Jyväskylään voitettiin 16 peräkkäistä naisten pesäpallon SM-mitalia, kunnes putki katkesi vuosi sitten. Pelinjohtajaksi palannut Jussi ”Nalle” Viljanen reagoi tilanteeseen raa’alla tavalla, jota monet pitivät suorastaan käsittämättömänä tai vähintäänkin umpihulluna. Valmistautuminen tulevaan alkoi edellisen vuoden syyskuussa ja tuotti kaivatun palkinnon. Kirittäret Jyväskylästä on Suomen mestari.
Usein ottelusarjan katkaiseva voitto on vaikein ottaa, mutta tällä kertaa se ei ollut sitä. Kirittäret kontrolloi kolmatta loppuottelua alusta loppuun saakka ja nollasi tamperelaisen Manse PP:n pitävällä ulkopelillä.
– Millainen vuoristorata-peli eilen oli. Itse olen kymmenissä finaaleissa ollut ja harvoin on sellaista oloa ollut kesken ottelusarjan. Siitä haettiin latinkia tälle päivälle, piti ruveta tekemään asioita. Joukkueelle iso kunnia. Siellä on kahdeksan ensikertalaista ja Venla Karttunen, 15 vuotta, pelinjohtaja Jussi ”Nalle” Viljanen kehui.
– Tänään pelattiin sellaista ulkopeliä, että pelattiin – ja mihin paikkaan. Manse kuitenkin noilla jaloilla jäi juoksuitta. Yksi ulkopelivirhe taidettiin tehdä ja siitäkin saatiin kotiin palo, Viljanen kiitteli omiaan.
Kapteeni, mestareiden parhaana palkittu Emma Nieminen oli samoilla linjoilla.
– Läpi kauden on ollut loistavaa ulkopeliä ja tänään pelattiin vieläkin parempaa. Oli varmaan yksi parhaista ulkopeleistä, ellei paras, tälle kaudelle.
Ratkaisuottelun pelaajista Venla Karttunen, Camilla Kirsilä, Ella Korpela, Mari Mantsinen, Eeva Mäki-Maukola, Emma Sallinen, Saana Sumén ja Laura Toikkanen juhlivat ensimmäistä mestaruuttaan.
Manse PP:lle toinen peräkkäinen SM-mitali
Vuosi sitten Suomen mestaruutta sensaatiomaisesti juhlinut Manse PP joutui tällä kertaa pettymään. Laajemmin ajateltuna pettymys on silti turhankin vahva sana, sillä pesäpallon ympärillä on Tampereella hyvä buumi päällä ja hienoja asioita tapahtuu. Joukkueen kannattajat tukivat omiaan positiivisuuden kautta läpi koko ottelusarjan, eivätkä lannistuneet edes loppuvihellyksen jälkeen.
– Isossa kuvassa hyvä kausi. Tampereen pesäpallolle kahteen vuoteen kulta ja hopea. Tällä pelaajabudjetilla se ei ole ihan huono saavutus, muistutti pelinjohtaja Jarkko Pokela.
– Terveystilanne, kaksi tai kolme pelaajaa taisi mennä läpi talven ilman mitään. Siihen nähden raaka suoritus, todella kova hatunnosto joukkueelle. Aina jossain vaiheessa sitä kuitenkin nälkä kasvaa syödessä ja sillain on pettynyt olo, ettei pärjätty finaalissa, Pokela sanoi.
Lauantain kolmituntinen jännitysnäytelmä Tampereen Kaupissa tarjosi naisten Superpesistä parhaimmillaan – jännitystä, draamaa ja vaihtuvia tilanteita. Manse PP:llä oli paikkansa ratkaista ottelu, mutta Kirittäret venyi.
– Eilen oli ”tsäänssi” siinä lopussa, siitä olisi se tarina voinut jotenkin lähteä, mutta ei tässä jossiteltavaa jäänyt. Kotiuttamiseen varmaan hävittiin sarja pitkässä juoksussa, kaksi ensimmäistä peliä ja tänään hävittiin jo monissa asioissa. Jos 3-0 menee sarja, Kirittäret oli parempi, Pokela myönsi.
Kirittärien joukkueesta löytyi ratkaisijoita. Pokela nostaa esiin Oulun Lippo Junioreiden kasvatin Saana Suménin, joka takoi jokeripaidassa tärkeitä onnistumisia.
– Saana Sumén, hänet voi valita suoraan play-offien parhaaksi. Aivan todella tylyjä juoksuja juuri silloin, kun olimme vähän pääsemässä niskan päälle.
Kirittäret voitti kaikki kuusi keskinäistä kohtaamista Manse PP:tä vastaan tällä kaudella. Sunnuntaina vierailijat jäivät tyystin juoksuitta ja etenijä saatiin kolmosellekin vain kahdesti.
– Kun ei tilanteita saatu, ei voinut juoksujakaan tulla. 3-0 päättyi, ei jäänyt epäselvää. Parempi voitti, tunnusti joukkueensa parhaana palkittu lukkari Senni Sallinen.
– Kirittäret oli tänään parempi, ei kahta sanaa. Todella jäätävää ulkopeliä, kehui Pokela.
Yli vuosi sitten ensimmäiset harjoitukset
Kolmas loppuottelu päättyi Kirittärien juhliin lukemin 2-0 (2-0, 1-0) 3079 katsojan edessä Hippoksen pesäpallostadionilla, jonka kohtalo on tulevaisuuden osalta yhä epäselvä. Kirittäret vei loppuottelusarjan suoraan otteluvoitoin 3-0.
– Käsittämättömän hienoa. En olisi ikinä uskonut, että näin paljon tulee porukkaa. Kiitos vaan ihan kaikille, jotka tulitte peliä katsomaan. Ei voi hienompaa olla, kapteeni Emma Nieminen iloitsi.
– Äärettömän ison työn ovat kaikki tehneet, vuosi sitten aloitettiin treenaamaan täällä kentällä ulkona. Pitkä matka on kuljettu, Nieminen totesi.
Uskomaton 12 kuukauden työ sai palkintonsa. Pelinjohtaja Viljanen herätti huomiota vuosi sitten, kun Kirittäret käytti puolivälierätappion jälkeen hyväkseen mahdollisuuden harjoitella ulkona vielä saman syksyn aikana.
– Onhan tämä ihan älytön matka, kun miettii, että meillä oli vuosipäivä tämän kauden aikana. Viime syyskuussa aloitettiin täällä Hippoksella vielä, kun oli tosi hyvät säät ja kullankiilto oli silmissä jo silloin. On tämä jotenkin ihan huikeata – varsinkin se, että mestaruus tuli juuri näiden naisten kanssa tänä vuonna. On tehty todella paljon töitä koko porukalla. Olen ylpeä koko joukkueesta, ensikertalainen mestari, oivaan lyöntivireeseen pudotuspeleissä äitynyt Emma Sallinen fiilisteli.
– Viime keskiviikkona oli vuosipäivä, osa pelaajistakin piti minua hulluna. Treenataan tammikuussa kolmea treeniä päivässä, 18 treenin viikkoja ja palavereita siinä. Treenattiin, että räpylä kestää näissä peleissä, pelinjohtaja Viljanen vahvistaa.
Loppukaudesta ilmaan nousi kysymysmerkkejäkin. Erityisesti epäilyt Virpi Hukan loukkaantumisen vakavuudesta aiheuttivat huolta joukkueen kannattajien keskuudessa.
– Tehtiin tietoisia riskejä ja jouduimme ehkä pikkasen kovempaa treenaamaan lajia tuossa, kun (Iina) Valkeejärvi loukkaantui. Tehtiin ratkaisu, että Hukka tulee linjaan, mutta se olikin vähän liian raskasta Hukan jalalle linjapelaaminen. Sitten tuli Karttunen linjapelaajaksi. Se vähän näkyi lopussa räpylässä, että tehtiin ylimääräistä, ison määrän lajitoistoja tekeminen.
Kirittärillä hieno vuosi kokonaisuutena
Loppuottelusarja oli upeaa pr:ää naispesäpallolle, vaikka Kirittäret ratkaisi mestaruuden suoraan kolmessa ottelussa. Suomen suosituimman naisten palloilusarjan huipennus täytti lehterit niin Jyväskylässä kuin Tampereella. Kentällä vastattiin huutoon ja yleisölle tarjoiltiin pudotuspelipesistä, jännitystä sekä tunteiden skaala laidasta laitaan.
– Molemmilla joukkueilla oli finaaleissa kova latinki. Oli tänään hieno pelata ja Tampereella pesäpallo nostaa jatkuvasti päätään, oli hieno tunnelma sielläkin. Kaksi vuotta sitten tuli mestaruus, mutta silloin ei päästy ison yleisömäärän edessä sitä voittamaan. Tämä on hienoa nyt kotona voittaa, pelinjohtaja Viljanen sanoi.
Kirittäret voitti mestaruuden kirsikaksi kakun päälle. Viljanen kiittelee seuran toiminnan kokonaisvaltaista eteenpäinmenoa, menestystä on saavutettu kentän ulkopuolellakin.
– Uusi johtokunta on tehnyt hienoa työtä. Mukaan on tullut ihmisiä, joilla ei ole ollut pesäpallon kanssa mitään tekemistä ja vanhoja pelureita, kuten (Kirsi) Hänninen ja (Armi) Ahola. Sieltä on saatu rauha tehdä urheilullisia asioita ja muutakin. Pete (Petri Kaijansinkko) on tehnyt seuran markkinoinnissa ja myynnissä loistavaa työtä, kaikkien aikojen ennätyksen. Lipputulotkin ovat hyvällä tasolla varsinkin tämän päivän jälkeen.
– Erittäin tärkeä vuosi tämä on ollut seuralle ja vielä mestaruus päälle. Ilman uudistuneen johtokunnan työpanosta se olisi ollut haasteellista.
Seurajohtaja ja superpesisjoukkueen kakkospelinjohtaja Petri Kaijansinkko komppaa vierestä.
– Aika monessa seurassa on tullut oltua töissä. Nyt on ollut hienoa tehdä töitä uudistuneen hallituksen kanssa. Meillä on Nallen (Jussi Viljanen) kanssa ollut hieno työrauha sekä urheilussa että kaikessa muussa. Tästä vuodesta tulee erinomainen vuosi myös talouspuolella. Alkuun meillä oli hashtag ”yhdessä huipulle”. Nyt me tulimme joukkueena takaisin yhdessä huipulle ja pää pinnalla, Kaijansinkko suitsutti.
Ottelun jälkeen Kirittärillä oli tiedotettavaa myös tulevasta vuodesta. Mestaripelinjohtaja Jussi ”Nalle” Viljanen jatkaa joukkueen luotsina ensi kaudellakin.
– Työmäärä oli valtava, mikä tehtiin. Mestaruutta on mukava maistella, mutta pitää vielä purkaa kaikki osiin, jotta asioita voi tehdä seuraavana vuonna paremmin, Viljanen paalutti.
Viesti on vahva kilpakumppaneille. Yhdessä huipulle palannut Kirittäret ei kevyellä tuulella putoa valtaistuimeltaan, vaan mestarin kaataminen vaatii melkoisen puhurin.
Pesäkarhuille SM-pronssia
Kirittärien mestaruus on seuralle peräti kahdeksas viimeisten 15 vuoden aikana. Ainoa mitaliton kausi osui viime vuodelle.
Manse PP ottaa toisen peräkkäisen mitalin ja voittaa SM-hopeaa viimevuotisen mestaruuden jatkoksi.
Pesäkarhut Porista kukisti Lapuan Virkiän kolmannessa pronssiottelussa 1-0 (7-2, 1-1). SM-mitali on Pesäkarhuille jo 15:s seuran historiassa ja 2000-luvulla. Kokenut lukkari Kaisa Salmela palasi pelikentille viiden vuoden tauon jälkeen ja voitti 10. SM-mitalinsa.
Naisten SM-kultaa 2018: Kirittäret, Jyväskylä
Aino-Maija Holappa, Virpi Hukka, Silja Kantanen, Venla Karttunen, Camilla Kirsilä, Ella Korpela, Mari Mantsinen, Ella Mäkelä, Eeva Mäki-Maukola, Emma Nieminen, Emma Sallinen, Saana Sumén, Laura Toikkanen, Marjukka Urpelainen, Iina Valkeejärvi, Jessi Vatanen. Jussi Viljanen (pj), Petri Kaijansinkko (2. pj).
Naisten SM-hopeaa 2018: Manse PP, Tampere
Anna Ala-Kauhaluoma, Kirsi Ala-Lipasti, Petra Hussa, Laura Karjalainen, Anniina Kiviharju, Mira Kolehmainen, Senni Korhonen, Susanna Kylä-Kause, Ida Lähde, Henna Peltokangas, Senni Sallinen, Henna Suominen, Nina Taipale, Jatta Vuorinen. Jarkko Pokela (pj), Sampo Pasanen (2. pj).
Naisten SM-pronssia 2018: Pesäkarhut, Pori
Pinja Arbelius, Emilia Itävalo, Milla Jakonen, Henna Juka, Fanny Lahtinen, Lotta Lax, Oona Liimatainen, Milla Lindström, Emilia Linna, Minna-Mari Löytökorpi, Sini Mäkelä, Lotta Nummikari, Susanne Ojaniemi, Susanna Puisto, Venla Rapila, Kaisa-Maija Rosvall, Kaisa Salmela, Maria Suominen, Eveliina Tuominen, Minttu Vettenranta. Sami Österlund (pj), Jyrki Pellonperä (2. pj).
Aiheesta lisää
Video: Kolmannen loppuottelun huippuhetket (Ruutu)
