Uusitun pesäpallomuseon avajaisia vietettiin Pesisfestivaalit -tapahtumassa viime viikolla. Taustalla on 100 vuotta pesistä museossa -hanke, joka on pitänyt sisällään mm. museon kokoelman digitalisointia, livekuvaa, interaktiivisuutta sekä pesäpallon kunniagallerian siirron museoon. Vahvan panoksensa toteutukselle ovat antaneet hanketyöntekijä Eija Koskela sekä vimpeliläinen pesäpalloaktiivi Teuvo Mäkelä.
Uusi sijainti on suoraan Saarikentän vieressä, mikä helpottaa pesäpallon ystäviä suunnittelemaan matkaohjelmaa Vimpelin vierailuille.
– Museon siirtyminen Saarikentän vierelle avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia museotoiminnan kehittymiseen, kiitteli valtioneuvoston tervehdyksen museon avajaisiin tuonut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.).
– Museo antaa meille jokaiselle välineitä ja eväitä suunnitella tulevaa sekä katsoa eteenpäin. Näemme, mitä aiemmat sukupolvet ovat tehneet. Historia ei toista itseään, mutta sieltä voi oppia monia asioita. Toivottavasti lajin kehitys myös innostaa, Kurvinen totesi.
”Museo antaa meille jokaiselle välineitä ja eväitä suunnitella tulevaa sekä katsoa eteenpäin”, huomautti ministeri Kurvinen.
Olympiakomitean mukaan liikunnan ja urheilun seuratoimintaan osallistuu kolmasosa suomalaisista. 1,8 miljoonaa toimijaa eri rooleissa rakentavat liikunnan ja urheilun yhteisöstä Suomen suurimman kansanliikkeen. Ministeri Kurvinen näkee merkittävänä vapaaehtoistoiminnan jatkuvuuden.
– Ihmiset ovat nykyään tarkempia vapaa-ajastaan kuin aikaisemmin. Jos täysin kökkähenki ja vapaaehtoistekeminen menetetään, kyllä siinä jotakin lähtee suomalaisen yhteiskunnan sielusta ja myös pesäpallon sielusta. Pesäpallo on aina ollut yhteisöllistä toimintaa, mikä Vimpelissä erityisesti näkyy. Koko kylä toimii, kaikki ovat mukana ja kaikki nauttivat.
”Pesäpallo iso osa vimpeläisyyttä”
Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli ei säästele sanojaan puhuessaan pesäpallon merkityksestä kunnalle.
– Kukaan ei voi väittää, etteikö pesäpallo olisi iso osa vimpeläisyyttä. Soten osalta monesti puhutaan ennaltaehkäisevistä palveluista, mistä hyvä esimerkki meillä Vimpelissä on pesäpallo – läpileikkaava voima hyvinkin monessa asiassa.
– Täällä tehdään todella vahvaa juniorityötä – kiitos Vimpelin Vedon. Meillä on ikäihmisiä tässä mukana ja eläkeläisiä. Pesäpallo tuo meille sosiaalista pääomaa ja kunnalle todella vahvaa brändiarvoa. Lisäksi pesäpalloturistit jättävät paljon rahaa tänne.
Sam Leijonanmieli näkee pesäpallon valtavan potentiaalin Vimpelin kunnalle.
Vimpelissä käynnistyi jopa ennen näkemätön kansanjuhla, kun Risto Ojanperä luotsasi Vedon edustusjoukkueen 45 vuoden odotuksen jälkeen Suomen mestariksi 2010.
Pesäpalloliiton johtokunnan jäsen Risto Ojanperä lahjoitti museoon merkkiviuhkansa, joka ohjasi lyöjiä ja etenijöitä 235 virallisessa miesten ja 202 naisten superpesisottelussa. Viuhkan matka alkoi Alajärveltä ja toi mm. Suomen mestaruuden Vimpelin Vedolle 2010.
– Pesäpallo luo intohimoja ja siksi se luo yhteisöllisyyttä. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät pesäpalloliikkeessä ja seuroissa. Erityisesti täällä Vimpelissä intohimoa on hirvittävä määrä niin voitetun kuin hävityn pelin jälkeen, mikä on valtavan suuri voimavara, Ojanperä sanoi.
– Pesäpallon kautta lapset ja nuoret saavat jotain niin poikkeuksellista. Leirien ilmoittautuminen avataan ja paikat täyttyvät 10-15 minuutin aikana. Sieltä yhteisöllisyys lähtee kumpuamaan ja lopulta tullaan Superpesiksen huipulle. Ihan samat asiat koskettavat koko yhteisöä, Ojanperä kuvasi.
Pesäpallomuseon nykyisenä paikkana on entinen Osuuskaupan talo. Suojeltu funkiskohde vapautui sopivasti entisen yrittäjän käytöstä, kertoi Yle toukokuussa.
Pesäpallomuseoon pääsee tutustumaan lähes silloin kuin itselle parhaiten sopii. Kesäkuukausina museo on avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 9–21. Lisätietoa: www.vimpeli.fi/matkailu/pesapallomuseo.
