Kunniagalleria avattiin osana lajin 90-vuotisjuhlallisuuksia vuonna 2012. Tuolloin ovet avautuivat 20 ansioituneelle toimijalle, jotka valittiin galleriaan sekä pelillisillä että kentän ulkopuolisilla ansioilla. Viisi seuraavaa jäsentä nimettiin Seinäjoen Itä-Länsi-tapahtuman 2014 yhteydessä.

Nyt Kunniagalleria sai 24 uutta jäsentä, joista yhden nimi julkaistaan myöhemmin juhlavuoden aikana.

Uudet jäsenet pesäpallon kunniagalleriaan

Simo Eerikäinen on nelinkertainen lyöjäkuningas. Parhaalla kaudella kotiutuksia kertyi 28 ottelussa 96. Vuonna 2007 Hyvinkään Tahko voitti Suomen mestaruuden ja Eerikäinen palkittiin kauden jälkeen vuoden pesäpalloilijana.

Erkki Heikkilä oli pelinjohtajana ja valmentajana Puna-Mustien, Oulun Lipon ja Hyvinkään Tahkon mestaruussarjajoukkueissa. ”Pulla” Heikkilällä oli merkittävä osuus kansallispelin sääntöjen ja taktiikan kehittämisessä 1950- ja 1960-luvuilla.

Matti Iivarinen, Maaningan Mahdin kasvatti, voitti Alajärvellä neljä mitalia ml. Suomen mestaruudet 1988-89. Itä-Länsi-ottelussa Iivarinen pelasi 11 kertaa. Jopa pelaajauraa pidemmän pelinjohtajauransa Iivarinen huipensi Suomen mestaruuteen Mansen luotsina 2021.

Kalevi Luoma aloitti uransa Alajärven Ankkureissa. Hänestä tuli pesäpallohistorian ehkä tunnetuin vaihtolyöntitaituri. Vuonna 1977 alettiin pitää kärkilyöntitilastoa, jonka Luoma voitti vuosina 1977-1984 viidesti.

Arto Ojaniemi, joka työskenteli kahdeksan vuotta Pesäpalloliiton ja seitsemän vuotta Superpesiksen kilpailupäällikkönä, on aina ajatellut pesäpallon parasta antaen osaamisensa lajin käyttöön, missä ikinä sitä on tarvittu. Yksi merkittävimmistä, jopa eurooppalaisessa mittakaavassa uraauurtava hanke oli sähköinen tulospalvelu, jota Pesäpalloliitossa kehitettiin yhteistyössä Ylen Teksti-tv:n kanssa. Ojaniemi toimi Pesäpalloliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2007 aina eläköitymiseensä kevääseen 2021 asti.

Jorma Pajunen oli Kankaanpään 70-luvun menestysvuosien keskeinen pelaaja. Kankaanpään Maila ylsi kaksi kertaa SM-hopealle ja kolme kertaa SM-pronssille. Jorma Pajusella oli hyvänä etenijänä merkittävä osuus seuran menestyksessä. Pajunen oli SM-sarjan etenijäkuningas neljänä vuonna peräkkäin vuosina 1970-1973.

Aulis Paski pelasi ensimmäisen miesten pääsarjaottelunsa vuonna 1962 vain 15-vuotiaana kasvattajaseurassaan Nurmon Jymyssä. Pelinjohtajana Paski toimi mestaruussarjassa 15 kauden ajan voittaen neljän mestaruuden lisäksi neljä SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia. Paski työskenteli Pesäpalloliiton toiminnanjohtajana vuosina 1972-1974.

Antero Viherkenttä voitti Kouvolan Pallonlyöjien paidassa SM-hopeaa vuonna 1960 ja SM-pronssia 1959 sekä ansioitui vuoden lukkarina 1959. Vihrkenttä toimi Pesäpalloliiton toiminnanjohtajana vuosina 1962-1965  Suuri yleisö tuntee Viherkentän ehkä parhaiten Yleisradion mukaansatempaavana ja asiantuntevana urheiluselostajana niin radiossa kuin televisiossakin.

Unto Väisänen muistetaan viistomailasta ja mustista laseistaan. Hän oli pesäpalloilijana jokereiden esikuva ja nosti merkittävästi jokeripelaajien arvostusta. Väisänen oli tärkeä lenkki Sotkamon Jymylle, kun seura aloitti mahtavan menestysputkensa. Toimittuaan Pesäpalloliiton puheenjohtajana kaudet 2001–2014 Väisänen kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi.

Pasi Harvela pelasi lukkarina 1927 Kymenlaakson voittaessa Suojelukuntajärjestön mestaruuden. Harvela oli tunnettu taktikko ja sääntöjen kehittäjä. Hänen ansionaan pidetään merkkipelin tuomista pesäpalloon. Hän oli ensimmäisiä lukkareita, joka käytti ns. taktista väärää.

Vesa Liikala saavutti menestystä kasvattajaseurassaan Vimpelin Vedossa juniorina eri ikäluokissa. Aikuisissa menestys puolestaan tuli naapuriseurassa Alajärven Ankkureissa. 12 Itä-Lännen monipuolinen huippupelaaja iski Kuortaneella testitilanteessa tutkaan hurjat nopeuslukemat, 194 km/h vuonna 1988.

Hannu Litmanen, Outokummun Partion kasvatti, pelasi koko pääsarjauransa Sillinjärven Ponnistuksessa. Litmanen oli keskeinen tekijä, kun SiiPo vei hopeaa vuonna 1986. Litmanen voitti SM-sarjan kärkilyöntitilaston kahdesti.

Pasi Pirisen pääsarjaura alkoi 17-vuotiaana Kiteen Urheilijoissa vuonna 1987. Pirinen on pelannut pääsarjassa yhteensä 23 kautta ja 746 ottelua. Uran huippuhetkiä olivat vuosina 1999, 2000 ja 2005 voitetut Suomen mestaruudet. Maan parhaaksi pesäpalloilijaksi Pirinen valittiin Kiteen Pallo -90:n mestaruusvuosina 1999 ja 2000.

Markku Pullinen
työskenteli Pesäpalloliiton toiminnanjohtajana 1974–2006. Hänen toimintavuosiensa aikana Pesäpalloliitto toimi urheilujärjestöjen edelläkävijänä monissa eri hankkeissa. Vuonna 1985 Pesäpalloliitto oli SVUL:n kriteeristön mukaan lajiliitoista kotimaan urheilun ehdoton ykkönen. Kilpailutoiminta, nuorisotoiminta ja seurojen toimivuus arvioitiin liitossa hoidetun kaikkein parhaiten, mikä oli pitkälti Pullisen ansiota.

Timo Raussin pelaajaura alkoi Myllykosken Kilpa-Veikossa 1950-luvun alussa, jossa hän pelasi kolme kautta mestaruussarjassa ja neljä kautta suomensarjassa. Raussi siirtyi vuonna 1960 Kouvolan Pallonlyöjiin ja voitti heti ensimmäisellä kaudella SM-hopeaa. Pelaajauransa jälkeen Raussi siirtyi KPL:n miesten joukkueen pelinjohtajaksi vuonna 1967 johtaen joukkueen kolmeen peräkkäiseen mestaruuteen kausilla 1967-1969. Lisäksi KPL:n pelinjohtajana tuli vielä neljäs mestaruus 1976.

Marita Karhunen, Riihimäen Pallonlyöjien kasvatti, voitti ensimmäisen neljästä Suomen mestaruudestaan Hyvinkään Tahkossa 1979. Karhunen on kolminkertainen vuoden pesäpalloilija. Kun naisten Mestarit vs. Muu Suomi -otteluita pelattiin vuosina 1977-1986, Karhunen oli kaikissa mukana kaikissa joko mestarina tai vastustajana ja aina palkittu, viidesti joukkueensa parhaana.

Aino Liimatainen voitti Tampereen Pyrinnössä neljä Suomen mestaruutta. Liimatainen oli nopea, hyvä lyöjä ja hänellä oli erinomainen heittokäsi.

Tarja Pöntinen aloitti pesäpallon pääsarjatasolla vain 15-vuotiaana vuonna 1974 edustaen koko uransa, 24 kautta, Lapuan Virkiää. Pöntisen unelma, joka kävi toteen 1990-luvun alkupuolella, oli saada pelata Virkiässä pääsarjatasolla omien tyttäriensä kanssa.

Riitta Rajamäki edusti Vetelin Urheilijoita tultuaan valituksi sekä vuoden lukkariksi että Itä-Länteen ensimmäisellä pääsarjakaudellaan. Ura lukkarina alkoi sattumalta, kun Rajamäki oli joutunut tuuraamaan aiempaa lukkaria. Itä-Länsi otteluita kertyi ansioluetteloon kaikkiaan yhdeksän sekä vuoden lukkari -titteleitä viisi.

Katja Saari löi urallaan 700 juoksua, joista kunnareita oli 27. Saari nousi pelaajauransa päättyessä kaikkien aikojen lyöjätilaston viidenneksi. Itä-Länsi-valintoja hänellä on 15, toiseksi eniten. Pelaajauransa jälkeen Saari oli kahtena vuotena Idän pelinjohtaja ja johti Kirittäret kaksi kertaa Suomen mestariksi.

Henna Salmela vietti Simossa ja sai sieltä kipinän pesäpalloon. Kasvattajaseura Simon Kiri ja Simon Kiri-Siskot antoivat hyvät eväät tulevalle huippupelaajalle. Salmela muistetaan parhaiten erittäin monipuolisena lukkarina, joka hallitsi kaikki osa-alueet. Tätä kaikkea hän ohjasi huikealla peliälyllään.

Marja Solakivi debytoi pääsarjatasolla siepparina vain 15-vuotiaana 1965. Samana vuonna hänet valittiin Itä-Länsi-otteluun, siihen mennessä nuorimpana pelaajana. Vuoden pesäpalloilija 1970 muutti Helsinkiin kahta vuotta myöhemmin ja siirtyi pelaamaan Puna-Mustiin. Viitenä Puna-Mustat-vuotenaan hänet valittiin kolmesti vuoden parhaaksi pesäpalloilijaksi. Solakivi on nelinkertainen Suomen mestari.

Pia Viertonen pelasi uransa aikana kaikilla mahdollisilla ulkopelipaikoilla paitsi lukkarina. Vuosi 1974 oli Viertosen huippuvuosi. Hänet valittiin vuoden naispesäpalloilijaksi ja kymmenennen kerran Itä-Länteen. Suomen mestaruuksia kertyi ansioluetteloon viisi. Viertonen oli toisessa lajissaan käsipallossa maaottelutason pelaaja. Hänet on nimetty Suomen käsipallosankariksi numero 57.