Valitse sivu

Liikuntaa on rahoitettu rahapelitoiminnan tuotoista, mutta valtioneuvoston viime vuoden lokakuussa antama Suomen historian ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko tähtää tuen kasvattamiseen. Selonteossa esitetään liikunnan budjettirahoituksen lisäämistä asteittain ja pysyvästi 2020-luvulla. Eduskuntapuolueet ovat vastauksissaan samoilla linjoilla.

– Liikunnan määrärahojen lisääminen edellyttää, että jatkossa liikuntaa rahoitetaan myös rahapelivoittovarojen ulkopuolelta eli yleisistä budjettivaroista. Liikkumattomuus on iso yhteiskunnallinen haaste ja myös urheilussa on selviä rahoitustarpeita. Uusia asioita ei voida tehdä vaikuttavasti ilman uusia resursseja. Siksi on myönteistä, että kaikki puolueet kannattavat budjetin avaamista ja siten määrärahojen lisäämistä, kommentoi Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

Puolueet olivat liikuttavan yksimielisiä harrastamismahdollisuuden takaamisen merkityksestä kaikille lapsille yhdenvertaisesti.

– Erityisesti tuotiin esille harrastamista kouluissa koulupäivän yhteydessä – lähinnä iltapäiväkerhotoimintana. Olemme järjestökentässä todenneet saman tarpeen. Ensimmäinen askel olisi se, että jokaisessa koulussa olisi harrastuskerhoja tarjolla. Nyt niitä on noin joka kolmannessa, toteaa Salonen.

Seura- ja kansalaistoiminnan osalta moni puolue esitti avustusjärjestelmän selkiyttämistä, tukien kasvattamista ja hallinnollisen taakan keventämistä. Tärkeänä pidettiin myös liikunnan rahoittamista ja edistämistä yli valtion ja julkisten organisaatioiden hallintorajojen.

Huippu-urheilun tuen kasvattamiseen vasemmistoliitto ja vihreät ottivat kielteisemmän kannan.

Kaikkiin vastauksiin pääsee tutustumaan Olympiakomitean sivuilla.

Olympiakomitean #LiikuntaEhdokas-lista

Liikuntajärjestöjen kannanotto korostaa seuratoiminnan merkitystä

Liikuntajärjestöt ovat muodostaneet oman kannanottonsa, joka vastaa tiukkojen toimenpiteiden muodossa liikkumattomuuden haasteeseen. Päättäjiltä vaaditaan konkreettisia tekoja ja vakavaa suhtautumista yhteiseen huoleen.

– Seurojen, liikuntajärjestöjen, kuntien ja valtion yhteistyöllä on luotava suomalainen liikuntamalli, jossa seuratoiminta on keskeinen ratkaisu liikkumattomuuden haasteisiin. Seuroihin on luotava 5000 uutta työpaikkaa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Lisäksi on varmistettava liikuntapaikkojen helppo ja edullinen käytettävyys. Näin seurat voivat entistä järjestelmällisemmin ja uusilla tavoilla edistää liikunnallista elämäntapaa kaikilla tasoilla, kannanotossa jyrähdetään.

Liikuntajärjestöt haluavat vahvistaa seuratoiminnan roolia, mikä tarkoittaa samalla sen monipuolistamista ja uusia näkökulmia.

– Seurat liikuttavat jo nyt suomalaisia, vähentävät liikkumattomuuden kustannuksia ja rakentavat yhteisöllisyyttä kaikissa ikäluokissa. Seuratoiminta pitää kuitenkin nähdä myös uudesta kulmasta. Tulevaisuuden seuratoiminta voi ulottua esimerkiksi liikunnan palveluketjujen kautta myös liikkumattomiin. Jokainen voi löytää mielekästä toimintaa tulevaisuuden seuroista, kunhan seuroille annetaan riittävät resurssit, Olympiakomitean Lisää liikettä -yksikön johtaja Pekka Nikulainen sanoo.

Lue liikuntajärjestöjen kannanotto kokonaisuudessaan Olympiakomitean sivuilta.

Liikuntapoliittinen selonteko julkaistiin lokakuussa

Valtioneuvosto hyväksyi eduskunnalle annetun liikuntapoliittisen selonteon viime vuoden lokakuussa. Se on laatuaan ensimmäinen Suomen historiassa. Liikuntapoliittinen selonteko linjaa tavoitteita ja toimenpiteitä 2020-luvun liikuntapolitiikassa.

Keskeisiksi periaatteiksi nousivat liikunnan lisääminen kaikissa elämänvaiheissa, liikuntapaikkarakentamisen edistäminen, avustusjärjestelmän selkeyttäminen, kuntien tukeva rooli sekä valtion liikuntabudjetin kasvattaminen. Olympiakomitean kyselyssä puolueet ovat ilahduttavasti lähdössä liikuntapoliittisen selonteon viitoittamalle tielle.

– Yleislinja puolueilla on liikuntapoliittisen selonteon mukainen: tukea tulee kasvattaa vähintään 3-5 miljoonaa euroa vuositasolla Olympiarahaston tuottojen lisäksi. Sivistysvaliokunnan mietinnössä liikuntapoliittisesta selonteosta on linjattu vielä tavoitteellisemmin: tuen tulisi kasvaa 30 miljoonaa vuositasolla kolmen seuraavan vaalikauden aikana, muistuttaa Salonen.

Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta (pdf) on luettavissa kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla. Liikuntapoliittista selontekoa ja siihen liittyviä sisältöjä on esitelty kattavasti Olympiakomitean sivuilla.

Kuuntele liikuntapolitiikka-podcastia!

Olympiakomitean liikuntapaikka-podcastissa keskustellaan eduskuntavaalien alla tulevasta vaalikaudesta. Kärjessä ovat liikuntakulttuuri ja sen edistämiseksi vaadittavat toimenpiteet seuraavien vuosien aikana. Näkökulma vaihtuu kiinnostavien vieraiden myötä, mutta peruskysymykset pysyvät: Miten tulee kehittää hallintoa ja rahoitusta? Entä lasten ja nuorten liikuntaa, harrastamista ja seuratoimintaa, liikunnallista elämäntapaa ja huippu-urheilua? Juontajana keskustelua virittää Ilmari Nalbantoglu Olympiakomiteasta.

Liikuntapaikka-podcastiin pääset Olympiakomitean sivuilta.

Päivitetty 14.4. Lisätty linkki Olympiakomitean #LiikuntaEhdokas-listaan.