Naisten Superpesiksen puolivälierät 2017 lähtivät käyntiin odotusten mukaisesti, kun runkosarjan neljä parasta – Manse PP Tampereelta, Lapuan Virkiä, Kirittäret ja Pesäkarhut Porista – voittivat avausottelunsa. Sen jälkeen tapahtui kummia yhdessä otteluparissa. Kempeleen Kiri kukisti Kirittäret kolmesti peräjälkeen ja suisti hallitsevan mestarin sensaatiomaisesti ulos välieristä. Kaudesta 2001 lähtien Jyväskylään oli voitettu naisten SM-mitali joka vuosi, nyt lopputuloksena oli viides sija.
– Yhden kerran olemme pudonneet ulos mitaleilta. Se toimi hyvänä herätyksenä ja lisäsi yhteisön henkeä. Loimme hashtagin #yhdessähuipulle, joka viitoitti tietä takaisin kärkeen, loi yhteishenkeä ja herätti tarinan muodossa kumppanien kiinnostusta, seurajohtaja Petri Kaijansinkko toteaa reilut kolme vuotta myöhemmin.
Tulosta on tullut kaikilla mittareilla. Kolme peräkkäistä Suomen mestaruutta, kakkosjoukkueen paikka Ykköspesiksessä, talouden kääntäminen plusmerkkiseksi, vahva sidosryhmäyhteistyö, monipuolisen osaamisen johtokunta europarlamentaarikko Henna Virkkusen johtamana, yhteiskuntavastuun kantaminen ja valoisat näkymät Hippoksen stadionin uudistamiseksi kertovat hyvien asioiden ruokkivan toisiaan. Kovan työnteon kautta saavutettu menestys on huomattu ulkopuolistenkin silmin. Esimerkiksi Urheilugaalassa Kirittäriä pääsee äänestämään vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.
Kapteeni Eeva Mäki-Maukola (vas.) pelasi fantastisen kauden ja johdatti joukkueensa Suomen mestariksi. Kaksinkertainen vuoden tyttöpesäpalloilija, vasta 18-vuotias Venla Karttunen on pelannut urallaan kolme kautta Superpesistä ja voittanut jokaisella niistä Suomen mestaruuden kasvattajaseurassaan. Kuva: Juha Leskinen
Uusi johtokunta kannusti uuteen ajatteluun
Vuoden 2017 urheilullisen pettymyksen jälkeen Kirittärissä tapahtui isoja muutoksia.
– Johtokunta vaihtui kokonaisuudessaan ja uusi kokoonpano aloitti vuoden 2018 alusta. Hyviä toimijoita tuli mukaan ja lisää tekijöitä. Toiminnalle määriteltiin uusi suunta. Johtokunnan jäsenillä on nyt omat vastuualueet, joilla he tukevat operatiivista johtoa etenemään kohti parempaa tekemistä, Kaijansinkko avaa.
– Kaikki kunnia Veikko ”Veke” Lahtiselle, joka teki mittavan työn seurassa 20 vuoden aikana. Jossain vaiheessa kuitenkin on seuratoiminnan pakko uudistua, Kaijansinkko sanoo.
Kun maailma ympärillä muuttuu, huutoon on vastattava.
– Uskalsimme ajatella eri tavalla ja isosti. Näimme, että se oli ainoa tie saavuttaa uutta. Ensimmäisenä asiana laitoimme rakenteet ja prosessit kuntoon. Kaupungin suuntaan lähdimme hoitamaan velvoitteitamme, Kaijansinkko kertoo.
Talous aiheuttaa urheiluseurojen keskuudessa harvemmin hurraa-huutoja. Kirittärienkään tilanne ei ollut mairitteleva, mutta kurssi saatiin käännettyä kovalla työllä.
– Seurassa on tehty huikea työ viime vuosina talouden tasapainottamisessa ja talouden pohjan tulee olla jatkossakin kunnossa, vastavalittu puheenjohtaja Henna Virkkunen kehui.
– Seuralla on positiivinen, raikas imago ja tuote on menestyvä. Nyt myös talous on mennyt hyvään suuntaan. Sidosryhmäsuhteita olemme rakentaneet ja yhteistyö Jyväskylän kaupungin kanssa toimii erittäin hyvin, Kaijansinkko myhäilee.
Jutta Myllyniemi on jälleen yksi uusi Suomen mestari Kirittärissä. Pelinjohtokaksikon Jussi ”Nalle” Viljasen ja Petri Kaijansinkon kanssa yhteishenkeä luotiin poikkeuskaudella kyynärpääkopautuksella. Kuva: Juha Leskinen
”Onnistuneet taloustalkoot takana, Kirittäret on velaton”, seura otsikoi tiedotteensa marraskuun alussa. Kaijansinkko iloitsee syystäkin hyvästä yhteistyöstä kumppaneiden kanssa ja vakaasta talouden pohjasta, joka avaa mahdollisuuksia kehittää seuran toimintaa eteenpäin.
– Kolme vuotta sitten talousluvut olivat vielä synkät. Nyt seura on saatu velattomaksi ja tilille on jäänytkin rahaa. Myynti on onnistunut paremmin kuin hyvin. Sillä puolella olemme tehneet uusia ennätyksiä ja liikevaihto on kasvanut.
– Varsinaiselle kulukuurille emme lähteneet, mutta tietysti tarkoin katsoimme, mihin rahaa laitamme. Huippupesikselle olemme varmistaneet edellytykset toimia ja mahdollisuuden huolehtia kilpailukykyisistä pelaajakorvauksista. Siitä emme tingi, ettei meillä olisi kilpailukykyistä joukkuetta.
Yhteistyöstä hyötyjä kaikille osapuolille
Kirittäret on pystynyt laajentamaan yhteistyökumppaneiden verkostoaan. Yhteistyöstä haetaan konkreettista hyötyä kaikille osapuolille ja jokaisen vahvuudet valjastetaan yhteiseksi hyödyksi.
– Itselläni ja Nalle Viljasella (pelinjohtaja Jussi Viljanen) on runsaasti kontakteja. Niiden avulla on haettu kumppanuuksia. Erityisesti valtakunnallisten kumppaneiden määrä on viime vuosina ilahduttavasti kasvanut. He näkevät yhteistyön markkinointina ja viestintänä, eivätkä niinkään vain tukemisena, Kaijansinkko painottaa.
– 70 % tuloista saamme kumppaneilta. Fanit ovat meille tärkeitä, sillä puolella haluamme olla parempia ja kasvattaa yhteisöllisyyttä. Koronakaudella yhteisö hieman monipuolistui, mutta jatkossakin tarvitsemme keinoja, joilla kaupunkilaisia saadaan laajemmin mukaan, Kaijansinkko miettii.
Erityisen kiitoksen Kaijansinkko jakaa seuran johtokunnalle, joka on osannut oikealla tavalla tukea ja sparrata operatiivista johtoa.
– Meillä on hyvä johtokunta, jossa on hyviä ihmisiä. Keskusteluyhteys toimii, motivaatio on korkealla ja operatiivinen puoli nauttii luottamusta. Asioista voimme olla eri mieltä, mutta oikeat ratkaisut löydämme. Tiedämme, mitä voimme ja mitä emme voi tehdä.
– Paljon kehitystyötä on meilläkin edessä. Erityisesti digitalisaation asettamiin vaatimuksiin on pystyttävä vastaamaan, jotta pysymme kehityksessä mukana. Uutena johtokunnan jäsenenä aloittava Silja Rehunen tuo tärkeää osaamista tälle puolelle.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen valittiin Kirittärien uudeksi puheenjohtajaksi ja pelaajaurallaan viisi Suomen mestaruutta Kirittärissä voittanut Silja Rehunen johtokunnan jäseneksi. Kuva: Foto-Antti
Digiajan suomia uusia mahdollisuuksia Kirittäret on jo lähtenyt hyödyntämään. Pesäpallon seuraajat ovat huomanneet seuran aktiivisuuden eri sosiaalisen median kanavissa.
– Sosiaalinen media on tärkeä, sinne olemme pyrkineet panostamaan niillä puitteilla, jotka meillä on. Olemme naisten superpesisseuroista Pesäkarhujen jälkeen hienosti toisena seuraajien määrässä. Instagramissa meillä on jo 4000 seuraajaa. Paljon töitä se on vaatinut, kumppaneita ja tekijöitä. Laatukin pitää nykyään somessa muistaa, ei sinne mitä vain voi laittaa, Kaijansinkko huomauttaa.
Urheilupuolen vaatimustaso todella korkealla
Ensisijainen urheiluseuran olemassaolon tarkoitus on itse urheilutoiminta. Se tunnetaan ja tiedetään perinteisesti Kirittärien vahvuudeksi.
– Joukkue on erinomainen ja sen sisällä on mahtava ilmapiiri. Se vaikuttaa paljon, kun urheilupuolella vaatimustasomme on todella korkealla ja arki on kovaa työntekoa. Menestymisen kulttuuri on täällä olemassa. Uusista pelaajista viimeksi Susanne Ojaniemi sanoi odotusten olleen korkealla, mutta olevansa nyt vieläkin vakuuttuneempi, miksi Kirittäret on saavuttanut menestystä. Urheilijat tietävät, ettei tänne voi tulla puolivaloilla, Kaijansinkko alleviivaa.
– Armi Ahola on johtokunnassamme urheilupuolen vastaava. ”Ara” osaa sopivasti kyseenalaistaa tekemistämme ja olla riittävän vaativa. Pelkkä hymistely voisi tappaa kehityksen, Kaijansinkko korostaa.
Mari Mantsinen valittiin urallaan toistamiseen vuoden lukkariksi. Kuva: Juha Leskinen
Jyväskylän Kiri & Kirittäret Juniorit on noussut laadukkaasta lasten ja nuorten toiminnastaan tunnettujen pesäpalloseurojen eturiviin. Mukana on useita entisiä huippupesäpalloilijoita. Kaijansinkko kehuu vuolaasti ”sisarseuran” toiminnan eteenpäinmenoa ja korostaa pelaajapolun merkitystä oman kaupungin tuleville tähdille.
– Junioritoiminta on järjestetty sisarseurassamme Kiri & Kirittäret Junioreissa. Siellä meidän edustusjoukkueemme pelaajat kävivät E-tyttöjen harjoituksissa viikko sitten luomassa yhteyttä junioreiden ja esikuvien välille. Tekoja yhteisöllisyyden tunteen vahvistamiseksi tarvitaan, kun meillä junioritoiminta on järjestetty eri seuraan ja esimerkiksi F-tyttöpelaaja edustaa suoraan Kirittäriä vasta myöhemmin urallaan.
Kirittärien ringissä onkin useita lupaavia tulevaisuuden pelaajia. Liikuntapääkaupungiksi itsensä profiloinut Jyväskylä houkuttelee nuoria myös muualta työ- ja opiskelumahdollisuuksiensa myötä.
– Tavoite toteutui, kun Kirittärien kakkosjoukkue nousi Ykköspesikseen. Näin saamme lisää pelipaikkoja uusille junioreille, jotka nousevat tavoittelemaan vastuuta huipulla. Siltä osin meillä on mukava tilanne. Superpesiksen, Ykköspesiksen ja tyttöjen Superpesiksen lisäksi päätimme ilmoittaa joukkueen myös suomensarjaan, joten Kirittäret on ensi kaudella mukana neljässä sarjassa, Kaijansinkko iloitsee.
– Pesäpallon asema Jyväskylän Urheiluakatemiassa on tärkeä, se antaa mahdollisuuksia tulevillekin jyväskyläläisille pelaajille. Perttu Hautala ja Nalle Viljanen ovat tehneet erinomaista työtä. Mukana akatemiassa on noin 60 pesäpalloilijaa, Kaijansinkko kertoo.
Uusi Hippos aloittamassa uuden aikakauden?
Kirittärien joukkue valmistautuu parhaillaan jo toden teolla kauteen 2021. Hipposhalli ei ole enää pesäpalloilijoiden käytettävissä, mutta Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa tarjoaa erinomaiset puitteet viikonloppuleirityksille ja joukkueen yhteiselle tekemiselle.
Kirittärien pelinjohtokaksikko on kautta aikain ylivoimaisesti kokenein naisten Superpesiksessä. Kaijansinkolla on merkittävä rooli joukkueessa kakkospelinjohtajana ja viuhkavelho Nalle Viljasen aisaparina. Samalla kaksikon aikaa täytyy pyhittää seuran kokonaisvaltaiselle kehittämiselle.
– Nalle on enemmän visionääri ja itse olen realisti, joka muistuttaa aika ajoin vauhtisokeuden vaaroista. Se on ollut sopiva ja toimiva yhdistelmä, Kaijansinkko hymähtää.
Jopa kokenut ja paljon nähnyt pesäpallotoimija menee nöyräksi ja hiljaiseksi pysähtyessään miettimään viimeisten kolmen vuoden menestyskulkua.
– Johtokunnalle iso kiitos, joukkueelle ja kumppaneille. Ilman yhteistyökumppaneita nämä saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia. Kaupungin suuntaan olemme pystyneet hoitamaan velvoitteemme ja yhteistyö toimii hyvin, Kaijansinkko kiittelee.
– Kolme vuotta olemme menneet tosi kovaa eteenpäin, mutta haluamme kehittyä kaiken aikaa lisää ja vastata huutoon. Kun Jyväskylään saamme uuden stadionin, haluamme virittää ajatusmaailmamme valmiiksi sitä varten ja hyödyntää sen tuoman potentiaalin, Kaijansinkko painottaa.
”Kirittäret huuhtoo kultaa” on Urheilugaalan äänestyksessä ehdolla vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.
Jyväskylä on yksi perinteisimmistä pesäpallokaupungeista. Pihtiputaalla syntynyt Lauri ”Tahko” Pihkala vietti paljon aikaa Jyväskylässä ja koko kansallispelimme syntyyn vaikuttaneet kokeilut alkoivat Jyväskylän lyseossa jo 1920-luvulla. Kaijansinkko on innoissaan myös miesten pesäpallon uusista tuulista Kiri 2020 -projektin myötä.
– Jyväskylässä on nyt yhteistyö erittäin hyvällä tasolla. Pelaajat pystyvät vapaasti valitsemaan seuran, jota edustavat eivätkä seurat lähde kampittamaan toisiaan. Kiri 2020:n toiminta vaikuttaa oikein positiiviselta. Siellä on hyviä tekijöitä mukana ja kohtalaisen hyvä joukkue jalkeilla. Myöskään Lohi ei saa unohtua. Heillä on oma yhteisönsä ja identiteettinsä Koskenharjulla.
– Kasvun kannalta vaadittaisiin kuitenkin Hippoksella pelaava superpesisjoukkue myös miesten puolelle. Silmänkääntötempuilla se ei onnistu, vaan määrätietoista työtä tarvitaan. Uuden Kirin toimijoilla on kuitenkin hyvin jalat maassa ja mahdollisuudet onnistua.
Kirittäret tekee itsekin mielellään yhteistyötä eri suuntiin ja yli lajirajojen.
–Urheiluväen on tärkeää näyttää ulospäin yhteistyön voimaa. Meilläkin on ollut Jyväskylän Kenttäurheilijoiden kanssa ihan valmennuksellista yhteistyötä, JYP:n kanssa lähinnä markkinointiin keskittyvää yhteistyötä ja Happeelta olemme esimerkiksi vuokranneet led-mainostaulun, Kaijansinkko avaa.
Parasta aikaa Kirittärien fokus on tiukasti tulevassa vuodessa, mutta samalla katseita käännetään pidemmälle tulevaisuuteen. Mm. Yle uutisoi Hippokselle suunnitteilla olevasta uudesta pesäpallostadionista, joka olisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan käytössä kesällä 2022.
– Uutta pesäpallostadionia odotamme kaudelle 2022, mikä avaa runsaasti mahdollisuuksia. Paremmat olosuhteet ovat ehdoton edellytys, jos haluamme kehittyä. Urheiluolot ovat meille ihan riittävät, mutta ennen kaikkea olosuhteita tarvitaan yleisölle ja kumppaneille. Tämän päivän kuluttajalle ei mikä tahansa avonainen katsomopaikka kelpaa, Kaijansinkko tietää.
”Kirittäret huuhtoo kultaa” on ehdolla Suomen Urheilugaalassa vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi. Vastaavia hetkiä Jyväskylän vaativa urheiluyleisö odottaa lisää jatkossakin, mutta Kirittärissä jatketaan lähinnä nöyrää työntekoa menestyksen eteen. Jokainen mestaruus on omansa, jokainen mestaruus pitää voittaa ja ansaita. Sama pätee urotekoihin kentän ulkopuolella.
Tutustu Kirittärien toimintaan seuran nettisivuilla www.kirittaret.fi ja sosiaalisen median kanavissa!
