Kokouksen aluksi puhunut varapuheenjohtaja Rauno Airas kiitteli eteenpäinmenoa, mutta muistutti työn jatkumisesta kohti tulevaisuudenkuvan tavoitteita.
– Perustehtävissä olemme onnistuneet. Tämä vuosi ja ensi vuosi ovat kuitenkin hyvin ratkaisevia sen kannalta, jatkuuko hyvä kehitys, Airas muistutti.
Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Emmi Eteläsalo-Holmberg Espoosta. Toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi kävi läpi vuoden 2018 toiminta- ja tilikertomukset.
– Alueuudistuksen myötä taloudellinen tulos oli 60 000 euroa isompi verrattuna siihen, mitä koko pesisliike teki edellisenä vertailukelpoisena vuonna 2016. Aikuisjoukkueiden määrä kasvoi, mutta aikuispelaajien lisenssien määrä pieneni. Tähän meidän pitää saada muutos. Kokonaisuutena lisenssimäärä nousi jo 17 363 lisenssiin.
Pesäpalloliitto teki hallitun tappion 2017, mutta ylsi nyt vahvasti plussalle. Ojaniemi eritteli kokousväelle syitä positiivisen tuloksen takana.
– Joensuun Itä-Länsi oli ikimuistettava, hieno tapahtuma, joka onnistui myös taloudellisesti. Leirien tuoton osalta alueleirien osuus tuli osaksi Pesäpalloliiton budjettia. Kilpailutoiminnassa lisenssituotot kasvoivat ja aluetoiminnan myötä maakuntajärjestöjen avustukset jäivät pois. Lisäksi pesäpallo sai merkittävän tv-sopimuksen.
Saavutettu positiivinen tulos on ilonaihe, mutta taloudellisia satsauksia myös tarvitaan tulevina vuosina.
– Aluetoiminta, tietojärjestelmien kehittäminen ja pesäpallo 100 -juhlavuosi 2022 ovat suuria kokonaisuuksia, Ojaniemi listaa.
Kevätkokous päätti siirtää mahdollisten toimintasääntöjen muutosten käsittelyn syyskokouksen esityslistalle.
Aiheesta lisää
Pesäpallon tulevaisuudenkuva, toimintasuunnitelma ja toimintakertomus
