Hutunkeitto oli käytössä jo ennen pesäpalloa vanhoissa suomalaisissa pallonlyöntipeleissä.

– Hutunkeitossa mailan liike näyttää samalta kuin puuropadassa heilutettaisiin suurta kauhaa, se on haluttu pitää edelleen pelissä mukana. Pesäpalloliiton tunnuksessa on myös kuvattu hutunkeitto. Kyseessä on hyvin tyypillinen pesäpallon symboli, Jyrkiäinen kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Yle Radio 1 (@yleradio1) jakama julkaisu

Nykypelaajille saattaa kuulostaa uskomattomalta, ettei pesäpallon alkuaikoina käytetty räpylää lainkaan.

– Pallo otettiin kiinni paljain käsin. Silloin kiinniottotapa oli toisentyyppinen. Koska pallo tuli kovaa, käsillä piti joustaa taaksepäin, jotta pallon sai haltuunsa, Jyrkiäinen avaa.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Superpesis (@superpesis) jakama julkaisu

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa selviää myös, mitä elementtejä Lauri ”Tahko” Pihkala ammensi baseballista pesäpalloon vierailtuaan Yhdysvalloissa. Entä perinteinen jalkaväen hyökkäystaktiikka tuli ja liike, miten se liittyy pesäpalloon?

Aristoteleen kantapää -ohjelma on vapaasti kuunneltavissa Yle Areenassa.