Valitse sivu

Urheilujärjestöt ovat saaneet runsaasti oppia liki kaksivuotisen poikkeusajan aikana toiminnan terveysturvallisesta ja vastuullisesta järjestämisestä.

– Ymmärrämme epidemiatilanteen asettaman uhkan terveydenhuollon kantokyvylle. Asiantuntijoiden mukaan lasten harrastustoiminnan aiheuttamat riskit terveydenhuollon ylikuormittumiseen ovat kuitenkin vähäisiä. Sen sijaan lasten harrastustoiminnan rajoittamisella on vakavat ja kauaskantoiset seuraukset, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoo tiedotteessa.

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämistä suositellut ministeriryhmä esitti myös koulujen jatkamista lähiopetuksessa. Vapaavuori muistuttaa, että lasten ja nuorten toimeliaisuutta – koulussa tai harrastustoiminnassa – tulisi kaikkein viimeisimpänä rajoittaa.

– Harrastustoiminta on lapsille sosiaalisesti ja mielenterveydellisesti yhtä merkityksellistä kuin koulu, ja fyysisen terveyden kannalta vielä merkityksellisempää. Näin ollen lasten ja nuorten harrastustoiminnan sulkeminen pitäisi tapahtua vasta silloin, jos kouluissakin siirrytään etäopetukseen, Vapaavuori sanoo.

– On vaikea ymmärtää, että lapset voivat olla koulussa lähiopetuksessa, mutta eivät voi harrastaa samoissa porukoissa liikuntaa koulun jälkeen koulun tiloissa ja muissa kunnan tiloissa. Urheiluseurat ovat oppineet toimimaan terveysturvallisesti epidemian aikana, ja lasten harrastukset olisi mahdollista järjestää kuntien ja seurojen yhteistyönä, jos halua ja ymmärrystä asian tärkeydelle olisi.

Vapaavuoren mukaan kansalaisten oikeustajuun ei mahdu lasten ja nuorten harrastusten rajoittaminen.

– Rajoituksia pitää määrätä oikeassa järjestyksessä, niiden pitää olla oikeansuhtaisia ja mahtua kansalaisten oikeustajuun. Tästäkin kriisistä selviämme, mutta olennaista olisi selvitä niin, ettei yhtään ylimääräistä vahinkoa syntyisi, Vapaavuori muistuttaa.

Erityisesti harrastajia jäänyt pois toiminnasta – yli 20 000 lasta!

Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Tulla arvioi kokonaisuutena yli 20 000 lapsen luopuneen liikuntaharrastuksestaan sulkujen ja rajoitusten aikana. Kaikkein eniten rajoitukset ovat koetelleet nimenomaan harrastajia, eivät niinkään kilpaurheilijoita.

– Edellisen harrastussulun aikana 3 kuukauden vertailujaksolla lajien lisenssimäärät putosivat 41 %. Aiemmin aktiivisesta harrastustoiminnasta jäätiin pois keskimäärin 12-vuotiaana. Nyt tuo vastaava ikä on 10 vuotta. Jos harrastustoimintaa edelleen rajoitetaan, jäävät lapset entistä nuorempina pois ja suuri määrä lapsia ei aloita harrastamista ollenkaan. Kyse on ennen kaikkea harrastajista, ei kilpaurheiluun tähtäävistä. Kilpa- ja edustustason urheilijoiden osalta emme näe vastaavaa pudotusta.

– Kun tähän lisätään urheilutapahtumien yleisörajoitukset, ovat monet seurat ajautumassa konkurssin partaalle. Seurojen hätä on nyt todellinen, ja jos seurat kaatuvat, katoaa Suomesta samalla satojen miljoonien eurojen arvoinen vuosittainen vapaaehtoistyön kulttuuri, Tulla sanoo.

Olympiakomitea esittää, että sisäliikuntatilojen käyttöä voitaisiin jatkaa.

– Urheiluseuratoiminnassa on kyse kymmenistä tuhansista työpaikoista. Samalla kyse on myös yhteiskunnan yleistä toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta, kansalaisten toimintakyvystä, mielenterveydestä ja perheiden arkielämästä. On vaikea maalaisjärjellä ymmärtää, miksi isoon urheiluhalliin ei voida päästää pienryhmiä toteuttamaan tarkkaan ohjattua toimintaa, jonka kansanterveydelliset hyödyt ovat merkittäviä ja tutkitusti kiistattomia. Rajoituksia päätettäessä on huomioitava tutkittu tieto ja kuultava asiantuntijoita, Tulla sanoo.

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan puolesta ovat koronapandemian aikana vedonneet myös maajoukkuevalmentajat ja kestävyyslajien edustajat.

Olympiakomitea piti seuratoiminnan tilannekatsauksen maanantaina ja julkaisi siitä koosteen nettisivuillaan.