, josta on helppo huudella ohjeita raitapaidoille. Todellisuudessa pesäpallotuomarilta vaaditaan jopa kolmen tunnin mittaista keskittynyttä suoritusta. Jokainen lyönti on nähtävä, pesäkilpa ja syöttö tuomittava. Siihen nähden on jopa uskomatonta, millaisella millimetrien tarkkuudella pesäpallotuomarit näkevät pääsääntöisesti tilanteita oikein.
– Seuraavia pelejä ei tule, jos jotain isompaa käy. Tilanne on sama kuin joukkueillakin eli kaikki jatko-ottelut on ansaittava koko kauden esityksillä, ylivieskalaislähtöinen, nykyään Kotkassa asuva Kaukovalta sanoo.
– Tavoite on aina päästä finaaliin. Toisaalta voi olla vaarallinen tie ajatella kesken kauden yhtä peliä pidemmälle eli jalat täytyy pitää kentän pinnassa, vaikka tavoitteet ovatkin korkealla, säestää kouvolalainen Kääriäinen, joka sai 300 miesten superpesisottelua täyteen kautta aikain 11. pesäpallotuomarina.
Mika Kääriäinen jakoi oikeutta miesten Itä-Länsi-ottelussa jo Kuopiossa 2009. Mukana ottelussa oli useampikin pesäpallolegenda. Kuva: Jorkki
Omaa toimintaa kehitetään kaiken aikaa
Tuomari tietää usein onnistuneensa, kun ottelun jälkeen ei omasta suoriutumisesta juuri puhuta. Huipputuomarit myös itse asettavat riman korkealle.
– Mukava on ollut kuulla positiivisia kommentteja, kun itse on aina niin kriittinen omaa tekemistä kohtaan ja miettii paljon näitä asioita. Tärkeää kuulla, että iso osa on ollut omaan suoriutumiseen tyytyväinen, Kääriäinen miettii.
Osa superpesistuomareista täydentää kesän ohjelmaansa alasarjojen otteluilla. Niiden myötä ottelumäärä voi kuulostaa hurjalta, sillä valmistautumisen ja keskittymisen tulee olla samalla korkealla tasolla sarjasta riippumatta. Jokainen pesäpallo-ottelu on siihen osallistuville joukkueille tärkeä ja samaa asennetta pitää odottaa tuomareilta.
– Ihan korpulla taitavat olla tallessa uran ensimmäiset pelit, 2000-luvun alkupuolella tuli vihellettyä yli 50 pelin kausia. 25 vuotta on pelejä takana, 35-65 kausittain. Kaikessa tekemisessä pitää olla huolellinen. Kun alemmissakin sarjoissa joukkueet monesti tietävät, että on superpesistuomari, he myös odottavat sen tason toimintaa, Kääriäinen tietää.
– Kesän saldo taisi olla 41 ottelua mukaan lukien alasarjat. Itselle sopii hyvin kaikkien sarjatasojen viheltäminen ja pitkästä aikaa sain uuden kentän listoille, kun vihelsin ensimmäistä kertaa koskaan Janakkalassa, Kaukovalta komppaa.
Jokainen ottelu on uusi haaste ja omanlaisensa kokemus. Kokeneilla tuomareilla riittää rutiinia, mutta siitä huolimatta ottelun alla saattaa kihelmöidä sopivasti.
– Pieni jännitys on hyvästäkin. Jos ennen peliä ei vähän jännitä, voi miettiä, onko lataus ollut kohdillaan. Jokaiseen peliin pitää valmistautua hyvin. Joskus tosin on joutunut jopa alle tunnin varoitusajalla viheltämään, silloin ei edes ehdi paljoa miettiä, Kääriäinen sanoo.
Erityisesti huipputasolla tuomaritoiminta on yhteispeliä. Tuomareilla on yhteisesti sovittuja merkkejä, käytäntöjä ja sopimuksia, kuka tietyissä tilanteissa seuraa mitäkin. Kaukovalta ja Kääriäinen jakavat ison kiitoksen pesätuomareilleen. Otto Heijari, Petja Vaittinen ja useat muut hoitivat tehtävänsä huipputasolla.
– Pesätuomarit ovat pitkään meillä olleet mukana, meillä on yhdessä sovitut kuviot ringissä olevien pesätuomareiden kanssa. Se tietysti helpotti ratkaisupeleihin lähtemistä, kun on tutut kaverit, joihin voi luottaa. Tuomaritoiminta on yhteispeliä. Loppuottelussa toki olimme kaikki ensikertalaisia, kenelläkään ei ollut sitä kokemusta tätä ennen, Kaukovalta kertoo.
– Pitää löytää oma tapa toimia tuomarina. Nelikkona tätä pitkälti tehdään yhdessä. Erotuomareiden taso on kauttaaltaan noussut, samoin pesätuomareiden taso, Kääriäinen kiittelee.
Omaa toimintaa käydään tarkasti läpi kotimatkoilla. Vaikka tuomiot menevät oikein, tuomarit löytävät aika ajoin parannettavaa esimerkiksi omasta sijoittumisestaan tai varautumisestaan tiettyihin tilanteisiin. Nykyisin suorat Ruudun lähetykset Superpesiksen ja Ykköspesiksen otteluista auttavat paljon oman toiminnan arvioinnissa.
– Videot ja Ruudun lähetykset ovat apuna. Ruutu-palvelusta on mahdollisuus jopa pelin tauolla tarkistaa epäselvä tilanne. Jos siitä jää huomionarvoista sanottavaa, tämän voi viestiä joukkueille. Pääsimme kerran läheltä tutustumaan jääkiekkotuomareiden toimintaan Liigassa. Heillä videoiden hyödyntäminen on viety vieläkin pidemmälle ja reaaliaikaisemmaksi. Eteenpäin on menty isoja askelia pesäpallossakin, Kaukovalta avaa.
Ikimuistoinen kokemus ensimmäisessä miesten loppuottelussa
Suvi Kaukovallan ja Mika Kääriäisen osalta juhlavuoden superpesiskausi oli upea onnistuminen.
– Puolivälierien jälkeen meidän nimet löytyivät listalta kolmesti samaan välieräsarjaan. Se kertoi onnistumisesta kauden aikana. Aikamoinen järjestelykin siinä alkoi, kun ottelut olivat viikkopelejä.
– Onneksi on työnantaja, joka pystyy joustamaan. Pitkät matkat tarkoittavat jopa kahta päivää pois töistä. Erona joukkueisiin meistä molemmat myös aina ajavat autoa, kun asumme eri paikkakunnilla – ihan sama, mille paikkakunnalle lähdemme, Kaukovalta huomauttaa.
Suvi Kaukovalta sai kunnian toimia pesäpallon 100-vuotisjuhlavuonna miesten Itä-Länsi-ottelun pelituomarina. Hutunkeitossa olivat arvo-ottelujoukkueiden kapteenit, 17 Itä-Lännen Sami Haapakoski ja Henri Puputti. Kuva: Juuso Koro
Kun huippu-urheilussa annetaan mahdollisuus, kyseessä voi olla uran kannalta jopa ratkaiseva sauma mennä eteenpäin ja saavuttaa menestystä. Kaukovalta ja Kääriäinen saivat tuomariorganisaatiolta luottamuksen, jonka arvoisia he olivat kauden tärkeimmissä otteluissa.
Kaukovalta kirjoitti nimensä pesäpallon tuomaritoiminnan historiaan. Naistuomari ei ole tätä ennen viheltänyt miesten Itä-Länsi-ottelua, miesten loppuottelua eikä ole tullut valituksi perinteikkään vuodesta 1957 jaetun vuoden tuomari -palkinnon saajaksi.
– Mahdollisimman pitkälle syksyyn yrittää joka kausi päästä. Lähtökohtana jokainen peli pitää hoitaa kunnialla ja lähteä nöyrästi onnistumaan yhdessä ottelussa kerrallaan. Aina se ei ole pelkästään itsestäkään kiinni, millaisia pelejä nimetään ja sattuu tulemaan eteen, Kaukovalta pohtii.
Loppuotteluun tuomaripari valmistautui rauhallisesti, vaikka panos olikin suurin mahdollinen.
– Pientä jännitystä oli ennen peliä, mutta tiesimme, että olimme ansainneet pelit ja hoitaneet edelliset kunnialla. Finaaleissakin peli on kuitenkin sama. Joukkueilla on tietysti pelissä erityisen isot panokset, mikä voi luoda erilaisia jännitteitä. Niistä puhuimme paljon nelikon sisällä ja varauduimme monenlaiseen. Lopulta psyykkausta oli jopa vähemmän kuin mihin olimme varautuneet.
– Joukkueista riippuen tehdään aina pieniä viilauksia omaan toimintaan. Vimpelin Vedon ottelussa olimme tällä kaudella ensimmäistä kertaa vasta loppuottelusarjassa, mikä aiheutti tietyn haasteensa, Kaukovalta toteaa.
Oman erityispiirteensä pudotuspelisarjoihin tuovat samat joukkueet.
– Ovatko ottelut yhtä jatkumoa ja jatkuuko esimerkiksi syöttötuomarin linja siitä, mihin se edellisessä ottelussa jäi, Kääriäinen kysyy.
– Itse ainakin oletan, että joukkueilla on kustakin tuomaristosta ajatus jo runkosarjan perusteella, millainen linja esimerkiksi syöttötuomarilla on. Jos linjan suhteen on jotain erityistä muutettavaa, se täytyy tehdä ja viestiä avoimesti molemmille joukkueille.
Keskusteluyhteys joukkueiden ja tuomariston välillä onkin ensiarvoisen tärkeä. Jos otteluissa tapahtuu jotain huomionarvoista, tuomareiden tulee olla tilanteen tasalla ja antaa siitä signaali joukkueille. Samoin ikävistä sattumuksista pääsee yleensä helpoimmalla, jos niiden syntymisen pystyy ennalta estämään.
– Jos pelistä jää jokin mietityttämään, on hyvä päästä keskustelemaan asioista heti ottelun jälkeen, jolloin seuraavaan otteluun päästään lähtemään puhtaalta pöydältä. Joskus toki on hyvä nukkua yön yli kiihkeämmän tilanteen jälkeen. Seuraavan ottelun alkupuhuttelussa asetelma voi jo olla hyvin toisenlainen, Kaukovalta muistuttaa.
– Rautiaisten kanssa (myös loppuottelusarjassa viheltäneet Kosti Rautiainen ja Immo Rautiainen) juttelimme, oliko puolin ja toisin erityisiä havaintoja joukkueista. Tarpeen tullen voi myös joukkueilta kysyä ottelun jälkeen, oliko mitään, mikä olisi jäänyt mietityttämään.
Joskus pudotuspelisarjojen ennakkoasetelmia rakennetaan jo kulisseissa, eivätkä tapahtumat välttämättä liity itse peliin mitenkään.
– Joskus joukkueiden välillä on kentän ulkopuolisia jännitteitä. Sitä aina toivoo, että tuomarit jätettäisiin sellaisten ulkopuolelle. Tuomarit keskittyvät itse peliin ja pyrkivät hoitamaan tehtävänsä mahdollisimman hyvin alkuvihellyksestä pöytäkirjan vahvistamiseen saakka, Kaukovalta painottaa.
Jälleen kohti uutta kautta – ”mukavaa touhua tämä on ollut”
Pesäpallokauden päättyessä tuomarinkin takki on usein tyhjä. Kaukovalta muistelee hyvillä mielin kokemusta miesten Superpesiksen loppuottelusta ja iloitsee pystyneensä nauttimaan siitä.
– Alkusumun ja pienen jännityksen jälkeen keskittyi lähinnä nauttimaan tuomarina olosta huippuottelussa, se oli mahtava fiilis. Itse oli niin keskittynyt ja Kaupin stadion oli tiivis hornankattila täynnä ääntä, ettei siinä edes kuullut huutoja katsomosta.
– Samoin joukkueet olivat hyvin keskittyneitä, kun pelattiin vain voitosta.
Huipputuomaritoiminnassa motivaation ja haluan kehittää itseään täytyy olla korkealla tasolla. Kääriäinen nauttii yhä viheltämisestä, vaikka vyöllä on jo 300 ottelua pelkästään miesten Superpesiksen syöttötuomarina.
– Mukavaa touhua tämä on ollut, tuskin sitä muuten tekisikään. Hyvältä tuntuu nyt, kun kausi on ohi. Itse vihelsin vielä poikienkin loppuottelun, joten kova latautuminen peleihin jatkui pitkään.
– Finaalit ja muut ratkaisuottelut ovat omanlaisiaan tilanteita. Niitä ei ympäröivä maailma välttämättä ymmärrä, jos ei itse ole ollut mukana, Kääriäinen miettii ainutlaatuista kokemusta jälkeenpäin.
Miesten ja naisten Halli-SM-turnausten 2023 otteluohjelmat on jo julkaistu. Pesäpallotuomari voi loppuvuoden ottaa vielä happea, kunnes valmistautuminen tulevaan jälleen alkaa. Uuden kauden otteluissa aiemmilla meriiteillä ei ole merkitystä – vain kulloinenkin tekeminen ratkaisee aivan kuin pelaajillakin. Sen tietävät myös Suvi Kaukovalta ja Mika Kääriäinen.
– Hiihtokausi alkaa, hyvä fysiikka on tuomarihommiinkin toimiva pohja. Joitain asioita tulee talven aikana mietittyä, jotain on aina parannettavaa. Ajattelutapoja ja malleja käydään läpi, miten tietyissä tilanteissa voisi vieläkin paremmin toimia. Työntekoa, hienosäätöä, sitä se on, Kääriäinen sanoo.
– Tuomaritoiminta jatkuu toisessa lajissa, talviaikaan olen mukana telinevoimistelussa tuomarina. Se on hyvin toisenlainen ja raakakin laji, arvostelulaji. Lapsuuden unelma olla mukana voimistelun parissa toteutuu nyt tuomarin roolissa. Pesäpallo jatkuu jälleen hallipeleillä alkuvuodesta. Jos superpesistuomariksi valitaan, viheltäminen jatkuu, Kaukovalta heittää lopuksi pilke silmäkulmassa.
Suvi Kaukovalta ja Mika Kääriäinen palkittiin vuoden tuomariparina 2022 pesäpallokauden päätösristeilyllä lokakuussa. Yksi lajin arvostetuimmista palkinnoista jaettiin ensimmäisen kerran jo kaudella 1957, silloin sen sai legendaarinen Erkki ”Pulla” Heikkilä. Nykyisin palkinnon saajaksi on vakiintunut tuomaripari.
Kaukovalta vihelsi ensimmäisenä naispelituomarina miesten Itä-Lännessä ja miesten loppuottelussa. Myöskään vuoden tuomarina ei ole aiemmin palkittu naistuomaria.
Kääriäinen vihelsi kolmannessa pronssiottelussa Hyvinkään Tahko vs. Joensuun Maila (18.9.2022) uransa 300. ottelun syöttötuomarina miesten Superpesiksessä. Peli- tai syöttötuomarina vastaavaan saavutukseen on tätä ennen yltänyt vain 10 pesäpallotuomaria kautta aikain.
Kaukovalta ja Kääriäinen olisivat viheltäneet miesten Superpesiksen neljännen loppuottelun, mikäli sellainen olisi pelattu.
Antti Kallio
antti.kallio(ät)pesis.fi
