Suomalaisen pallonlyönnin järjestäytyminen alkoi jo pitkäpallon aikakaudella, kun Suomen Palloliittoon (SPL) perustettiin pitkäpallojaosto pesäpallon kehittäjän Lauri ”Tahko” Pihkalan aloitteesta 14.3.1920. Nimi muuttui pesäpallojaostoksi kansallispelimme kilpailutoiminnan käynnistyttyä 1922.
SPL:n toiminta kuitenkin keskittyi sen päälajien, jalkapallon ja jääpallon, edistämiseen eikä alueellinenkaan painotus suosinut pesäpalloa. Tämän myötä pesäpallo irtautui SPL:stä ja liittyi osaksi SVUL:ää (Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, myöhemmin Suomen Valtakunnan Urheiluliitto) pesäpallojaoston perustavassa kokouksessa 27.5.1925.
Erikoisliittojen aika käynnistyi vuoden 1931 lopulla. SVUL:n pesäpallojaoston lakkauttava kokous ja Pesäpalloliiton perustava kokous, puheenjohtajana Helsingin Pallonlyöjiä edustanut, jääkiekkovaikuttajanakin tunnettu Jääkiekkoleijona numero 2 Aaro Kivilinna ja sihteerinä Pallo-Tovereiden Erkki Merinen, pidettiin Helsingissä 10.10.1931. Kiivainta keskustelua käytiin kuitenkin kilpailutoiminnasta ja esimerkiksi paremmuuden ratkaisemisesta tasapistetilanteessa. Lisäksi kokouksessa päätettiin pesäpalloilijain oman lehden perustamisesta Merisen aloitteesta ja suoritettiin mestaruuspalkintojen jako.
Pesäpalloliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi (1931-32) valittiin yksimielisesti paikallispäällikkö Viktor Kuusio Lahdesta. Ensimmäisen johtokunnan jäseninä toimivat varapuheenjohtaja Merinen sekä Pasi Harvela Kotkasta, Yrjö Heikkinen Toijalasta, Osmo Kupiainen Viipurista, Vilho Nordström Helsingistä ja Olli Veijola Lahdesta.
Pesäpallon syntymävuosi on 1922, jolloin virallinen kilpailutoiminta alkoi ja pesäpallo syrjäytti lopullisesti pitkäpallon. Pesäpalloliiton toiminnan käynnistyessä erikoisliittona kansallispelimme täytti 10 vuotta. Ajan haasteista huolimatta luottamus tulevaan oli korkealla tasolla ja edessä nähtiin mahdollisuuksia.
– Se innostus ja tulevaisuuteen uskova mieliala, joka tässä puolisataisessa mailanheiluttajain joukossa vallitsi, on parhaana todisteena kansallispelimme saavuttamasta suosiosta ja elinvoimaisuudesta, Helsingin Sanomien uutisessa (11.10.1931) kuvailtiin.
Tulevaisuudenusko on kantanut pitkälle – niin pitkälle, että kansallispelimme pesäpallon menestystarina jatkuu vahvana lajin juhliessa 100-vuotista taivaltaan ensi vuonna 2022.
Pesäpalloliiton perustamiskokouksen osallistujat
Enson Kisailijat, Retu Kukkonen
Haminan Palloilijat, Pasi Harvela
Harjavallan Pesäpalloseura, A. Karjalainen
Helsingin Pallonlyöjät, Aaro Kivilinna
Helsingin Toverit, Yrjö Reijonen
Inkeroisten Terho, M. Sipari
Keravan KooPee, Gunnar Peltonen
Kuusankosken Veto, E. Sihvonen
Lahden Ahkera, P. Tuomala
Lahden Mailaveikot, Yrjö Drachman
Orimattilan Jymy, A. Tillström
Pallo-Toverit, Helsinki, Erkki Merinen
Polyteknikkojen Urheiluseura, E. Kajaste
Porvoon Palloseura, A. Petäjistö
Rekolan Urheilijat, V. Partio ja U. Marttinen
Riihimäen Pallonlyöjät, T. Seppälä
Riihimäen Palloseura, K. Pellinen
Sortavalan Palloilijat, Martti J. Hukka
Tampereen Pyrintö, P. Pesonen
Tervakosken Pato, H. Josefesson
Toijalan Palloveikot, O. Sänkelä
Viipurin Pallonlyöjät, Osmo Kupiainen
Uutisen lähteinä on käytetty Erkki Laitisen teosta ”Pesäpallo – kansallispeli 60 vuotta” sekä Helsingin Sanomien uutista 11.10.1931.
