Joensuun Mailalla on iskun paikka miesten Superpesiksen toisessa loppuottelussa lauantaina. Joensuu varasti kotiedun Kouvolan Pallonlyöjiltä ja pääsee hakemaan toista kiinnitystä mestaruuteen täpötäydellä Kerubi Stadionilla. Pelillisten ominaisuuksien lisäksi kamppailua käydään korvien välissä. – Päähuomiomme kiinnittyy pelaajien taitoon tehdä huippusuoritus paineen alla, sitkeyteen nousta ylös epäonnistumisten jälkeen sekä kykyyn tehdä joukkuetovereistaan entistään parempia ja joukkueesta yhtenäisempi, sanoo urheilupsykologian konsultti sekä urheilu- ja liikuntapsykologian maisteri, entinen superpesispelaaja Eeva Kettunen.
Ensimmäisessä loppuottelussa nähtiin draamaa alusta loppuun. Pelin painopiste vaihteli ja tunneskaalan ääripäitä koeteltiin. Lopullinen ratkaisu saatiin vasta supervuorossa.
– Mitä korkeammalle sarjaportaissa edetään, fyysiset suorituserot pienenevät ja psyykkisen puolen merkitys korostuu. Joukkueilla on omat valmentajansa niin lajiharjoitteluun, juoksuharjoitteluun ja voimaharjoitteluun. Yhtä tärkeää on panostaa psyykkisen suorituskyvyn harjoitteluun ja taitojen kehittämiseen jo junioreista saakka, Kettunen painottaa.
– Nämä asiat ovat opeteltavissa. Silloin merkittävässä roolissa on joukkueen psyykkinen valmentaja.
Psyykkisellä valmentajalla uusia näkökulmia joukkueen toimintaan
Henkisen valmennuksen merkitys on alettu ymmärtää paremmin suomalaisessa kilpa- ja huippu-urheilussa viime vuosina. Henkinen puoli on usein mukana kaikilla valmennuksen osa-alueilla, mutta Kettunen korostaa erillisen psyykkisen valmentajan merkitystä.
– On erittäin hienoa, jos lajivalmennusjohdolla on ymmärrystä ja osaamista myös psyykkiseen valmennukseen liittyen. Mentaalipuolen harjoitteita on mahdollista integroida mukaan jokapäiväiseen harjoitteluun ja tämän asian ymmärtäminen antaa valmennukselle hyvät lähtökohdat. Tästä huolimatta koen, että erillisen psyykkisen valmentajan läsnäolosta hyötyisi jokainen joukkue.
– Psyykkinen valmentaja pystyy keskittymään täyspainoisesti mentaalipuolen harjoittamiseen ja kehittämiseen, mikä helpottaa lajivalmentajien taakkaa. Psyykkinen valmentaja pystyy myös katsomaan asioita eri asemasta tuoden uutta tuoretta näkökulmaa valmennuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Tärkeä näkökulma lähtee myös urheilijoista ja valmentajista itsestään.
– Pelaajien kannalta voi olla helpompaa keskustella mentaalipuolen asioista henkilön kanssa, joka ei ole missään tekemisissä peluuttamisen kanssa vaan joka toimii pelkästään henkisen suorituskyvyn kehittämisen ja yleisen hyvinvoinnin tukena, Kettunen huomauttaa.
– On myös tärkeää muistaa, että psyykkinen valmentaja toimii pelaajien ohella myös valmentajien tukena. Onhan pelinjohtaminenkin henkistä suorituskykyä mittaava urheilusuoritus, Kettunen painottaa.
Negatiiviset tunteet voimavaraksi
Pudotuspelit ovat joukkueurheilussa oma maailmansa. Tiiviin ottelusarjan aikana ratkaistaan jopa koko kauden onnistuminen, joten epäonnistumisia ei voi jäädä liikaa murehtimaan.
– En sanoisi, että on olemassa yhtä ja oikeaa tapaa nollata tappio. Kuten mentaalipuolen asioissa muutenkin, pelaajilla on erilaiset tavat selviytyä asioista. Tämä tekee psyykkisestä valmennuksesta haastavan ja samalla erittäin mielenkiintoisen. Uskoisin kuitenkin, että niin yksilön kuin joukkueenkin asenteella on ratkaiseva merkitys. Tappion voi nähdä epäonnistumisena tai sen voi myös nähdä mahdollisuutena, jonka avulla pystytään kehittämään niin yksilön kuin joukkueen suoritustasoa entistä korkeammalle, Kettunen sanoo.
– Tappio harmittaa ja niin se saakin. Mikäli nämä negatiiviset tunteet pystytään kääntämään voimavaraksi esimerkiksi konkreettisen tekemisen kautta, joukkue on varmasti seuraavassa ottelussa vahvoilla. Asenne epäonnistumisiin on ratkaisevassa roolissa. Epäonnistuminen luo aina mahdollisuuden oppia jotain uutta ja kehittää omaa osaamistaan, Kettunen korostaa.
Kouvolan ja Joensuun joukkueissa on vain vähän aiempaa kokemusta loppuotteluista. Kettunen kuitenkin muistuttaa pelaajien olleen muuten tiukoissa paikoissa huippu-urheilijan polulla.
– Finaaliasetelma on tosiaan mielenkiintoinen ja varmasti tunteet tulevat ovat pinnassa, kuten asiaan kuuluukin. Vaikka finaalikokemus on monelle uusi, pelaajat ovat silti olleet useasti tiukoissa paikoissa aiemminkin ja omaavat taidot selviytyä niistä. Muuten en usko, että he olisivat päässeet urallaan näin pitkälle.
– Finaalien tuoma jännitys kertoo pelaajille, että he ovat tekemässä jotain sellaista, mikä on heille todella tärkeää. Ehkä ratkaisevassa asemassa onkin pelaajien taito käsitellä tunteitaan ja ammentaa niistä voimaa seuraavaan suoritukseen. On tärkeää myös pystyä palauttamaan ajatusmaailma tähän hetkeen ja keskittyä yhteen suoritukseen kerrallaan. Oleellista on muistaa nauttia tästä ainutlaatuisesta tilanteesta.
Oma tuttu suoritustaso riittää
Superpesiksen loppuottelusarjat poikkeavat rytmitykseltään joukkueiden aiemmista ottelusarjoista. Viikonlopun jälkeen seuraavaa ottelua odotetaan lähes viikon päivät.
– Finaalien aika on ymmärrettävästi stressaavaa aikaa joukkueille. Myös seuraavaa peliä odotellessa on tärkeää muistaa pitää fokus yksittäisissä suorituksissa ja tapahtumissa eikä pelkästään keskittyä tulevan pelin odottamiseen, Kettunen sanoo.
– Kuten koko pelikauden aikana yleensä, finaalienkin aikana on tärkeää huomioida pesäpallon ulkopuolinen elämä. Perheen ja ystävien tuella on iso rooli. Kun pääsee pieneksi hetkeksi keskittymään johonkin muuhun asiaan, pystyy taas paremmin keskittymään pesäpalloon ja esimerkiksi seuraavaan treeniin. Isot asiat koostuvat pienistä palasista, fokus siis kannattaa pitää tässä hetkessä, Kettunen opastaa.
Pelaajien kokemushistoria voi olla hyvinkin erilainen. Tärkeintä on oppia tuntemaan itsensä ja oma käyttäytymisensä eri tilanteissa. Pudotuspelit ovat tunnemyrskyjen ristiaallokkoa, jossa jokainen löytää oman keinonsa selvitä kuiville.
– Henkisessä suorituskyvyssä on varmasti yksilöllisiä eroja kokemuksesta huolimatta. Tosin aiemmat kokemukset kasvattavat pelaajien työkalupakkia ja näin ollen helpottavat erilaisten tilanteiden käsittelyä. Kun pelaaja on ollut vastaavanlaisessa tilanteessa aiemmin, hänellä on mielikuva asioista, mitä kyseisessä tilanteessa voi tapahtua ja miten itse tulee tilanteisiin reagoimaan. Tämä vähentää ottelutapahtumassa tulevien yllättävien tilanteiden määrää ja näin ollen helpottaa keskittymistä itse olennaiseen.
– Toki työkalupakkia pystyy kasvattamaan, vaikka aiempaa finaalikokemusta ei olisikaan. Esimerkiksi mielikuvaharjoittelun sekä itsepuheen avulla voi valmistaa itseään tuleviin tilanteisiin. Myös kyky tunnistaa ja ymmärtää omaa käyttäytymistään eri tilanteissa nousee tärkeään rooliin, Kettunen toteaa.
Pesäpallosta ei kannata tehdä liian monimutkaista peliä. Molempien loppuottelujoukkueiden pelillinen osaaminen on huipputasolla, joten ”hokkuspokkus”-temppuja ei tarvita. Marginaalit ovat pienet. Voittaja pystyy ulosmittaamaan osaamisensa tiukimmissakin tilanteissa ja olemaan henkisesti vahva. Kettunen muistuttaa pesäpallopelin voiton lähtevän perusasioista, joiden suorittamiseen jokaisella loppuottelun pelaajalla on erinomaiset valmiudet omassa roolissaan.
– Finaaleissa usein joukkue, joka pystyy suoriutumaan parhaiten omalla tutulla suoritustasollaan, on vahvoilla. Usko omaan ja joukkueen tekemiseen on avainasemassa. Se, mitä osaamme, riittää varmasti – mitään hattutemppuja ei tarvita.
– Erään suosikkivideoni sanoman voisi muokata pesäpallojoukkueen pukukoppiin huoneentauluksi: ”Tämä on vain lyömistä, heittämistä ja kiinniottamista, me osaamme tehdä nämä kaikki hyvin.”
Miesten Superpesiksen toinen loppuottelu Joensuun Maila vs. Kouvolan Pallonlyöjät pelataan Joensuussa lauantaina 15.9. kello 16 ja kolmas loppuottelu Kouvolassa sunnuntaina 16.9. kello 16. Ruutu välittää molemmat ottelut suorina monikameralähetyksinä.
Aiheesta lisää
Loppuotteluihin yleisöryntäys – portilla ei voida taata sisäänpääsyä!
