Valitse sivu

Pesäkarhut Porista on Nallepesistä, korttelipesistä, juniorijoukkueita, harraste-, kilpa- ja valmentajapolkuja, tuomaritoimintaa, ykköspesisjoukkue sekä kruununjalokivenä 14 SM-mitalia 2000-luvulla voittanut superpesisjoukkue. Pesäkarhut on koko perheen juttu, joka antaa tilaa harrastaa, kilpailla, häärätä vapaaehtoisena ja seurata pelejä katsojana – olla mukana ja kuulua yhteisöön. Tämän vuoden lisenssimäärä nousi jo yli 500:n, mikä tekee Pesäkarhuista tällä mittarilla Suomen suurimman pesäpalloseuran.

Kun puheenjohtaja Vesa Saine esittelee asiaansa, menestystä ei tarvitse ihmetellä. Toiminta on suunnitelmallista, organisoitua, monipuolista ja tavoitteellista. Rima on aina asetettu pykälää korkeammalle.

– Olemme suosituin naisten seurajoukkue Suomessa yleisömäärillä mitaten – riittääkö se ja onko 1131 katsojan keskiarvo sitten hyvä määrä? Silti on paljon porilaisia, joita pesäpallo ei kosketa millään tavalla eli mahdollisuuksia kasvuun on jatkossakin.

– Lisenssi- ja harrastajamäärät ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Tavoite on kuitenkin tuplata joukkuetoiminnassa mukanaolevien määrä. Kaikki tämä liittyy 2015 asetettuun strategiaan 2020, joten hyvin olemme onnistuneet tähän asti – tai pitäisikö sanoa, että olemme osanneet valita oikeita asioita strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi, Saine sanoo.

Pesäkarhut kuuluu seuraajamäärien puolesta naisurheilun kärkeen sosiaalisessa mediassa. Yli 1000 katsojan keskiarvo ja sosiaalisen median seuraajamäärät eivät ole tulleet itsestään, vaan markkinointiin on panostettu vahvasti.

– Koen sen isona asiana, että olemme itse markkinoineet. Käytämme kymmeniä tuhansia euroaja vuositasolla markkinointiin. Satakunnan Kansan välissä ilmestyy Pesäkarhu-lehti neljästi vuodessa. Lisäksi panostamme näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa ja järjestämme tilaisuuksia medialle ja kumppaneille. Samalla kaikki on harkittua ja haluamme pitää taloudesta hyvää huolta. Sijoitetuille euroille pitää kuitenkin saada vastinetta, Saine vaatii.

Markkinointia on tukenut kilpailullinen menestys. Pronssiottelun tappion 2015 jälkeen Pesäkarhut on parantanut pykälä pykälältä sijoitustaan, joten trendin jatkuessa ikimuistoiset kultajuhlat 2002 saisivat jatko-osan ensi vuonna.

– Urheilullinen tuote on kunnossa, vaikka mestaruus vielä puuttuukin viime vuosilta. Jos ei pärjätä, pitkässä juoksussa katsojat eivät tule paikan päälle, Saine tietää.

Junioritoiminta vahvistanut kasvua

Pesäkarhut on jo pitkään ollut naisten Superpesiksen ylivoimainen katsojaykkönen. Yli 1000 katsojan ottelukohtainen keskiarvo rikkoontui tälläkin kaudella (1131). Lisenssimäärien kasvuun on silti eniten vaikuttanut junioripuolen eteenpäinmeno, kun seura sai päätoimisen junioripäällikön.

– Pitkään on ollut haaveena palkata tehtävään kokopäivätoiminen henkilö, toiminnanjohtaja meillä on ollut jo parikymmentä vuotta. Palkkaamisen on mahdollistanut Pesäpalloliiton tuki sekä opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuki. Samoin järjestämämme Etenee-alueleirin tuotosta korvamerkittiin varoja junioritoiminnan kehittämiseen, Saine kertoo.

Junioripäällikkönä aloittanut Marika Hannukainen on pyrkinyt rakentamaan useita polkuja päästä kiinni seuratoimintaan ja pysyä mukana.

– Nallepesis on tarkoitettu 3-6-vuotiaille eli ihan nuorista lähdetään liikkeelle. Matalan kynnyksen toimintaan on helppo tulla mukaan. Vanhemmat voivat jättää lapsensa Nallepesikseen tunniksi ja lähteä sillä välin vaikkapa itse liikkumaan. Laajensimme toiminnan neljälle kentälle ja parhaimmillaan lapsia oli mukana jopa 120. Määrät yllättivät positiivisesti.

– Korttelipesiksen eli entisen pesiskoulun osallistujia riitti eskari-ikäisistä kolmasluokkalaisiin. Panostimme erityisesti pelipäiviin, pelasimme pienpesistä ja järjestimme kolme pienempää turnausta. Kentällä oli pelituomari sekä jokaisella joukkueella oma pelinjohtaja ja avustaja.

Kokeiluja seurasi usein innostus, jonka myötä harrastusta oli mahdollisuus laajentaa joukkuetoimintaan.

– Monesti tutustutimme lapsia huomaamattomastikin pesäpalloon, kuten pelaamalla viiteleikkejä, juoksemalla pesät järjestyksessä, lyömällä ilmapalloja tai opettamalla yläkautta heittoa, Hannukainen kertoo.

– Perustimme myös uusien D-G-ikäisten harrasteryhmän, jossa ensimmäisen kuukauden sai harrastaa ilmaiseksi. Pelinjohtajien mukaan joukkuetoimintaan oli hankalampaa liittyä mukaan uutena kesken kauden. Harrasteryhmä tarjosi väylän uusille tulokkaille päästä sisään pesäpallotoimintaan.

Hannukainen toimi aiemmin Pesäkarhujen mediavastaavana. Niistä opeista on ollut hyötyä junioripäällikön tehtävässä, kun uusia lapsia ja nuoria innostetaan toimintaan mukaan.

– Sosiaalisen median markkinointia olemme tehneet ja rakentaneet erilaisia ’landing page’ -myyntisivuja. Vastaavaa tehtävää ei ole aiemmin seurassa ollut, joten puhtaalta pöydältä on päässyt tätä roolia rakentamaan. Samalla on huomannut, miten paljon tästä työstä oikeasti itse pitää, Hannukainen iloitsee.

Monipuolista toimintaa

Pesäkarhuilla on 512 lunastettua lisenssiä tälle vuodelle. Seura palkittiin valtakunnallisesti suurimpana pesäpallon lisenssiseurana, kun Pesäpalloliiton syyskokous kokoontui Helsingissä lauantaina.

Pesäpalloliitto tähtää omassa tulevaisuudenkuvassaan kasvattamaan harrastajamääriä 60 prosentilla nykyisestä lajin 100-vuotisjuhlavuoteen 2022 mennessä. Yksi askel kohti tavoitetta on uusi huippuseurojen seuraohjelma, jolla pyritään toiminnan laadun parantamiseen ja uudistumiskyvyn varmistamiseen. Pesäkarhuissa ollaan tältä osin hyvällä tiellä.

– Harrastajamäärien kasvu lähtee laadukkaan toiminnan järjestämisestä. Pesäkarhuilla on ollut viikottainen avainhenkilöiden tapaaminen, jossa on puhuttu yksinomaan seuraohjelmaan liittyvistä asioista, kuten seuratoiminnan kehittämisestä ja junioritoiminnasta, Pesäpalloliiton urheiluyksikön johtaja Mikko Huotari kiittelee.

Lisenssimäärän takeena on monipuolinen toiminta. Nallepesis ja korttelipesis ovat sisäänheittotuotteita, jotka avaavat väylän joukkuetoimintaan tai harrastepolulle. Nykyään Pesäkarhuilla on nuorimmassa ikäluokassa poikajoukkuekin.

– Kaikille pyritään löytämään vaihtoehto. Vaikka pesäpallo ei lapsia heti innostaisikaan, seurasta jää positiivinen vaikutelma, Hannukainen sanoo.

Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla mukaan. Yhdessä Ulvilan Pesä-Veikkojen kanssa Pesäkarhut toteuttaa laadukasta aikuisten harrastepesistoimintaa, joka on temmannut monet mukaansa verestämään nuoruusaikojen muistoja. Superpesisjoukkue tavoittelee jälleen kirkkainta kruunua, Suomen mestaruutta. Porilaisille pesäpallon ystäville on siis varmasti tarjolla elämyksiä myös ensi vuonna, niin kentällä kuin katsomossa.

Aiheesta lisää

Pesäkarhujen kotisivut

Helsingin Sanomat 15.9.: “Koko Suomen suosituin naisten palloilujoukkue”

Yle: Itä-Länsi kiinnostaa Porissa