Lappeenrantalainen huippupesäpallo tuli jäädäkseen Superpesikseen kaudelle 2002. Seurahistorian ensimmäinen naisten SM-mitali 2006 sai kitkerän sivumaun, kun Pesä Yseille tarjottiin kolme ottelupalloa juhlia kirkkaimpia mitaleita. Katja Saari nousi kuitenkin estradille, pelasi kauden kolme viimeistä ottelua, pokkasi palkinnot ja johdatti Kirittäret Jyväskylästä mestariksi.
Takaiskua ei jääty pitkään murehtimaan. Vaikka huippu-urheilussa asetetaan kilpailulliset tavoitteet, Pesä Ysien seurahenki on paljon muutakin. Lantta korostaa yhteisöllisten arvojen merkitystä.
– Me haluamme olla ja tehdä asioita yhdessä. Ilme, tyyli ja tapa, se on tärkeää. Tuossa ryhmässä on kaikilla kiva olla, kaikki haluavat osaksi sitä. Itse uskomme tähän hommaan. Mielenkiintoinen matka on jo tultu ja yhdessä kuljettu, tästä on hyvä jatkaa.
– Uusien pelaajien on helppo tulla mukaan. Kaikki uudet pelaajat sanovat, että täällä on niin hyvin otettu vastaan – ihan kuin kotiin tulisi.
Ville Lantta on sydämensä pesäpallolle antanut aktiivitoimija, joka on monien mielissä yhtä kuin Pesä Ysit. Lantta haluaa kuitenkin puhua kaiken aikaa me-muodossa.
– Emme me siirtomarkkinoilla juhlineet, just ja just saatiin kasattua nippu sarjaan. Kukaan ei meiltä odota mitään, emme me ole mikään kuumin mestarisuosikki. Mutta ihmiset, jotka tässä ovat mukana, haluavat olla siinä. Heitä haluaa olla mukana auttamassa kiivashenkisessä harrastuksessa ja tehdä heistä pelaajia tuleviksi vuosiksi. Turha tässä on riehua, kun miettii, mitä meillä on.
– Minkään jutun taakse ei voi mennä, että on tehty jotain eri tavalla. On tehty asioita meidän näköisesti, vähän kehitetty. Peli on peliä, mutta tässä pitää miettiä isompia arvoja. Ei meiltä puutu mitään, meillä on ihan kaikkea riittävästi – välillä jopa uusia palloja, Lantta nauraa.
Esimerkkinä seuralle omistautumisesta Lantta nostaa esiin joukkueensa kapteenin, Marianne Roihan, joka on pelannut upean alkukauden ja noussut 28 kärkilyönnillään tilastokolmoseksi.
– Roiha sanoi elävänsä pikkutytön unelmaa – pelata Superpesistä kasvattajaseurassa Pesä Yseissä. Se on hänelle niin kova juttu. Aina häntä muutamat seurat ovat kyselleet, jos tulisit meille pelaamaan. Vastaus on, että en tule, minä pelaan Pesä Yseissä. Iso sydän ja halu olla mukana, sen päälle on helppo rakentaa koko seuran arvomaailmaa.
Sarita Heikkinen tuo rauhallisuutta pelaamiseen
Kauden ennakkoarvioissa pelinjohtajat jättivät Pesä Ysit yhdeksänneksi. Kauden alku on kuitenkin osoittanut, ettei joukkue lähde kuvia kumartelemaan. Pesä Ysit on jäänyt vain yhdessä ottelussa viidestä täysin pisteittä.
– Talvella pystyttiin jo pelaamaan Halli-SM:ssä ihan ok peliä ja nyt alkuun saatiin pisteitä. Pohjanmaan tuplavoitto kantaa pitkälle henkisesti. Meillä on riittänyt uskoa ja olemme tulleet takaa (voittoon), Lantta iloitsee.
Pelin kehittäminen on koko ajan jatkuva prosessi. Lantta näkee omiensa otteissa niin onnistumisia ja eteenpäinmenoa kuin selkeitä kehityskohteita.
– Pelillinen puoli on aina omansa, sitä pitää pystyä tekemään paremmin. Tilannemäärät ovat olleet kohtuu hyviä, niihin olen tyytyväinen, mutta kotiutuspuolella pitäisi saada onnistumisia. Jalkoja meillä ei liiaksi asti ole eli tilanne hankaloituu, jos ne vähät jalat eivät ole kentällä juoksemassa. Välillä on pitänyt ottaa aika lailla ylläköllä pinnoja, kun perus-ajolähtöpeli ei ihan rallatellen toimi.
– Ulkopeliin olen tyytyväinen. Yksi Raumaa vastaan pelattu jakso oli heikkoa ulkopeliä, mutta ennen kotiottelua Tahkoa vastaan seitsemän jaksoa pelattiin tosi hyvin. Totta kai meillä on haasteita fyysisyyden kanssa ja heittovoiman kanssa, mutta ulkopeli on loksahtanut kohtuu hyvin jengoilleen.
Lukkaridebyyttinsä Superpesikseen tehnyt torstaina 20 vuotta täyttävä Fanni Kanerva on mielenkiintoinen uusi nimi joukkueessa. Janakkalan Janan kasvattia haastaa seuran junioriputken läpikäynyt Essi Rytteri, 17, joka kuuluu ikäluokkansa lukkarilupauksiin.
– Fanni Kanerva on tullut hienosti lukkarina Superpesikseen. Fyysisyyttä vielä puuttuu, mutta sen eteen voi tehdä töitä ja siinä on kehityskohde seuraaviksi vuosiksi, Lantta toteaa.
Fanni Kanervan debyytti Superpesikseen on onnistunut hienosti. Kuva: Lauri Heino, Heinon Valokuva.
Nuorten onnistumiset tiukoissa paikoissa ja vastuun kantaminen ilahduttavat aina. Elina Väre on ottanut paikkansa etenijätilaston kärkikymmenikössä.
– Noora Pasia Tahko paineisti aika huikeasti, mutta niin vain räpylässä kesti nollakakkonen, isolla tontilla linjassa, Lantta kehuu.
Pelaajistossa kokemusta edustaa erityisesti 1300 kärkilyönnin rajan puhkonut Sarita Heikkinen, jolla on vyöllään kautta aikain -tilaston sijalle 10 oikeuttavat 335 superpesisottelua.
– Sarita Heikkinen tuo tuohon perus-pelaamista aika paljon ja kapteeni Roiha on ollut alkukaudesta erittäin hyvä. (Susanna) Alava saatiin loukkaantumisen jälkeen takaisin, joten nyt meillä on koppari siellä. Kopparipari (Eveliina Rantonen-Alava) on hyvin synkannut yhteen. Alava on rauhoittanut takakentän ja on jäätävä pelote, ettei sieltä voi millä vain loikkia sisään, Lantta iloitsee.
– Heikkinen ja Roiha ovat myös sisällä kovia. Muutaman kokeneen pitääkin kannatella tätä nuorempaa ryhmää. (Annika) Turtiainen omaa jokerina joka päivä vaarallisen potentiaalin – hän on vasurina vaihtajana yksi tärkeä palikka siinä, että olemme saaneet hyvin tilanteita. Vielä, kun saadaan Noora Pasi-Susanna Alava-kaksikosta lisää tehoja irti, on meillä siinä aineksia – heillä kulkee jalka hyvin, Lantta näkee.
Onnistumiset ovat monesti pienestä kiinni.
– Esimerkiksi Hyvinkäällä Tahkon Petra Jokivallin lyömä pinna oli loistava, sille emme mahtaneet mitään, mutta meiltä (Henriikka) Harinen löi samaan paikkaan ja lyönti meni 20 senttiä laittomaksi, Lantta kuvaa.
Lisää rohkeutta ja peruspelin onnistumisia sisäpeliin
Pesä Ysien alkukausi on onnistunut hienosti lähtökohdat huomioon ottaen. Kokoonpanossa on reissupelaajia, jotka ovat vasta tehneet muuttoa Lappeenrantaan.
– Kesän ensimmäinen jakso on meille pirun kova. Porukka on ollut vähän levällään, pitkämatkalaiset vasta muuttivat vapulta. Sitten tärähtää yhdeksään päivään viisi peliä, Lantta miettii.
– Heikkinen muuttaa viikon päästä Lappeenrantaan, kun opettajan työt loppuvat pohjoisessa. Saadaan Sarita perusjuttuun mukaan ja pystytään treenaamaan ulkopeliä vielä vähän paremmaksi.
Pelin yksityiskohtia pitää hioa ja terävöittää, mutta joukkueella on aikaa.
– Pitää nähdä iso kuva, ei meillä peli voi olla missään nimessä valmista vielä. Toukokuu pitää mennä hyvin kapealla systeemillä ja saada perusasioita kuntoon. Sitten voidaan alkaa syöttää sinne lisää juttuja, kun on edes jotain pohjaa, Lantta sanoo.
Viime syksynä Pesä Ysit eteni kahdeksannelta paikalta puolivälieriin, jotka päättyivät tylysti mestaruuden lopulta vieneen Kirittärien käsittelyssä. Tälläkin kaudella tähtäimessä ovat jälleen pudotuspelit.
– Ilman muuta, ei tässä sarjassa mitään muuta tavoitetta voi olla.
– Huomenna mennään taas. Manse on ollut vähän siipirikkoinen, peli on takunnut ja heillä on muutama tappio alla. Joukkueeseen on tullut muutoksia ja siellä on vähän painetta. Meille se tarjoaa tosi herkkupaikan, kun saadaan Manse vieraaksi Lappeenrantaan. Ei tämä ole heillekään helppo paikka tulla pelaamaan.
Perjantaina Tahkoa vastaan Pesä Ysit sai jo paremmin sisäpeliään auki. Samaa Lantta odottaa huomisen kotiottelusta, jossa joukkue voi lähteä vapautuneesti hiomaan omaa peliään ja tekemään tulosta sen kautta.
– Pitää tehdä tekoja kentällä ja pitää pystyä kotiuttamaan paremmin. Tilannemäärät olisivat tähän mennessä oikeuttaneet muutamaan pinnaan enemmänkin. Toisaalta taas monelle on ollut shokkiyllätys, että olemme klaaranneet nämäkin pinnat.
– Lisää raikkautta kaipaan sisäpeliin, vielä rohkeampia meidän pitäisi olla pallonlyömisessä. Emme me voi loputtomiin yllätysjutuilla pelata, jotain perustaakin pitää olla. Ei peli voi perustua siihen, että roiskitaan ja hyökätään koko ajan 0-3:ssa, 1-3:ssa, 2-3:ssa. Jotain pitäisi saada ajoista ja jatkumoa ja paineistusta vähän enemmän.
Lappeenranta piirretty isolla pesäpallokartalle
Pesä Ysit Lappeenrannasta on liki 500 lisenssillään yksi Suomen suurimmista pesäpallon lisenssiseuroista. Perheiden pienimpien keskuudessa innostavat lapsivanhempiryhmät, Snadipesis ja pesiskoulu. Seuran junioripäällikkönä työskentelee Jenna Backman.
Toimintaa on muutenkin kattavasti niin harraste- kuin kilpapoluilla. Monipuolisista mahdollisuuksista löytyy lisätietoa seuran nettisivuilta osoitteesta www.pesaysit.fi.
– Pienimmän pään juniorimäärät ovat hyviä ja siellä on hyvä meininki. B-tytöissä meillä on mahdollisuudet päästä jatkokarsintaan ja siitä eteenpäin. Perustoiminta suomensarjassa pyörii. Ei olla niissä mikään iso kilpaurheilullisesti, mutta on tärkeää, että eri ikäluokissa on joukkueita ja harrastuspolkua olemassa. Hyvää lähiseurayhteistyötä tehdään Haminan, Imatran ja Kuusankosken kanssa, Lantta kertoo.
Talouden pyörittäminen vaatii arjen realismia. Pesä Yseissä on haluttu edetä vastuullisesti, eikä pelaajamarkkinoilla ole lähdetty hurjastelemaan.
– Se, että tämä on taloudellisesti järkevää tekemistä – se on jokapäiväinen haaste. Meillä on kauheat kulut ja pitkät pelimatkat – pelaajia ei ole vielä niin paljoa meidän kulmilta, joten vähän joudutaan tekemään matkapelaajia, Lantta selittää.
Oman paikkansa Pesä Ysit on ottanut niin pesäpallokartalla kuin Superpesiksessä. Yllätyspotentiaali on olemassa ja onnistumiset tuovat lisää energiaa tekemiseen kaikilla tasoilla. Pesä Ysit näyttäytyy yhteisönä, joka on yhdessä tekemällä enemmän kuin osiensa summa.
Vaikka huippu-urheilussa menestys pitää joka päivä ansaita, Lantta ottaa täysillä ilon irti alkukauden onnistumisista.
– Iso kuva, mitä Superissa tehdään – se antaa virtaa ja kantaa monessa asiassa seuratoimintaankin. Meidät on alkukaudesta nyt huomattu ympäri Suomen – viestejä tulee paljon, juttuja, yhteydenottoja ja kannustusta. Ei teidän pitänyt suurin piirtein pelata sarjassa ja nyt te olette yht’ äkkiä tuolla ja haette voittoja Pohjanmaalta.
– Sitäkin taustaa vasten tuntuu hyvältä. Pesis on kivaa juuri nyt!
Pesä Ysit Lappeenrannasta ja Manse PP Tampereelta kohtaavat naisten Superpesiksen ottelussa Lappeenrannan Vanhalla kentällä (Leirikatu 25, 53600 Lappeenranta) keskiviikkona 29.5. kello 18. Liput portilta (10 € / alle 7-vuotiaat maksutta). Lisätietoa: www.pesaysit.fi.
Päivitetty 28.5. klo 20.25: Susanna Alavan kasvattajaseura on Loimaan Palloilijat Junioripesis ja Siiri Pulkkisen Siilinjärven Pesis.
