Huippu-urheilu tarvitsee yleisöä, joka mahdollistaa toiminnan pyörittämisen, lisää sen kiinnostavuutta ja heittää oman mausteensa kulloiseenkin ottelutapahtumaan. Yhä mielenkiintoisemmaksi nouseekin kysymys, keitä urheilutapahtumien katsojat ovat. Pesäpallosta on tältä osin tehty varsin vähän akateemista tutkimusta, mutta Sara Heimosen hiljattain julkaistu pro gradu -tutkielma tarjoaa uutta dataa aiheeseen jyväskyläläisen Kirittärien näkökulmasta.
Kirittäret on yksi naisten Superpesiksen vahvimmista ilmiöistä 2000-luvulla. Jyväskylään ehdittiin voittaa 16 peräkkäistä SM-mitalia ennen kuin Kempeleen Kiri järjesti yllätyksen viime syksyn puolivälieriin. Entinen pesäpalloilija ja nykyinen juniorivalmentaja Heimonen esittää tutkimuskysymyksinään, millainen on superpesisjoukkue Kirittärien yleisöprofiili ja miksi seuran ottelutapahtumiin osallistutaan.
– Tällaista tutkimusta on tehty aika vähän naispesäpallosta. Superpesis on Suomen suosituin naisten palloilusarja ja huippu-urheilussa yleisöllä on hyvin merkittävä roolinsa, joten näen tämäntyyppisen tutkimustiedon keräämisen arvokkaana. Oma tavoitteeni oli samalla naispesäpallon edistäminen, vaikka tutkimus keskittyykin Kirittäriin eikä tuloksia voi välttämättä yleistää muita seuroja koskeviksi, Heimonen sanoo.
Naiset suosivat naisten urheilutapahtumia
Perhekeskeisyys on pitkään ollut vahva osa pesäpallon arvopohjaa. Kansallispeli kuuluu kaikille ja kaikenikäisille katsojille on tarjolla turvallinen, urheilullista elämäntapaa tukeva vastuullinen ympäristö seurata ottelutapahtumia.
–Yleisöprofiilia tarkasteltaessa perheet nousivat esiin. Pesäpallo-ottelun katsomossa on suurin piirtein yhtä paljon miehiä ja naisia. Eroja syntyy, kun tarkastellaan ikäjakaumaa ja ammattiasemaa. Erityisesti miehet ovat iäkkäämpiä, mitä järjestäjien olisi varmasti hyvä miettiä, Heimonen toteaa.
Aiempienkin tutkimustulosten perusteella naiset suosivat naisurheilun seuraamista. Heimonen löysi saman ilmiön Kirittärien katsojajoukosta Jyväskylässä.
– Naiset käyvät naisten urheilutapahtumissa ja tukevat omalla panoksellaan naisurheilun eteenpäinmenoa. Vertailua muihin paikkakuntiin olisi tältä osin mielenkiintoista nähdä. Mielenkiintoisena havaintona yli puolella eli 56 prosentilla vastaajista ei ollut lajitaustaa. Aiemmin harrastamisen yhteys on ollut vahvempi.
– Lähes joka kymmenes oli myös Kirittärien ottelussa paikan päällä ensimmäistä kertaa. Näinkin suuri joukko saa siis ottelutapahtumasta ensivaikutelman, joka seurojen pitäisi pystyä luomaan mahdollisimman positiiviseksi.
Sähköisiin kanaviin printtiä unohtamatta
Viestinnän ja markkinoinnin osalta eletään murrosaikaa. Silti sähköisen viestinnän aikakaudella perinteistä tiedonvälitystä ei suinkaan ole kuopattu. Vaikka runsas puolet vastaajista seurasi Kirittäriä sosiaalisessa mediassa, printtimainonnalle sanomalehdissä annettiin yhä arvoa.
– Edelleen enemmistö saa tietoa otteluista lehtimainoksista. Sitä ei pitäisi unohtaa, vaikka uusissakin kanavissa tarvitaan aktiivisuutta. Ikäryhmien välillä on tietysti tässä suuria eroja, Heimonen huomauttaa.
Sosiaalisessa mediassa Kirittärillä on paljon seuraajia. Mitä läheisempi ja tiiviimpi suhde vastaajalla on joukkueeseen, sitä enemmän joukkueen mukana kuljetaan ja pelaajien tekemisiä seurataan sosiaalisen median kanavilla.
– Sosiaalisen median seuraajista liki puolet kävi Kirittärien kotiotteluissa yleensä yli kymmenen kertaa kauden aikana. Tutkimustulosten perusteella seuran kannattaa käyttää sosiaalista mediaa jatkossakin aktiivisesti markkinoinnin välineenä, sitouttaa kannattajiaan sen avulla ja panostaa sen hyödyntämiseen monin tavoin, kuten pesäpalloliikkeen tulevaisuudenkuvaankin kirjattuna tavoitteena osallistamalla.
Tunnelma luo tapahtuman
Tutkimustieto antaa seuralle eväitä suunnitella toimintaansa eteenpäin. Heikkoja lenkkejä on pyrittävä vahvistamaan ja vahvuuksista on pidettävä kiinni. Heimosen mukaan katsojat haluavat nähdä sananmukaisesti ”huippupesäpalloa”.
– Taitavat pelisuoritukset innostavat. Vaikka kotijoukkue ei voittaisikaan, katsojat toivovat näkevänsä laadukkaan ottelun.
Pesäpallo-otteluissa yleisöllä voi olla merkittävä rooli tukemassa kotijoukkueen pelaamista ja laittamassa kapuloita rattaisiin vierasjoukkueen pelin toimivuudelle. Tutkimustuloksissa nousee vahvasti esiin tunnelman merkitys.
– Yleisön kannustus on vastaajien mielestä tärkein osa-alue. Toivotaan, että tunnelma kohoaisi ja että yleisö loisi tunnelmaa. Selostajalla on merkittävä rooli yleisön innostamisessa ja osallistamisessa. Uusia sosiaalisen median keinoja voisi myös käyttää aktivoimaan yleisöä, Heimonen huomauttaa.
Urheilun ystävät kiinnostuvat pitkälti itse urheilusta ja laadukkaasti hoidetuista järjestelyistä. Samoin olosuhteilla ja liikenneyhteyksillä on iso merkitys. Niihin Heimonen ei tutkimuksessaan isommin keskittynyt, kun Hippoksen urheilualueen tilanne ja tulevaisuus ovat tässä vaiheessa epäselviä.
– Mukavat katsomo-olosuhteet nousivat kuitenkin vahvasti esiin vastaajien arvioidessa ottelutapahtumien onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Niiden eteen on tärkeää tehdä työtä ja jos katettuja katsomoita ei ole, yleisölle voi tarjota sadeviittoja tai muuta viihtyvyyteen vaikuttavaa rekvisiittaa, Heimonen korostaa.
Perusasioiden tulee olla kunnossa, eikä niiden puutteita pysty korvaamaan poppakonsteilla. Esimerkkinä Heimonen mainitsee uuden alkoholilain, joka avasi seuroille mahdollisuuksia laajentaa anniskelualueita ja tuoda anniskelun jopa aikuisille tarkoitettuihin katsomonosiin.
– Kirittäret muutti ottelutapahtumansa alkoholittomiksi, kun seura halusi edustaa urheilullisia arvoja ja raitista elämäntapaa sekä lisätä lajin perhekeskeisyyttä. Tutkimustulosten perusteella ratkaisu oli oikea. Vastaajat eivät jääneet kaipaamaankaan alkoholin nauttimista ottelutapahtumissa, vaan halusivat keskittyä itse urheiluun.
Kirittäret on tehnyt hyvää työtä yhteistyökumppanirintamalla. Uusia väyliä ja tapoja toteuttaa yhteistyötä tulee kuitenkin miettiä jatkuvasti. Heimonen miettii, ovatko katsojat ainoastaan katsojia otteluissa vai voisivatko he muutenkin olla Kirittärien tai yhteistyökumppaneiden toiminnassa mukana.
– Vastausten perusteella Kirittärien katsojat harrastivat runsaasti vapaa-ajan kuntoliikuntaa. Esimerkiksi yhteistyö liikuntayritysten kanssa saattaisi innostaa uusia ja nykyisiä katsojia ottelutapahtumiin.
Kirittärien toimintaympäristö 140 000 asukkaan kaupungissa avaa mahdollisuuksia, mutta asettaa samalla seuran kilpailutilanteeseen muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Laadukkaalla toiminnalla menestystarinalle kirjoitetaan uusia lukuja.
– Keski-Suomen maakuntakeskuksessa on runsaasti vapaa-ajan aktiviteetteja, kun taas pienemmällä paikkakunnalla pesäpallo-ottelut saattavat olla useina kesäiltoina ainoita tarjolla olevia tapahtumia, Heimonen muistuttaa.
Sara Heimosen pro gradu –tutkielma ”Superpesisjoukkue Kirittärien yleisöprofiili ja yleisön motiivit ottelutapahtumiin osallistumiseen” on luettavissa kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston sivuilla tästä linkistä.
Aiheesta lisää
Sara Heimonen työskenteli Pesäpalloliitossa työharjoittelijana kesällä 2017
