Pesäpalloliiton palveluksessa aloittaa kaksi uutta seurakehittäjää pääkaupunkiseudulla. Toimenkuva on kuitenkin erilainen kuin muilla alueilla, sillä Aleksi Järviaho Roihussa ja Mauri Tunkelo Espoon Pesiksessä toimivat puolet työajastaan seurojen junioripäälliköinä. – Työpanos viedään lähelle arkitekemistä pääkaupunkiseudun pesäpallossa, urheiluyksikön johtaja Mikko Huotari painottaa.
Kasvukeskukset ovat yksi tärkeimmistä strategisista valinnoista pesäpallon tulevaisuudenkuvassa, joka tähtää lajin 100-vuotisjuhlavuoteen 2022. Pääkaupunkiseudun mallilla haetaan lisää voimaa seuroihin.
– Liittojohtokunnan päätöksen mukaisesti Aleksi Järviaho ja Mauri Tunkelo käyttävät 50 prosenttia työajastaan seurakehittäjän tehtäviin sekä toisen puolet junioripäälliköinä alueen tämän hetken isoimmissa seuroissa Roihussa ja Espoon Pesiksessä. Työnjohtamisessa ovat mukana seurakehittäjä Perttu Hautala, seurojen puheenjohtajat Emmi Eteläsalo-Holmberg ja Erkki Vehman, Huotari kertoo.
Vimpeliläislähtöinen Aleksi Järviaho pelasi A-ikäiseksi asti lähinnä Etelä-Pohjanmaalla. Tämän jälkeen opinnot toivat Vierumäelle ja pelinjohtaja-valmentaja-tehtävät pääkaupunkiseudulle. Suuri yleisö muistaa Järviahon Roihun naisten superpesisjoukkueen kakkospelinjohtajana Antti Pajalan aisaparina kaudelta 2014.
– Innolla ja intohimolla odotan uutta tehtävää. Uskon itselläni olevan paljon annettavaa pääkaupunkiseudun pesäpallolle. Muutamia vuosia täällä jo toimineena tietämystä on karttunut alueen tilanteesta ja ideoita on pesäpallon tulevaisuudenkuvaankin liittyen siitä, miten pesäpallo voisi nousta ”hitiksi” Etelä-Suomessa. Yksi niistä on seurayhteistyö sekä pesäpallon parissa että lajirajat ylittäen, Järviaho sanoo.
Pesäpallon pelaajapolulle on päässyt pääkaupunkiseudullakin, Mauri Tunkelo on siitä käytännön esimerkki. Helsinkiläisen Puna-Mustien kasvatti ylsi urallaan aina Ykköspesikseen asti. Viime vuosina tie on vienyt enemmän valmennuspuolen tehtäviin ja Vierumäen opintojaan Tunkelo on täydentänyt Haaga-Helian englanninkielisten jatko-opintojen parissa.
– Innostuneena otan vastaan uudet tehtävät. Itselle rakas laji, jonka parissa pääsen kotikulmilla toimimaan, mikä olisi sen parempaa. Meidän pitää olla aktiivisia, hakea kontakteja ja mennä sinne, missä lapset ovat. Lajin näkyvyys on ollut turhan pientä pääkaupunkiseudulla eli pesäpallon tunnettuutta pitää pystyä parantamaan. Jos jatkossa lapset tietäisivät, että Helsingissä on kaksi pesäpallokenttää ja että lajia pystyy täällä harrastamaan kilpailumielessäkin, Tunkelo miettii.
Etelä-Suomen seurakehittäjänä työskennellyt Joose Kemppainen siirtyy uusien haasteiden pariin vuoden alusta alkaen. Anriika Heinonen keskittyy jatkossa työtehtäviin Pesäpalloliiton toimistossa.
Aiheesta lisää
