Pukukoppipuhe-kampanjan tavoitteena on saada meidät kaikki luomaan aktiivisesti parempaa urheiluympäristöä ja kiinnittämään huomiota omaan käyttäytymiseemme. Jokaisen on hyvä pysähtyä miettimään, minkälaista pukukoppikulttuuria itse luo ja millaisena oman joukkueen pukukoppikäyttäytymisen havainnoi.
– Viestinnällä, kuten sanoilla ja eleillä, on vastaanottaja, joka tulkitsee lähetettyjä viestejä omalla tavallaan. Se meidän pitää muistaa kaikissa tilanteissa, mutta erityisesti läheisessä vuorovaikutuksessa joukkueen sisällä, kuten pukukopissa. Huumoriksikin tarkoitettu heitto voi väärin kohdistuessaan jättää pitkäaikaiset arvet, esimerkiksi loukatessaan yhdenvertaisuutta, Antti Kallio Pesäpalloliitosta muistuttaa.
– Varsinkin arkaluontoinen asia voi olla yksilölle erittäin kipeä jaettavaksi, jolloin sen esiintuominen vaatii poikkeuksellista rohkeutta. Tiivis joukkueyhteisö ja pukukoppi voivat kuitenkin antaa parhaimmillaan paikan ja tilan hyvinkin henkilökohtaisille ulostuloille. Jos luottamus on kohdillaan ja tällaiset tilanteet pystytään joukkueen sisällä käsittelemään kunnioittavasti ja asianmukaisesti, sekä joukkue että yksilöt sen sisällä saavat henkisesti valtavan vahvan pääoman menestyä, Kallio jatkaa.
Pukukopissa ryhmän ja joukkueen kesken vaihdetaan usein myös urheilun ulkopuolisia kuulumisia.
– Pukukopissa ollaan usein sekä fyysisesti että henkisesti paljaana. Monet urheilijat kokevat pukukopin kaltaisten paikkojen olevan parhaita paikkoja jutella, purkaa pettymyksiä ja juhlia voittoja – vapaasti ja rohkeasti. Tällä vuorovaikutuksella rakennetaan luottamusta, Olympiakomitean vastuullisuuspäällikkö Elina Laine korostaa.
– Jokaisen on hyvä pysähtyä ja miettiä, millaista ilmapiiriä omalla puheellaan rakentaa. Ovatko vitsini hyväksyttäviä? Loukkaanko vahingossa? Kun pukukopissa – ja koko urheiluyhteisössä – voidaan hyvin, menestys seuraa perässä, Laine painottaa.
Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) julkaisi Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimuksen tulokset syyskuussa 2020. Tutkimusaineiston perusteella seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on urheilussa yleistä, mutta ei yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa. Silti jokainen tapaus on liikaa ja urheiluyhteisössä meistä jokaisen on kaiken aikaa aktiivisesti toimittava turvallisen toimintaympäristön rakentamiseksi.
Kansallispelimme pesäpallo kuuluu tasavertaisesti kaikille ja jokaisella on oikeus toimia lajin parissa turvallisessa ympäristössä. Mikäli kuitenkin koet tai havaitset mitä tahansa häirintää, kerro siitä aina eteenpäin – halutessasi nimettömästi!
Olympiakomitean tiedote Pukukoppipuhe-kampanjasta
Futsal-maajoukkueen kapteeni Panu Autio: ”90-luvun vitsipelikirjalla ei voi jatkaa 2020-luvulla”
