Pesäpallo oli suomalaisessa naisurheilussa ensimmäisiä lajeja, joissa ylipäätään kilpailtiin. Naisten ensimmäisen koripallomestaruuden vei Helsingin Tarmo 1944 ja käsipallomestaruuden Helsingin IFK 1946. Jalkapallossa Kansallinen Liiga juhlii parhaillaan 50-vuotista taivaltaan, sillä Helsingin Jalkapalloklubi juhli ensimmäistä mestaruutta 1971.
Pesäpalloa naiset ja tytöt alkoivat vähitellen pelata jo 1920-luvulla. Tuohon aikaan kilpaurheilun ei kuitenkaan yleisesti katsottu sopivan naisille fyysisyytensä vuoksi. Naisten pesäpallo levisi oppikouluissa ja Helsingin yliopiston osakunnissa. Helsingin Pallonlyöjät järjesti julkiset naisten pesäpallokilpailut 1926.
Ensimmäiset viralliset naisten suomenmestaruuskilpailut toteutuivat Sortavalan Palloilijoiden vuotta aiemmin tekemän aloitteen pohjalta kaudella 1931. Lahden Mailaveikot kokosi joukkueensa Lahden tyttölyseon pelaajista ja voitti loppuottelussa Viipurin Pallonlyöjät juoksuin 3-5. Tuomarina toimi historiallisesti, mutta tuolle ajalle hyvin epätyypillisesti naistuomari, viipurilainen voimistelunopettaja Elli Karvinen.
Pesäpallon naisten ensimmäisessä loppuottelussa kohtasivat Lahden Mailaveikot ja Viipurin Pallonlyöjät 13.9.1931. Kuva: Pesäpalloliiton arkisto
90 vuoden takaisella ottelulla oli yhtymäkohtansa tämän syksyn ensimmäiseen loppuotteluun, sillä tuolloin pelattiin Viipurin Koulukentällä koleassa, myrskyisässä ja sateisessa säässä 13.9.1931. Pelaajilla olikin alkukiilassa peliasujen päällä pitkät päällystakit. Helsingin Sanomien otteluraportin mukaan joukkueet olivat myös hermostuneita tiedostaessaan ottelun tärkeyden. Lahden Mailaveikkojen mestarijoukkueessa pelasivat kapteeni Inga Kemp sekä Lempi Hannukkala, Asta Kemp, Vava Kemp, Mirjam Kivikari, Kyllikki Laitinen, Kerttu Mikkola, Ilona Salonen, Marjatta Sariola, Anna-Maija Virtamo ja Kerttu Virtamo. Loppuottelun pöytäkirja on nähtävissä Vesa Mustosen historiasivuilla.
Pesäkarhut voitti seurahistoriansa toisen (edellinen 2002) ja naisten kautta aikain 86. Suomen mestaruuden viime lauantaina. Sota-aikana naisten kilpailutoiminta keskeytyi viideksi vuodeksi 1941-45. Historian saatossa naisten pesäpallomestaruutta on juhlittu 19 paikkakunnalla: Helsingissä, Hyvinkäällä, Ikaalisissa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lapualla, Liperissä (Viinijärvellä), Oulussa, Porissa, Raahessa, Riihimäellä, Seinäjoella, Siilinjärvellä, Tampereella, Turussa, Vihdissä, Viipurissa ja Vimpelissä. Helsingin Pallo-Tovereilla mestaruuksia on 12, Lapuan Virkiällä 11 sekä Jyväskylän Kirittärillä 10, mukaan lukien ennätyksellinen kuuden mestaruuden putki 2005–2010.
Pesäkarhut järjestää mestaruusjuhlat Erku-Areenalla huomenna lauantaina 2. lokakuuta! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Pesäkarhujen juniorit viettävät omia päättäjäisiään, joiden jälkeen lähtevät käyntiin juhlallisuudet edustusjoukkueen ja mestaruuspokaalin kera noin kello 12. Lisätietoa löytyy Pesäkarhujen mediakanavista ja nettisivuilta.
Pesäkarhujen mestaruusjuhlat jatkuvat Erku-Areenalla lauantaina puolilta päivin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kuva: Elmeri Elo
