Matka olisi voinut olla helpompikin, mutta Mailattarissa on ammennettu oman juniorityön hedelmistä ja uskottu joukkueen potentiaaliin.
– Vaikeita vuosia meillä on ollut, eikä sen myötä lähdetty suurilla kuvitelmilla tähän kauteen. Viime vuonna klaarattiin sarjapaikka selkeästi ja nyt olemme sarjan loppuottelussa. Menestyksen suo mielellään meidän pelaajillemme ja toimijoillemme, puheenjohtaja Miia Äkkinen sanoo.
– Viime vuonna pääsimme jo miltei kahdeksan parhaan joukkoon. Positiivisena yllätyksenä sitä voi pitää, että nyt kävi näinkin hyvin. Vasta tänä vuonna joukkueesta on mitattu ulos potentiaali, joka sillä on, Äkkinen huomauttaa.
Viitteitä menestyksestä on saatu viime vuosien aikana. Vähänkyrön Viestin nimellä pelannut B-tyttöjoukkue sijoittui tyttöjen Superpesiksessä neljänneksi kaudella 2018.
– Vahvaa työtä olemme tehneet aiempina vuosina ja olleet osin samoilla pelaajilla mukana tyttöjen Superpesiksessä. Laadukas juniorityö on antanut uskoa siihen, että hyvä tästä tulee, Äkkinen korostaa.
Kuluvalla kaudella joukkue on ottanut ison stepin ylöspäin uudelle tasolle. Runkosarjassa Pattijoen Urheilijat Raahesta oli pohjoislohkossa ykkönen, mutta osat vaihtuivat lohkon loppuottelussa. Äkkinen jakaa kiitosta pelinjohdolle, joka on tuonut uutta sykettä toimintaan.
– Moni toimija on tehnyt joukkueessa arvokasta työtä, mutta Pekka Mäntymaa on tuonut pelinjohtajana tähän paljon lisää tälle kaudelle ja uusia tuulia. Hän on saanut joukkueesta paljon irti. Lisäksi uutena joukkueemme kärkipelaajat pääsivät talvella kerran viikossa treenaamaan yhdessä yhteistyöseuramme Lapuan Virkiän kanssa ja sekin toi uutta ”boostia” tekemiseen.
– Lapuan Virkiän kanssa meillä on farmi jo toista kautta, kolme pelaajaa on tullut rinkiin sitä kautta. Viime vuoden farmista Ellamaria Hutri (kasvattajaseura Lahden Mailaveikot) ja Jutta Kuoppala (Vimpelin Veto) ovat nyt täysin meidän pelaajiamme. Oulaisten Huimassa pesisoppinsa saanut kapteenimme Rilla Mehtätalo siirtyi Mailattariin muutettuaan työn ja opintojen perässä Vaasaan muutama vuosi sitten. Kaikki muut ovatkin omia kasvattejamme.
Jos nuoremmat ikäluokat eivät mieltäisi Vaasaa pesäpallokaupungiksi, totuus on aivan muuta. Vaasan Mailan naisten SM-mitaleista (1954-55) on toki aikaa, mutta monet muistavat 90-luvun superpesishuuman. Miesten Itä-Länsi-ottelu keräsi Vaasaan jopa yli 7000 katsojaa kaudella 1988.
– Todella tärkeää tämä menestys on Vaasalle, joka kuitenkin on perinteinen pesäpallopaikkakunta. Viime peli oli liki ”paras päivä ikinä”. Tätä on toivottu ja odotettu. Katsomo on jo pitkään ollut valmiina kovempia pelejä varten, Äkkinen sanoo.
– Seuran junnupelaajien kannalta on todella hienoa päästä näkemään kovia otteluita omalla kotikentällä. Ykköspesiskin on tietysti hieno sarja, mutta Superpesis vielä aivan muuta, Äkkinen huomauttaa.
Loppuottelusarjan ennakkoasetelmia on haastavampaa puntaroida, kun etelä- ja pohjoislohkojen joukkueet eivät ole tähän mennessä kohdanneet toisiaan. Äkkinen tietää joukkueen laittavan kaiken peliin ja tavoittelevan tosissaan nousua Superpesikseen.
– Suuri lataus on näihin otteluihin, rohkeasti lähdemme pelaamaan. Viime kaudella voitimme Roihun Helsingissä ja tänä vuonna pohjoislohkon taso on ollut kova.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana Roihun nykyinen pelinjohtaja Tommi Nevala ja Go On Superjokeri Teea-Kaisa Vikiö ovat olleet merkittävällä tavalla laittamassa alulle Mailattarien tarinaa.
– Teea-Kaisa Vikiö ja Tommi Nevala ovat Mailattarien perustajajäseniä. He olivat joukkueen kantavia voimia ensimmäisellä ykköspesiskaudella 2016. Itsekin olen omalla pelaajaurallani pelannut Roihussa. Jos Mailattaret ei nouse Superpesikseen, niin olen iloinen, että se on juuri Roihu, joka sen tekee, Äkkinen toteaa.
Loppuottelusarjassa Äkkinen luottaa kuitenkin vahvasti Mailattariin.
– Kun Mailattaret perustettiin, tavoitteeksi asetettiin Superpesis. Siellä tavoitteemme ovat yhä. Resursseja pitää hakea ja organisaatiota uudistaa, jotta Superpesiksessä voimme menestyä. Tavoite loppuottelusarjaan on kuitenkin selvä, viimeisen ottelun voitto.
